Väitös: Matkapuhelinten signaalivaimennukseen kerrostaloissa voidaan vaikuttaa ikkunoiden selektiivikalvojen muokkauksella ja betonin kosteudella
Yleiseksi käynyt lausuma ”sisällä kännykkä pätkii jatkuvasti, mutta ulkona se toimii moitteetta” on ollut melko tavallinen toteamus uusien kerrostaloasukkaiden kertoessa kokemuksiaan matkapuhelinverkkojen yleisestä toiminnasta. Diplomi-insinööri Ari Asp tutki väitöskirjassaan, onko uusien ja vanhempien kerrostalojen ulkokuoren radiosignaalien läpäisevyydessä oikeasti eroja, ja jos on, niin mistä ne johtuvat.

Tutkija Ari Aspin väitöstutkimuksen aihe alkoi hahmottua jo kymmenen vuotta sitten, kun uusien talojen huonot matkapuhelinyhteydet nousivat yhä useammin otsikoihin.
Aspin mukaan tutkittaessa matkapuhelinten kuuluvuusongelmia havaittiin, että vanhemmissa taloissa ongelmia ei yleensä esiinny, mutta uusissa taloissa ongelmat ovat lähes jokapäiväisiä.
– Kuuluvuusongelmien aiheuttamaa haittaa pahensi samaan aikaan tapahtunut perinteisten lankapuhelimien nopea väheneminen ja toisaalta lukuisten palvelujen muuttuminen verkkoasioinniksi, Asp kertoo.
Väitöskirjatyössä tutkittiin syitä matkaviestimien heikkoon signaalitasoon erityisesti asuinkerrostalojen ulkokuoren rakenneosien näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkasteltiin radiosignaalien vaimennusta erikseen ikkunoiden, betonielementtien ja ulkoseinärappauksen osalta. Tuloksissa arvioidaan myös vaikuttaako rakennusten ulkoseinien kosteus radiosignaalien vaimenemiseen.
Asp osoittaa tutkimuksessaan, että ikkunoiden selektiivikalvoja muokkaamalla niiden signaalivaimennusta on mahdollista pienentää merkittävästi. Tutkimuksessa löydettiin lisäksi täysin uutena tutkimustuloksena, että erilaisten betonityyppien RF-vaimennusten välillä on suuria eroja. Lisäksi vaimennuksessa havaittiin jyrkkää muutosta betonin kosteuden muuttuessa. Väitöskirjassa esitellään myös rappauksen yllättävä vaikutus seinän signaalivaimennukseen.
Väitöskirjassa on painotettu signaalivaimennusten mittauksia, mittaustapaa ja saatujen tulosten tulkintaa. Käsittelyssä radiosignaalien sähkömagneettinen teoria ei ole pääosassa, vaan sitä esitellään siinä laajuudessa, joka on tarpeen tulosten tulkinnan ymmärtämisessä.
Aspin tutkimuksessa kuuluvuusongelmia lähestytään hyvin ratkaisukeskeisesti. Tulokset on suunnattu tavallista suuremmalle lukijakunnalle, sillä ne ovat hyödyllisiä esimerkiksi rakennustuoteteollisuudelle, operaattoreille, rakennussuunnittelijoille ja luonnollisesti puhelinten käyttäjille.
Väitöstilaisuus torstaina 30. toukokuuta 2024
Diplomi-insinööri Ari Aspin tietoliikennetekniikan alaan kuuluva väitöskirja Elementtipohjaisten asuinkerrostalojen ulkokuoren signaalivaimennus nykyisten ja lähitulevaisuudessa käyttöön tulevien matkaviestinverkkojen taajuuksilla tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa torstaina 30. toukokuuta 2024 kello 12 alkaen Hervannan kampuksella Rakennustalon auditoriossa RH201 (osoite: Korkeakoulunkatu 1, Tampere).
Vastaväittäjänä toimii professori Jari Iinatti Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Mikko Valkama Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.
Yhteyshenkilöt
Ari Asp
ari.asp@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Internetin aktiiviset yleisöt välineellistävät tarinoita tarkoituksiinsa28.11.2025 10:51:28 EET | Tiedote
Internetin mahdollistamat lukijayhteisöt välineellistävät suosittuja teoksia ja tarinoita omiin tarkoituksiinsa sosiaalisessa mediassa. Väitöskirjassaan kertomuksentutkija FM Markus Laukkanen tutkii HBO:n Game of Thrones -televisiosarjaa sekä yleisön siitä verkossa jakamia tekstejä, kuten meemejä ja juonitiivistelmiä.
Väitös: Kestävän kehityksen tulosjohtaminen ja raportointi julkisen hallinnan muutoksessa28.11.2025 09:43:59 EET | Tiedote
Elina Vikstedtin väitöskirja tarkastelee, miten kestävän kehityksen tulosjohtaminen, laskentatoimi ja raportointi rakentuvat julkisen hallinnan murroksessa. Tutkimus analysoi, miten erilaiset lähestymistavat kestävyyteen muovaavat julkisen sektorin johtamisen ja raportoinnin käytäntöjä sekä millaista työtä YK:n Agenda 2030 -tavoiteohjelman seurannan valtavirtaistaminen edellyttää.
Väitös: Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus voi parantaa elämänlaatua vielä yli vuosikymmenen päästä26.11.2025 10:50:00 EET | Tiedote
Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansanterveysongelmista Suomessa ja kansainvälisesti. Lääketieteen lisensiaatti Matti Hokkanen selvitti väitöstutkimuksessaan sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia potilaiden elämänlaatuun.
Väitös: Sosiaalisessa mediassa jaetut luontokuvat eivät kerro todellisuudesta, vaan toiveistamme26.11.2025 08:20:00 EET | Tiedote
Suomalaisten sosiaalisessa mediassa jakamat luontokuvat eivät toimi todellisuuden peilinä, vaan ne heijastelevat ideaalia koskemattomasta luonnosta. YTM, TaM Markus Sjöbergin väitöstutkimus paljastaa, että kuvista rajataan pois elementit, jotka rikkovat koskemattoman luonnon kertomuksen: niin kansallispuistojen ruuhkat, huoltorakennukset kuin jopa itse kuvaamiseen käytetyt kännykätkin.
Silmät vaikuttavat siihen, millaiseksi koemme humanoidirobotin mielen25.11.2025 15:07:30 EET | Tiedote
Silmillä on keskeinen rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkijoita kiinnosti kysymys siitä, miten keinotekoisen olennon kuten humanoidirobotin silmät tai niiden puuttuminen vaikuttavat robotin mielen havaitsemiseen. Kokemus robotin ”mielestä” – muun muassa ihmisen sille tulkitsema toimijuus – vahvistui, kun robotilla oli silmät.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme