Rintasyövän sairastaneiden kirjallisuusterapeuttisessa ryhmässä itkettiin, naurettiin ja jatkettiin elämää
24.5.2024 06:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
FM Johanna Holopainen tutki väitöskirjassaan rintasyöpäkokemuksista kirjoittamista ja kirjallisuusterapeuttista ryhmäprosessia ja osallistujiensa sille antamia merkityksiä. Aiemmin sairaanhoitajana työskennellyt Holopainen yhdisti kliinisen asiantuntijuutensa kirjallisuusterapeuttiseen työskentelyyn.

– Osallistujien teksteistä nousi esiin, miten sairastuminen vaikuttaa paitsi sairastuneeseen itseensä myös hänen läheisiinsä. Kirjoittaminen ja ryhmän tuki auttavat ymmärtämään sairautta uusista näkökulmista, Holopainen kuvailee.
Kirjallisuusterapeuttisilla menetelmillä tuntemuksia voi tarkastella turvallisesti ja luovasti. Holopaisen ryhmässä tuntemuksia lähestyttiin muun muassa metaforien avulla ja esimerkiksi rintasyövän lääkehoitoa käsiteltiin personifikaation kautta.
– Siinä eloton asia henkilöllistetään. Osallistujat antoivat sytostaateille nimiä, kuten Gandalf, Selkäänpuukottaja ja Punainen paholainen. Hahmojen kohtaamisista kirjoitettiin tarinat, jotka luettiin ääneen ja niistä keskusteltiin yhdessä”, Holopainen kertoo.
Ryhmän 4–6 osallistujaa kokoontuivat säännöllisesti vuoden ajan, ja tutkimusaineisto muodostui heidän teksteistään, haastatteluistaan ja täyttämistään itsearviointikyselyistä. Aineisto tuki Holopaisen intressiä tutkia, kuinka eletty kokemus muuntuu kirjoitetuksi ja kerrotuksi kokemukseksi.
Ryhmäprosessissa keskeistä on ohjaajan mahdollistama turvallinen toimintaympäristö, osallistujien motivoituminen sairauden kokemusten reflektointiin ja ryhmältä saatu palaute, mikä mahdollistaa uusien merkitysten muodostumisen.
– Ryhmä tarjosi rintasyövän akuutin vaiheen ohittaneille osallistujilleen vuorovaikutteisen ympäristön, jossa lähestyä sairauden kokemuksia kunkin omista lähtökohdista, kirjoittaa niistä ja jakaa niitä vertaisten kanssa, Holopainen sanoo. Tutkimuksesta on hyötyä sosiaali- ja terveysalan sekä kolmannen sektorin toimijoille esimerkiksi rintasyöpään sairastuneiden psykososiaalisten tukimuotojen ja kuntouttavan toiminnan suunnittelussa.
FM Johanna Holopaisen kirjoittamisen väitöskirjan ”Rintasyöpäkokemuksista kirjoittamassa: Tutkimus kirjallisuusterapeuttisen ryhmän prosessista ja merkityksistä” tarkastustilaisuus järjestetään 1.6.2024 klo 12 Jyväskylän yliopiston vanhassa juhlasalissa, S212. Vastaväittäjänä toimii FT Hanna Hakomäki (HUS Lasten ja nuorten sairaudet, lastenpsykiatria) ja kustoksena apulaisprofessori Sami Sjöberg (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä:
https://r.jyu.fi/vaitos-holopainen010624
Väitösjulkaisu on luettavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0162-3
Taustatietoja:
Johanna Holopainen on koulutukseltaan sairaanhoitaja, filosofian maisteri ja kirjallisuusterapiaohjaaja. Hän työskenteli sairaanhoitajana 15 vuoden ajan, ja on opiskellut kirjoittamista Kauniaisissa ja yleistä kirjallisuustiedettä Helsingin yliopistossa, josta valmistui maisteriksi 2017. Tohtoriksi valmistumisen jälkeen Holopaisella on suunnitteilla post doc -hanke syöpäkokemusten kehollisuuteen liittyen.
Lisätietoja: Johanna Holopainen, johanna.e.holopainen@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Suomen Kulttuurirahastolta lähes 900 000 euroa Jyväskylän yliopistoon vuonna 202612.2.2026 08:49:44 EET | Tiedote
Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt Jyväskylän yliopistoon 26 apurahaa, joiden yhteissumma on 891 500 euroa. Eniten apurahoja myönnettiin luonnontieteisiin, yhteensä 315 000 euroa.
Merkittävä rahoitus Business Finlandilta hauskuuden ja sitoutumisen tutkimukselle10.2.2026 10:12:35 EET | Tiedote
Business Finland on myöntänyt rahoituksen Turun ja Jyväskylän yliopistojen tutkimusprojektille FUNMERSIVE – Transformative and scalable customer engagement through immersive fun. Rahoitus myönnettiin Co-Innovation -yhteishankkeelle, josta Jyväskylän yliopiston projektin osuus on 885 920 euroa. Projektin kokonaisbudjetti on 1 107 400 euroa, josta yliopiston omarahoitusosuus on 221 480 euroa.
Parvovirusinfektio mullistaa isäntäsolun tumajyväsen rakenteen ja toiminnan10.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkimus paljastaa, että autonomiset parvovirukset, kuten koiran parvovirus, kykenevät perusteellisesti vaikuttamaan tumajyväsen sisäiseen tasapainoon. Tulokset tarjoavat uutta perustietoa virusten ja tumajyväsen vuorovaikutuksesta.
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme