Suomen ympäristökeskus

KORJATTU TIEDOTE: EU:n uuden jätteensiirtoasetuksen tavoitteena lisätä jätteen hyödyntämistä unionin sisällä ja vähentää jätevientiä OECD-maiden ulkopuolelle

Jaa

Tiedotteessa korjattu asetuksen voimaantulopäivämäärä: asetus tuli voimaan 20.5.2024.

Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö tiedottavat:
EU:n uuden jätteensiirtoasetuksen tavoitteena on lisätä jätteen hyödyntämistä unionin sisällä ja vähentää sen vientiä OECD-maiden ulkopuolelle. Uusi asetus tuo muutoksia myös jätesiirtoilmoitusten käsittelyyn, jossa siirrytään sähköiseen asiointiin toukokuussa 2026.

Jätesiirto.
Jätesiirto. Katri Lautala / Syke

Euroopan unionin uudistettu jätteensiirtoasetus (2024/1157) astui voimaan 20.5.2024. Uudistuksen tarkoituksena on vahvistaa kiertotaloutta EU:ssa ja unionin omavaraisuutta jätteiden käsittelyssä. Tavoitteena on myös torjua ja paljastaa laittomia jätesiirtoja entistä tehokkaammin.

EU:n asetukset ovat sitovia säädöksiä, joita on sovellettava kaikilta osiltaan kaikissa jäsenmaissa. Myös Suomen kansalliseen jätelainsäädäntöön on tarvetta tehdä muutoksia.

Tiukennuksia viennille EU:n ulkopuolelle ja jätteiden loppukäsittelylle EU:ssa

Uusi asetus tiukentaa jätteiden vientiä EU:n ulkopuolelle ja asettaa sille uusia vaatimuksia. Jätettä EU:n ulkopuolella vastaanottavan laitoksen täytyy olla jatkossa kolmannen osapuolen auditoima. Jätteen viejän vastuulla on varmistaa, että vastaanottaja on EU-komission ylläpitämässä auditoitujen laitosten rekisterissä ja että jäte käsitellään asetuksessa määritellyllä, ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla.

Lisäksi komissio alkaa ylläpitää listaa OECD:n ulkopuolisista maista, joihin ns. vihreitä jätteitä, esimerkiksi puhdasta metalliromua tai jätepaperia, saa viedä. OECD:n ulkopuolisten maiden, kuten Intian, Kiinan ja Afrikan maiden, tulee pyytää komissiolta pääsyä listalle.

Uusi asetus tiukentaa ehtoja, joiden perusteella jätteitä voidaan siirtää loppukäsiteltäväksi EU-maasta toiseen. Jätteiden siirto loppukäsiteltäväksi on kielletty myös EU:n sisällä tietyin poikkeuksin. Siirto loppukäsiteltäväksi voidaan hyväksyä esimerkiksi siinä tapauksessa, että jätettä ei voida sen syntymaassa käsitellä teknisesti toteuttamiskelpoisella ja taloudellisesti kannattavalla tavalla.

Niin sanottujen vihreiden jätteiden siirrosta on jatkossa ilmoitettava

Uuden asetuksen myötä niin sanottujen vihreiden jätteiden siirroista on ilmoitettava etukäteen ennen siirron alkamista sähköisessä järjestelmässä. Myös näiden jätteiden vastaanottamisesta ja hyödyntämisestä on ilmoitettava. Muutos on merkittävä, sillä tähän mennessä toimijoilla ei ole ollut velvollisuutta ilmoittaa ns. vihreistä siirroista viranomaisille reaaliaikaisesti.

Muovijätteen vientiä OECD:n ulkopuolelle halutaan rajoittaa

Uudella asetuksella halutaan erityisesti rajoittaa muovijätteen vientiä kolmansiin maihin. Kaiken muovijätteen vienti OECD:n ulkopuolelle kielletään 2,5 vuoden päästä asetuksen voimaantulosta. Viiden vuoden päästä asetuksen voimaantulosta vienti on mahdollista tiukoin edellytyksin. Lisäksi myös vaarattoman eli ns. vihreän muovijätteen vienti EU:n ulkopuolelle vaatii jätesiirtoluvan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen.

Kansainvälisten jätesiirtojen lupakäsittelyssä siirrytään sähköiseen asiointiin vuonna 2026

Jätesiirtoilmoitusten käsittelyyn kehitetään parhaillaan EU-tasoista sähköistä järjestelmää, jossa ilmoitusten käsittely EU-maiden välillä jatkossa tapahtuu. Järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön kahden vuoden päästä asetuksen voimaantulosta eli toukokuussa 2026.

Suomessa kansallisen jätesiirtojärjestelmän Finnish TFS:n käyttö jatkuu, ja se tullaan liittämään EU:n keskusjärjestelmään.

Pääosalla muutoksista on kahden vuoden siirtymäaika

Pääosaa asetuksen muutoksista aletaan soveltaa kahden vuoden päästä asetuksen voimaantulosta. Vaarattoman jätteen viennin rajoitukset OECD-maiden ulkopuolelle astuvat kuitenkin voimaan vasta kolmen vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta. EU-komissio antaa lisäksi delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä, jotka tarkentavat ja selkeyttävät tiettyjä asetuksen artikloja. Ennen asetuksen soveltamista sovelletaan nykyistä asetusta (1013/2006).

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

Marja-Riitta Korhonen
neuvotteleva virkamies
Ympäristöministeriö
p. 0295 250 398
etunimi.sukunimi@gov.fi

Hannele Nikander,
ylitarkastaja
Suomen ympäristökeskus
p. 0295 251 456
etunimi.sukunimi@syke.fi

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Jätesiirto.
Jätesiirto.
Lataa

Linkit

Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.

Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki

0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Vuoden vesistökunnostaja -palkinto Valonialle ja elämäntyöpalkinto Timo Yrjänälle12.6.2024 09:19:41 EEST | Tiedote

Vesistökunnostusverkoston Vuoden vesistökunnostaja -palkinto myönnettiin 11.6. kestävän kehityksen organisaatio Valonialle kiitoksena pitkäjänteisestä ja tuloksekkaasta työstä vesistöjen hyväksi. Palkinnon vastaanotti Valonian vesi- ja luontoasiantuntija Jarkko Leka. Elämäntyöpalkinnolla palkittiin puolestaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Timo Yrjänä pitkästä ja ansiokkaasta urasta vesistökunnostusten ja vesiensuojelun parissa. Tunnustukset jaettiin vesistökunnostusalan suurimman vuositapahtuman eli valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston vuosiseminaarissa Rovaniemellä.

Happamat sulfaattimaat hyötykäyttöön – Tutkimuksessa testataan happamien maamassojen neutralointia teollisuuden sivuvirtamateriaaleilla11.6.2024 08:30:00 EEST | Tiedote

Suomen rannikkoalueet ovat muinaista merenpohjaa. Maan kohoamisen seurauksena alueet sijaitsevat nyt noin 100 metriä merenpinnan yläpuolelle sijoittuvalla vyöhykkeellä. Merenpohjaan kerrostui aikoinaan runsaasti sulfidimuotoista rikkiä, joka nyt kuivalla maalla happamoittaa maaperää. Happamiin sulfaattimaihin liittyvien riskien arvioidaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen seurauksena, koska kuivuus lisää entisestään maaperän happamoitumista. Tutkijoiden tavoitteena on edistää happamien sulfaattimaiden ympäristöystävällistä ja rakentamisen kannalta turvallista hyötykäyttöä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye