Helsingin yliopisto

Le Penin ja Purran kirjoituksista ilmenee, että islam ja feminismi ovat uhkia naisten oikeuksille

Jaa

Uhkiin vetoaminen antaa poliittisille naisjohtajille mahdollisuuden profiloitua sekä miesten että naisten oikeuksien puolestapuhujina, todetaan Helsingin yliopiston tutkimuksessa.  

Tutkimus osoittaa, että sukupuolen ja johtajuuden yhdistämisellä voi olla tärkeä rooli naispoliitikon ja koko puolueen vetovoiman rakentamisessa.

Poliitikot Marine Le Pen ja Riikka Purra ottavat itselleen roolin samanaikaisesti naisina ja oikeistopopulistisen puolueen johtajina kolmella tavalla: Ensinnäkin korostuu vahva johtajuus, kun naisjohtajat asettavat itsensä sekä miesten että naisten määrätietoisiksi luotsaajiksi. Toiseksi he esiintyvät väitetyn islamilaisen ideologian uhkaamien naisten suojelijoina. Kolmanneksi naisjohtajat asettuvat puolustamaan miesten oikeuksia miehiä vihaavia feministejä vastaan.

Tutkimuksessa analysoitiin kahden oikeistopopulistipuolueen johtajan, Marine Le Penin ja Riikka Purran, puheita naiseudesta, tasa-arvosta ja johtajuudesta.  Tarkastelussa oli heidän virallisia Twitter-tilejä sekä poliittisia blogeja.

Tutkijan mukaan Le Pen ja Purra erottautuvat muista feministisistä toimijoista korostamalla sitoutumistaan naisten oikeuksiin, olematta samalla miestenvastaisia tai sulkematta silmiään islamin asettamilta haasteilta naisten aseman suhteen.

- Säätelemällä suhdettaan feminismiin oikeistopopulistiset naisjohtajat voivat esiintyä sopivasti naisystävällisinä, samalla vahvistaen rooliaan miesten etujen puolestapuhujina, sanoo apulaisprofessori Katarina Pettersson Helsingin yliopistosta.

Empaattista esiintymistä naisten asioiden edistäjinä, samalla luodaan vahvan johtajan mielikuvaa

Poliitikkokaksikon naiseus toimii retorisena resurssina, jolla vedotaan erilaisiin kannattajaryhmiin. Naiseuden joustava hyödyntäminen mahdollistaa esiintymisen empaattisina naisten asioiden puolestapuhujina samalla, kun ylläpidetään pätevän ja vahvan poliittisen johtajan mielikuvaa, tutkimuksesta ilmenee.   

- Median epäilyt naispoliitikkojen asemaan pääsyn syistä saadaan näyttämään tasa-arvon vastaisina, mikä tarjoaa naisjohtajille mahdollisuuden osoittaa omalla esimerkillään naisten itsenäisiä oikeuksia ja tasavertaista osallistumista politiikan kentällä, Pettersson kertoo. 

Purra uhriutui Le Penia voimakkaammin

Huomattavien yhtäläisyyksien lisäksi kahden oikeistopopulistipoliitikon naiseutta ja poliittista johtajuutta koskevassa retoriikassa oli myös eroja. Purran retoriikassa korostui Le Peniin verrattuna vahvemmin uhriutuminen, kun Purra esimerkiksi esitti joutuneensa median syrjimäksi poliittisen taustansa vuoksi.

Purran poliittinen ura oikeistopopulistipuolueen huipulle on edennyt nopeammin kuin Le Penin, mikä saattaa liittyä Purran erottautuvaan ja ärhäkkään retoriikkaan.

- Lisäksi naisten oikeuksien puolesta puhuminen on selvästi Purralle keskeisempi teema, mikä voi heijastaa suomalaista poliittista keskustelua ja kansallista identiteettiä, jossa Suomi tunnetaan sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien edelläkävijänä. Täten vahva yhteiskunnallinen normi sukupuolten tasa-arvosta edellyttää Purralta kantaa ottamista aiheeseen, Pettersson toteaa.

Tutkimus tuo esiin erilaisia tapoja, joilla nämä naisjohtajat hallitsevat identiteettiään verkkoviestinnässä oikeistopopulististen poliittisten puolueiden johtajina, jotka ovat perinteisesti olleet miesvaltaisia. Tarkastelemalla tapoja, joilla naisjohtajat käsittelevät sukupuolta ja poliittista johtajuutta, tutkimus avaa uusia näkökulmia naispopulismiin ja oikeistopopulistisen vetovoiman tutkimukseen.

Julkaisu:
Pettersson, K., & Sakki, I. (2024). The double bind of identity management – problem or possibility for women leaders in right-wing populist parties? In: G. Sensales (Ed.). Political Psychology – Perspectives on Populism. Palgrave Studies in Political Psychology. Palgrave MacMillan.

https://link.springer.com/book/10.1007/978-3-031-44073-1


Lisätiedot:
Katarina Pettersson
Puh. 029 4124186 
katarina.pettersson@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye