Mielenterveyden häiriö voi levitä nuorten sosiaalisissa verkostoissa

Helsingin yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Jyväskylän yliopiston ja Manchesterin yliopiston tutkijat selvittivät koko väestön kattavalla rekisteriaineistolla, voivatko mielenterveyden häiriöt levitä koululuokkien muodostamissa sosiaalisissa verkostoissa.

Tutkimus on tähän asti suurin ja kattavin tutkimus mielenterveyden häiriöiden leviämisestä sosiaalisissa verkostoissa. Tutkimuksessa oli mukana yli 700 000 yhdeksäsluokkalaista 860 suomalaisesta koulusta. Nuoria seurattiin yhdeksännen luokan lopusta alkaen, keskimäärin 11 vuotta.

Tutkijat osoittivat, että mielenterveyden häiriön diagnoosin saaneiden luokkakavereiden määrä oli yhteydessä kohonneeseen riskiin saada itse mielenterveyden häiriön diagnoosi myöhemmin.

– Havaittu yhteys oli voimakkain tutkimuksen seurannan ensimmäisen vuoden aikana. Sitä eivät selittäneet lukuisat vanhempiin, kouluun ja asuinalueeseen liittyvät tekijät. Yhteys oli selvin mieliala-, ahdistuneisuus- ja syömishäiriöissä, sanoo Helsingin yliopiston apulaisprofessori Christian Hakulinen.

Kattavat kotimaiset rekisterit mahdollistivat tutkimuksen

Hakulinen kertoo, että aiemmissa tutkimuksissa on saatu samansuuntaisia tuloksia kuin nyt: esimerkiksi yhdysvaltalaiset tutkijat ovat havainneet aiemmin viitteitä siitä, että masennusoireet voisivat levitä ihmisestä toiseen sosiaalisissa verkostoissa.

Aiemmissa tutkimuksissa sosiaaliset verkostot ovat kuitenkin tyypillisesti olleet itse valittuja, mikä voi johtaa aineiston vinoumaan. Hakulinen kertoo, että koululuokka on tutkimuskohteena otollinen sosiaalinen verkosto, sillä luokkakavereita ei pääasiassa voi itse valita.

– Sosiaalisten verkostojen määrittäminen ja nuorten seuranta oli mahdollista laajojen suomalaisten rekistereiden ansiosta. Tutkimuksemme tulokset edistävät merkittävästi ymmärrystämme siitä, miten mielenterveysongelmat kehittyvät ja vaikuttavat toisiin ihmisiin sosiaalisessa verkostossamme, hän sanoo.

Hakulinen kuitenkin muistuttaa, että tutkimuksessa havaittu yhteys ei välttämättä ole syy-seuraussuhde. Tutkimuksessa ei myöskään tutkittu, miten mahdollinen mielenterveyden häiriö voi levitä ihmisestä toiseen.

– On esimerkiksi mahdollista, että kynnys hakea apua mielenterveyden ongelmiin madaltuu, kun omassa sosiaalisessa verkostossa on yksi tai useampi ihminen, jotka ovat jo hakeneet apua ongelmiinsa. Tämänkaltaista diagnoosin saamisen ja hoidon normalisointia voikin pitää hyödyllisenä mielenterveyden häiriöiden leviämisenä, Hakulinen kuvailee.

Lisää ennaltaehkäiseviä toimia?

Mielenterveyden häiriöt ovat maailmanlaajuisesti merkittävä haaste. Ne aiheuttavat haitallisia vaikutuksia niin yksilöille, yhteiskunnalle kuin taloudelle. Hakulinen kertoo, että erityisesti ahdistus- ja mielialaoireet ovat lisääntyneet nuorten keskuudessa viime vuosina.

Aiempien tutkimusten mukaannoin puolet aikuisiän mielenterveyden häiriöistä alkaa alle 18-vuotiaana. Hakulinen korostaakin ennaltaehkäisevien toimien ja varhaisen puuttumisen merkitystä.

– Ennaltaehkäisevissä toimissa on hyvä huomioida, että mielenterveyden häiriöt voivat levitä nuorelta toiselle, Hakulinen sanoo.

Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 713 809 Suomen kansalaista, jotka syntyivät vuosien 1985 ja 1997 välillä. Nuoria tutkittiin peruskoulun loppumisesta siihen asti, että he saivat ensimmäisen mielenterveyden häiriön diagnoosin, muuttivat maasta tai kuolivat. Seuranta lopetettiin viimeistään vuoden 2019 lopussa, ja seurannan mediaani oli 11,4 vuotta.

Tutkimusta rahoittivat Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) ja Suomen Akatemia.

 

Alkuperäinen artikkeli: Alho J., Gutvilig M., Niemi R., Komulainen K., Böckerman P., Webb R. T., Elovainio M., Hakulinen C. Transmission of mental disorders in adolescent peer networks: a Finnish nationwide registry study. JAMA Psychiatry, 2024. DOI: 10.1001/jamapsychiatry.2024.1126

 

Lisätietoja:

Christian Hakulinen, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
Puh. 050 448 2041
christian.hakulinen@helsinki.fi