Väitös: Matkapuhelinten signaalivaimennukseen kerrostaloissa voidaan vaikuttaa ikkunoiden selektiivikalvojen muokkauksella ja betonin kosteudella
20.5.2024 11:38:29 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
Yleiseksi käynyt lausuma ”sisällä kännykkä pätkii jatkuvasti, mutta ulkona se toimii moitteetta” on ollut melko tavallinen toteamus uusien kerrostaloasukkaiden kertoessa kokemuksiaan matkapuhelinverkkojen yleisestä toiminnasta. Diplomi-insinööri Ari Asp tutki väitöskirjassaan, onko uusien ja vanhempien kerrostalojen ulkokuoren radiosignaalien läpäisevyydessä oikeasti eroja, ja jos on, niin mistä ne johtuvat.
Tutkija Ari Aspin väitöstutkimuksen aihe alkoi hahmottua jo kymmenen vuotta sitten, kun uusien talojen huonot matkapuhelinyhteydet nousivat yhä useammin otsikoihin.
Aspin mukaan tutkittaessa matkapuhelinten kuuluvuusongelmia havaittiin, että vanhemmissa taloissa ongelmia ei yleensä esiinny, mutta uusissa taloissa ongelmat ovat lähes jokapäiväisiä.
– Kuuluvuusongelmien aiheuttamaa haittaa pahensi samaan aikaan tapahtunut perinteisten lankapuhelimien nopea väheneminen ja toisaalta lukuisten palvelujen muuttuminen verkkoasioinniksi, Asp kertoo.
Väitöskirjatyössä tutkittiin syitä matkaviestimien heikkoon signaalitasoon erityisesti asuinkerrostalojen ulkokuoren rakenneosien näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkasteltiin radiosignaalien vaimennusta erikseen ikkunoiden, betonielementtien ja ulkoseinärappauksen osalta. Tuloksissa arvioidaan myös vaikuttaako rakennusten ulkoseinien kosteus radiosignaalien vaimenemiseen.
Asp osoittaa tutkimuksessaan, että ikkunoiden selektiivikalvoja muokkaamalla niiden signaalivaimennusta on mahdollista pienentää merkittävästi. Tutkimuksessa löydettiin lisäksi täysin uutena tutkimustuloksena, että erilaisten betonityyppien RF-vaimennusten välillä on suuria eroja. Lisäksi vaimennuksessa havaittiin jyrkkää muutosta betonin kosteuden muuttuessa. Väitöskirjassa esitellään myös rappauksen yllättävä vaikutus seinän signaalivaimennukseen.
Väitöskirjassa on painotettu signaalivaimennusten mittauksia, mittaustapaa ja saatujen tulosten tulkintaa. Käsittelyssä radiosignaalien sähkömagneettinen teoria ei ole pääosassa, vaan sitä esitellään siinä laajuudessa, joka on tarpeen tulosten tulkinnan ymmärtämisessä.
Aspin tutkimuksessa kuuluvuusongelmia lähestytään hyvin ratkaisukeskeisesti. Tulokset on suunnattu tavallista suuremmalle lukijakunnalle, sillä ne ovat hyödyllisiä esimerkiksi rakennustuoteteollisuudelle, operaattoreille, rakennussuunnittelijoille ja luonnollisesti puhelinten käyttäjille.
Väitöstilaisuus torstaina 30. toukokuuta 2024
Diplomi-insinööri Ari Aspin tietoliikennetekniikan alaan kuuluva väitöskirja Elementtipohjaisten asuinkerrostalojen ulkokuoren signaalivaimennus nykyisten ja lähitulevaisuudessa käyttöön tulevien matkaviestinverkkojen taajuuksilla tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa torstaina 30. toukokuuta 2024 kello 12 alkaen Hervannan kampuksella Rakennustalon auditoriossa RH201 (osoite: Korkeakoulunkatu 1, Tampere).
Vastaväittäjänä toimii professori Jari Iinatti Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Mikko Valkama Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.
Yhteyshenkilöt
Ari Asp
ari.asp@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Kohtaaminen mukaan digihoitoon – digipalvelut eivät saa jäädä yksisuuntaisiksi tiedonvälityksen kanaviksi16.9.2026 08:45:09 EEST | Tiedote
Terveydenhuollon digipalvelut pitää nähdä alustoina, joilla potilas ja terveydenhuollon ammattilainen kohtaavat – ei vain paikkoina, joissa potilas vastaanottaa ja tuottaa tietoa. PROSHADE-tutkimuskonsortion politiikkasuositus kehottaa, että vuorovaikutus on säilytettävä myös digitaalisissa palveluissa.
Nuorten miesten huono fyysinen kunto on yhteydessä mielenterveyden häiriöihin15.9.2026 07:55:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksen mukaan suomalaisten nuorten miesten kestävyys- ja lihaskunnon sekä mielenterveyden häiriöiden välillä on merkitsevä yhteys ja koronapandemian yhteydessä nuorten miesten lihavuus edelleen yleistyi. Vyötärölihavuuden ja -ylipainon lisääntyminen voivat kasvattaa esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien määrää. Varusmiespalveluksen kaltaiset ympäristöt voivat tehokkaasti parantaa erityisesti riskiryhmien terveyttä.
Paavo V. Suomisen rahastolta 500 000 euron lahjoitus kylmätekniikan opetukseen14.9.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Paavo V. Suomisen rahasto lahjoittaa 500 000 euroa Tampereen yliopistolle kylmätekniikan opetuksen sekä matalan lämpötilan teknologioiden tutkimuksen ja kehittämisen tukemiseen. Lahjoitus tukee alan pitkäjänteistä kehittämistä ja vauhdittaa uusia tutkimusavauksia.
Voiko digitalisaatio parantaa mielenterveyttä? DIGIMENT-hankkeelle kuuden miljoonan euron rahoitus11.9.2026 09:20:00 EEST | Tiedote
Digitalisaatio ja tekoäly muuttavat nopeasti tapoja, joilla ihmiset oppivat, käyttävät palveluita ja hakevat apua. Tampereen yliopiston johtamassa DIGIMENT-tutkimuskonsortiossa selvitetään, miten digitaalisia ympäristöjä voidaan hyödyntää mielenterveyden edistämisessä, ongelmien varhaisessa tunnistamisessa ja hoidon kehittämisessä.
Mobiilipeli aktivoi kaupunkilaiset suojelemaan uhanalaista perhosta Tampereella8.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen Nekalassa toteutettu INNATURE-luontopeli on päättynyt. Kesän aikana kaupunkilaiset etsivät ja kuvasivat Crowdsorsa-mobiilipelin avulla metsäapilaa, joka on erittäin uhanalaisen mäkihiilikoin ravintokasvi. Pelaajat tekivät alueelta yhteensä noin 85 havaintoa apilan kasvupaikoista. He osallistuivat peliin vapaaehtoisesti ilman rahallista palkkiota.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme