Tampereen yliopisto

Väitös: Elämäntilanne ja sosiaalinen ympäristö vaikuttavat siihen, kuinka eturauhassyöpähoitojen sivuvaikutukset koetaan

Jaa

Eturauhassyöpähoidot voivat aiheuttaa merkittäviä sivuvaikutuksia, kuten erektio-ongelmia, virtsankarkailua ja hormonaalisia oireita. Osa miehistä, joilla on vaikeita sivuvaikutuksia, kokee silti elämänlaatunsa hyväksi, kun toisilla lievätkin oireet heikentävät tyytyväisyyttä omaan elämään. Anna-Maija Talvitie selvitti väitöstutkimuksessaan sosiaalisten suhteiden ja elämäntilanteen yhteyttä kyselyllä saatuihin elämänlaatutuloksiin.

Anna-Maija-Talvitie
Anna-Maija-Talvitie Kuva: Essi Peltonen

Eturauhassyöpähoitojen kehittymisen ja kohonneen elinajanodotteen myötä lääketieteessä on enenevissä määrin kiinnitetty huomiota potilaiden elämänlaatuun syöpähoitojen jälkeen. Elämänlaatua mitataan tyypillisesti terveydenhuollossa kyselylomakkeilla, ja niistä saatua tietoa käytetään valtakunnallisten hoitosuositusten laatimisessa. Yksittäisen potilaan kohdalla lääkäri voi vastausten perusteella pohtia, tarvitseeko potilas lisätukea hoitojen sivuvaikutusten kanssa. Tästä syystä onkin tärkeää, että kyselylomakkeella saatu tieto vastaa potilaan kokemusta omasta tilanteestaan ja tulokset tulkitaan yksilön kohdalla oikein.

Anna-Maija Talvitie havaitsi väitöstutkimuksessaan, että osa eturauhassyöpäpotilaista oli kyselyn perusteella hyvin tyytyväisiä elämäänsä vaikeista erektio-ongelmista huolimatta. Samojen potilaiden haastatteluissa selvisi, että miesten elämäntilanne ja sosiaalinen ympäristö vaikuttavat voimakkaasti siihen, miten erektio-ongelman kanssa tullaan toimeen. Esimerkiksi pitkä parisuhde, korkea ikä ja muutoin hyvä terveydentila mahdollistavat sen, että muuttuneeseen seksuaaliseen toimintakykyyn on helpompi sopeutua ilman, että miehen kokemus omasta maskuliinisuudestaan horjuu.

– Toisaalta erektio-ongelma voikin olla vaikeampi hyväksyä, jos ympärillä on paljon mieskavereita, jotka korostavat puheissaan omaa seksuaalista aktiivisuuttaan, Talvitie kuvaa.

Erilaiset elämäntilanteet asettavat kulttuurisia reunaehtoja sille, millä tavoin mies voi olla mies. Sinkkumiehet kuvasivat uuden parisuhteen muodostamisen haastavaksi, jos syöpähoidoista oli jäänyt merkittävä erektio-ongelma – parisuhteen solmimiseen kun liittyy usein kulttuurinen oletus seksistä.

Talvitie tarkasteli tutkimuksessaan myös eturauhassyöpähoidoissa laajalti käytettyä elämänlaatukyselyä, joka kartoittaa erektio-ongelmien, virtsankarkailun, suolistovaivojen ja hormonaalisten oireiden tasoa. Tyypillisesti jokainen eturauhassyöpäpotilas täyttää tämän tai vastaavan kyselylomakkeen monta kertaa syöpähoitojensa aikana.

Talvitie selvitti potilaiden kokemusta kyselyyn vastaamisesta tutkimalla, mitä potilaat olivat spontaanisti kirjoitelleet paperisen lomakkeen reunoille ja mihin kysymyksiin oli jätetty kokonaan vastaamatta.

– Tutkimus paljasti, että elämänlaatukysely ei ota riittävästi huomioon miesten yksilöllisiä elämäntilanteita, kuten esimerkiksi sitä, että osa miehistä ei ole seksuaalisesti aktiivisia ja siksi kysymyksiin erektiokyvystä on vaikea vastata. Osa hormonaalisista kysymyksistä, kuten kuumat aallot, taas koettiin ”naisten vaivoiksi”, minkä vuoksi niihin vastaaminen oli haastavaa ja osa miehistä jättikin kokonaan niihin vastaamatta, Talvitie huomauttaa.

Tutkimuksensa perusteella Talvitie esittääkin väitöskirjassaan konkreettisia kehitysehdotuksia tähän elämänlaatukyselyyn.

Imatralta lähtöisin oleva Talvitie työskentelee nykyään Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella tutkimustoiminnasta vastaavana erityisasiantuntijana.

Väitöstilaisuus perjantaina 7. kesäkuuta

TtM Anna-Maija Talvitien terveystieteiden alaan kuuluva väitöskirja Quality of Life After Prostate Cancer Treatment – A mixed methods study exploring patients’ experiences of quality of life and its measurement tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 7.6.2024 klo 12 Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii psykiatrian professori Samuli Saarni, Tampereen yliopisto. Kustoksena toimii terveyssosiologian professori Piia Jallinoja, Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Anna-Maija Talvitie
anna-maija.talvitie@vakehyva.fi

Kuvat

Anna-Maija-Talvitie
Anna-Maija-Talvitie
Lataa

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Light-controlled artificial maple seeds could monitor the environment even in hard-to-reach locations27.6.2024 09:46:25 EEST | Tiedote

Researchers from Tampere University, Finland, and the University of Pittsburgh, USA, have developed a tiny robot replicating the aerial dance of falling maple seeds. In the future, this robot could be used for real-time environmental monitoring or delivery of small samples even in inaccessible terrain such as deserts, mountains or cliffs, or the open sea. This technology could be a game changer for fields such as search-and-rescue, endangered species studies, or infrastructure monitoring.

Keinotekoinen, valo-ohjattava vaahteran siemen voisi kerätä ympäristödataa hankalistakin paikoista27.6.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

Tampereen yliopiston ja Pittsburghin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet minirobotin, joka jäljittelee vaahteran siementen tanssia ilmavirtausten mukana. Robotti voisi tulevaisuudessa havainnoida reaaliaikaisesti ympäristöä tai kuljettaa pieniä näytteitä haastavissakin olosuhteissa, kuten aavikoilla, vuoristoissa, jyrkänteillä ja avomerellä. Teknologia voisi mullistaa muun muassa etsintäpalvelut, uhanalaisten lajien tutkimuksen sekä infrastruktuurien valvonnan.

Muistisairaiden ympärivuorokautiseen hoitoon pääsyssä ja hoidon laadussa näkyy hoivaköyhyyden merkkejä26.6.2024 13:25:00 EEST | Tiedote

Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin hoivakodeissa asuvien muistisairaiden henkilöiden kohtaamattomia hoidontarpeita läheisten näkökulmasta. Tulosten perusteella muistisairaan hoitoon pääseminen saattoi edellyttää paitsi mittavia hoidontarpeita ja avointa paikkaa, myös todentuneita riskejä. Lisäksi hoitopaikan saaminen ei kaikkien kohdalla johtanut tarpeita vastaavaan hoitoon.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye