Osa maitoallergisista lapsista saattaa sietää voimakkaasti kuumennettua maitoa

Maitoallergia on lasten yleisin ruoka-allergia, ja tutkijoiden mukaan se näyttää yleistyvän. Se myös kestää usein pidempään kuin on ajateltu. Allergiaa epäillään silti moninkertaisesti useammin kuin se lopulta todetaan.

Perinteisesti maitoallergiaa on hoidettu välttämällä maitotuotteita tarkasti. Turha maidoton ruokavalio ei kuitenkaan ole harmiton - se voi jopa pahentaa allergiaa.

Kuumennettu maito on paremmin siedetty

Väitöskirjatutkija Otso Nieminen Helsingin yliopistosta ja HUSin Iho- ja allergiasairaalasta selvitti miten maitoallergiset lapset sietävät voimakkaasti kuumennettua maitoa.

Tavallisesta maidosta allergiaoireita saaneet lapset altistettiin kasvaville annoksille maitoon keitettyä uuniriisipuuroa. Kuumennus muuttaa osaa maidon valkuaisaineista ja silloin elimistö ei enää tunnista niitä yhtä helposti.

– Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että yli puolet tutkituista maitoallergisista lapsista sietää voimakkaasti kuumennettua maitoa. Todennäköisyys sietää sitä on korkea, vaikka kuumentamaton maito olisi aiheuttanut vaikeankin reaktion, Nieminen kertoo.

Niemisen mukaan havainnolla voi olla merkitystä allergian kululle. Kuumennetun maidon käyttö näyttää nopeuttavan allergian väistymistä. Siksi kannattaa tunnistaa ajoissa ne lapset, jotka sietävät sitä.

Vähemmän turhia sairaalakäyntejä

Lapsen maitoaltistus on nykyään tärkein tapa varmistaa lapsen maitoallergia. Se vie perheeltä päivän sairaalassa ja lisäksi lapsi voi saada vakavankin allergisen reaktion.

Niemisen tutkimuksessa verikoe, joka mittaa vasta-ainepitoisuuksia maidolle ja sen proteiineille, osoittautui parhaaksi keinoksi tunnistaa maitoallergia ilman maitoaltistusta. Näin lapsi välttyy allergiareaktiolta, ja sekä perheiltä että terveydenhuollolta säästyy aikaa.

– Tutkimus ei mullista hoitokäytäntöjä. Se auttaa kuitenkin välttämään turhat maitoaltistukset silloin, kun lopputulos on jo etukäteen selvä, Nieminen sanoo.

Uutta käypä hoito -suositukseen

Lisäksi Nieminen määritteli suomalaisille yli yksivuotiaille lapsille sopivat raja-arvot maitoallergialle. Kansainvälisissä tutkimuksissa arvot ovat vaihdelleet paljon.

Osa tuloksista on jo käytössä. Osana väitöstutkimusta tutkijat kehittivät aiemman vaikeusastepisteytyksenpohjalta uuden pisteytyksen, joka on otettu käyttöön Käypä hoito -suosituksessa.

Nieminen selvitti myös kypsennetyn maidon sietoa ja allergiaa ennustavat raja-arvot, mikä on kansainvälisestikin merkittävää, sillä aiheesta on toistaiseksi rajallisesti tutkimusta.

Tutkimuksen perusteella lapsen hoito voidaan suunnitella yksilöllisesti hänen omien testitulostensa pohjalta.

– Tuntematonta on vielä se, miten merkittävästi kypsennetyn maidon käyttö voisi vaikuttaa maitoallergian väistymiseen suomalaisilla lapsilla. Tarvittaisiin myös parempia keinoja tunnistaa varhain ne lapset, joilla todennäköisesti on pysyvä maitoallergia, pohtii Nieminen.

Väitös: 
LL Otso Nieminen väittelee 23.10.2026 kello 12:30 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Cow’s milk allergy in children - From oral food challenges and laboratory tests to diagnosis". Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.