Väitös: Matkapuhelinten signaalivaimennukseen kerrostaloissa voidaan vaikuttaa ikkunoiden selektiivikalvojen muokkauksella ja betonin kosteudella
Yleiseksi käynyt lausuma ”sisällä kännykkä pätkii jatkuvasti, mutta ulkona se toimii moitteetta” on ollut melko tavallinen toteamus uusien kerrostaloasukkaiden kertoessa kokemuksiaan matkapuhelinverkkojen yleisestä toiminnasta. Diplomi-insinööri Ari Asp tutki väitöskirjassaan, onko uusien ja vanhempien kerrostalojen ulkokuoren radiosignaalien läpäisevyydessä oikeasti eroja, ja jos on, niin mistä ne johtuvat.

Tutkija Ari Aspin väitöstutkimuksen aihe alkoi hahmottua jo kymmenen vuotta sitten, kun uusien talojen huonot matkapuhelinyhteydet nousivat yhä useammin otsikoihin.
Aspin mukaan tutkittaessa matkapuhelinten kuuluvuusongelmia havaittiin, että vanhemmissa taloissa ongelmia ei yleensä esiinny, mutta uusissa taloissa ongelmat ovat lähes jokapäiväisiä.
– Kuuluvuusongelmien aiheuttamaa haittaa pahensi samaan aikaan tapahtunut perinteisten lankapuhelimien nopea väheneminen ja toisaalta lukuisten palvelujen muuttuminen verkkoasioinniksi, Asp kertoo.
Väitöskirjatyössä tutkittiin syitä matkaviestimien heikkoon signaalitasoon erityisesti asuinkerrostalojen ulkokuoren rakenneosien näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkasteltiin radiosignaalien vaimennusta erikseen ikkunoiden, betonielementtien ja ulkoseinärappauksen osalta. Tuloksissa arvioidaan myös vaikuttaako rakennusten ulkoseinien kosteus radiosignaalien vaimenemiseen.
Asp osoittaa tutkimuksessaan, että ikkunoiden selektiivikalvoja muokkaamalla niiden signaalivaimennusta on mahdollista pienentää merkittävästi. Tutkimuksessa löydettiin lisäksi täysin uutena tutkimustuloksena, että erilaisten betonityyppien RF-vaimennusten välillä on suuria eroja. Lisäksi vaimennuksessa havaittiin jyrkkää muutosta betonin kosteuden muuttuessa. Väitöskirjassa esitellään myös rappauksen yllättävä vaikutus seinän signaalivaimennukseen.
Väitöskirjassa on painotettu signaalivaimennusten mittauksia, mittaustapaa ja saatujen tulosten tulkintaa. Käsittelyssä radiosignaalien sähkömagneettinen teoria ei ole pääosassa, vaan sitä esitellään siinä laajuudessa, joka on tarpeen tulosten tulkinnan ymmärtämisessä.
Aspin tutkimuksessa kuuluvuusongelmia lähestytään hyvin ratkaisukeskeisesti. Tulokset on suunnattu tavallista suuremmalle lukijakunnalle, sillä ne ovat hyödyllisiä esimerkiksi rakennustuoteteollisuudelle, operaattoreille, rakennussuunnittelijoille ja luonnollisesti puhelinten käyttäjille.
Väitöstilaisuus torstaina 30. toukokuuta 2024
Diplomi-insinööri Ari Aspin tietoliikennetekniikan alaan kuuluva väitöskirja Elementtipohjaisten asuinkerrostalojen ulkokuoren signaalivaimennus nykyisten ja lähitulevaisuudessa käyttöön tulevien matkaviestinverkkojen taajuuksilla tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa torstaina 30. toukokuuta 2024 kello 12 alkaen Hervannan kampuksella Rakennustalon auditoriossa RH201 (osoite: Korkeakoulunkatu 1, Tampere).
Vastaväittäjänä toimii professori Jari Iinatti Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Mikko Valkama Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.
Yhteyshenkilöt
Ari Asp
ari.asp@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme