Lisää tutkimustietoa työkoneiden sähköistymisen vaikutuksista ilmakehäpäästöihin
Tampereen yliopiston aerosolifysiikan laboratorion ja AGCO Power Oy:n yhteisessä, vuoden alussa alkaneessa tutkimushankkeessa tuotetaan maailmanlaajuisesti ainutlaatuista tutkimustietoa aerosoleista sekä työkoneiden sähköistymisen vaikutuksista niihin. Aerosolien vaikutus ilmaston lämpenemiseen on yksi ilmastotutkimuksen suurimmista epävarmuustekijöistä, mutta siitä on saatu vain rajallisesti tutkimustietoa.
– Meillä on todella hyvä valmius tutkia monipuolisesti ja syvällisesti moottoreiden ilmakehäpäästöjä, joten tutkimuksella tulee olemaan myös globaali merkitys, Tampereen yliopiston aerosolifysiikan professori Topi Rönkkö iloitsee.
Sähköistämisen vaikutusta työkoneiden ilmakehäpäästöihin selvitetään
Ilmakehän aerosolit koostuvat pienistä, halkaisijaltaan alle millimetrin sadasosan kokoisista hiukkasista, jotka hetkellisen ilmanlaadun lisäksi vaikuttavat myös ilmastoon monin eri tavoin. Erityyppiset pienhiukkaset voivat esimerkiksi imeä auringon lämpösäteilyä, muuttaa auringon valon kulkusuuntaa, sekä toimia pilvipisaroiden tiivistymisytiminä. Aerosoleista on välttämätöntä saada lisää tutkimustietoa niiden ilmastovaikutusten merkityksen ymmärtämiseksi.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millä tavalla koneiden moottorit ja niissä käytettävät erilaiset polttoaineet vaikuttavat koneiden aerosolipäästöihin. Tutkimuksessa selvitetään mittaamalla, miten työkoneen polttomoottorin avustaminen sähköllä vaikuttaa päästöihin. Vaikutusta selvitetään myös vaihtoehtoisille, uusiutuville dieselpolttoaineille.
– Tutkimustuloksena saadaan selvyyttä kokonaisaerosolipäästöjen ominaisuuksista ja määristä sekä siitä, miten eri voimanlähteet vaikuttavat niihin, kertoo tutkijatohtori Kimmo Korhonen Tampereen yliopistosta.
Työkoneiden kestävä tuotekehitys on henkilöautoja haastavampaa
Sähkökäyttöiset ajoneuvot ovat lisääntyneet huimasti tieliikenteessä. Työkoneissa tahti on ollut hitaampaa, sillä nykyisen akkuteknologian tarjoama energiakapasiteetti rajoittaa täyssähköistettävien työkoneiden maksimikokoa.
– Työkoneiden ilmastovaikutusten pienentämiseen on monia eri vaihtoehtoja, jotka vastaavat käytettävyydeltään asiakkaiden tarpeisiin. AGCO Powerin Linnavuoren moottoritehtaallamme kehitetään sähköakkujen lisäksi muun muassa vedyn, metanolin ja metaanin käyttöä energialähteenä. Tavoitteenamme on vastata ilmastohaasteeseen kehittämällä ja valmistamalla moottoreita, jotka tekevät työkoneista mahdollisimman ympäristöystävällisiä. Hanke vie meitä kohti puhtaampaa tulevaisuutta, AGCO Powerin tuotekehitysjohtaja Kari Aaltonen kertoo.
Yliopiston ja AGCO Powerin yhteistyöllä on pitkät perinteet
Tampereen yliopiston ja AGCO Powerin yhteistyöllä on pitkät perinteet. Yksi AGCO Powerin tuotekehityksen yksiköistä sijaitsee Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella, joten tiimityö on luontevaa. Moottoreiden testaus tapahtuu linnavuorelaisilla voimanlähteillä ja AGCO Powerin kehittämällä testialustalla Hervannassa.
– Kehitimme itse tutkimusympäristön sarjahybridilaitteistojen testaukseen, koska sellaiselle nähtiin selkeä tarve. Testialustaa voidaan hyödyntää AGCO Powerin oman tutkimuksen lisäksi myös yliopiston omissa projekteissa sekä opetuksessa, AGCO Powerin tutkimuspäällikkö Jouko Järvinen kertoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kimmo KorhonentutkijatohtoriTampereen yliopisto
Puh:+35845 881 4252kimmo.korhonen@tuni.fiJouko JärvinenTutkimuspäällikköAGCO Power Oy
Puh:+35840 866 7784jouko.jarvinen@AGCOcorp.comKuvat
EPSA-hanke
Towards understanding of the effects of electrification on primary and secondary aerosol emissions from machinery: e-fuels and hybrid powertrains (EPSA) -hanketta rahoittaa Vaikuttavuussäätiö. Hanke on kaksivuotinen. Tutkimukset suoritetaan Tampereen yliopiston hybriditutkimusalustalla, joka on perustettu vuonna 2021. Projekti toteutetaan Vaikuttavuussäätiön (The Finnish Research Impact Foundation) Tandem Industry Academia -rahoituksella.
Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
AGCO Power
Nokian Linnavuoressa toimiva AGCO Power on yksi maailman johtavista dieselmoottoreiden valmistajista. Yhdessä Kiinassa, Brasiliassa ja Argentiinassa toimivien tuotantolaitostensa kanssa AGCO Power kehittää ja valmistaa moottoreita, joita käytetään monien maailman johtavien traktorimerkkien, kuten Fendtin, Valtran ja Massey Fergusonin, voimanlähteinä. Jo 80 vuotta toiminut AGCO Power on osa AGCO-konsernia.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Pullonkaulatulot vaikuttavat sähkön markkinahinnan muodostukseen29.10.2025 08:45:00 EET | Tiedote
Sähkömarkkinoilla on havaittu yllättävää hintojen heiluntaa, jonka taustalla voi olla tutkijoiden mukaan markkinahinnan laskentamalli. Malli saattaa päätyä maksimoimaan taloudellista hyötyä pullonkaulatuloista, joita syntyy, kun tarjousalueiden välillä siirretään sähköä tilanteessa, jossa niiden välillä on hintaero. Taustalla vaikuttaa muutos virtausperusteiseen kapasiteetin laskentaan, joka ohjaa siirtoja markkinan kannalta tehokkaampiin kohteisiin, mikä voi nostaa sähkön hintaa tietyissä tilanteissa. Markkinahyöty ei aina tarkoita kuluttajalle edullista hintaa.
Väitös: Teollinen resurssienhallinta on kyvykkyyksien, ei materiaalien hallintaa24.10.2025 15:53:44 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Jarmo Uusikartano tarkastelee teollisen resurssienhallinnan määritelmää uudesta näkökulmasta. Tällöin resurssi ei viittaa yksittäisiin esineisiin tai asioihin, vaan ihmisten ja luonnon väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Tutkimus tuo esiin nykyisen resurssienhallinnan käsitteistön puutteet ja ehdottaa resurssienhallinnalle uutta määritelmää, joka huomioi ympäristöllisen kestävyyden resurssienhallinnalle asettamat reunaehdot.
Väitös: Digitaaliset työkalut vahvistavat arvonluontia kuntien, yritysten ja asukkaiden kesken kaupunkikehitysprojekteissa24.10.2025 13:45:38 EEST | Tiedote
Kaupunkikehitysprojektien alkuvaiheet ovat usein haastavia: eri sidosryhmillä on monia, jopa ristiriitaisia näkemyksiä projektin lopputuloksista, mutta samalla päätöksiä on tehtävä projektin etenemiseksi. Diplomi-insinööri Sebastian Toukolan väitöstutkimus tarjoaa ratkaisuja siihen, miten kunnat, yritykset ja asukkaat voivat luoda arvoa yhdessä. Lisäksi tutkimus osoittaa, miten digitaaliset työkalut, rakennustietomallinnuksesta sosiaalisen median alustoihin, tukevat yhteistyötä ja arvonluontia projektien alkuvaiheissa.
Tutkimus esittää suosituksia kuntayhtiöiden hallitusten asiantuntemusvaatimusten täyttämiseksi24.10.2025 12:21:47 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkimushankkeessa syvennyttiin kuntayhtiöiden asiantuntemusvaatimuksen sisältöön, soveltamisalaan ja tosiasialliseen soveltamiseen kunnissa. Vaikka myönteistä kehitystä hallitusvalintojen valmistelussa on tapahtunut, tuoreessa tutkimuksessa yli puolessa kunnista ei erikseen arvioida kuntalain asiantuntemusvaatimuksen täyttymistä. Tutkimuksessa esitetään useita käytännön toimintasuosituksia siihen, miten hallitusten valintaprosesseja tulisi parantaa asiantuntemusvaatimuksen täyttämiseksi. Lisäksi ehdotetaan säännöksen soveltamisalan laajentamista.
Väitös: Kunnat kehittävät maaseutua valikoivasti ja tukeutuvat siinä mielellään Leader-ohjelmaan24.10.2025 12:07:28 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan MMM Ella Mustakangas tutki kuntien maaseudun kehittämistä ja sitä, millaista hallinnan tapaa se edustaa. Kuntien keskeisiä välineitä maaseudun kehittämisessä ovat kuntastrategia ja hankkeet, jotka molemmat edellyttävät kunnissa yhteistyötä ja panostamista toimijoiden väliseen vuorovaikutukseen. Tutkimus osoittaa, että kunnat ovat maaseudun kehittämistoimissaan varovaisia, eivätkä rakenna hallinnan verkostoja maaseudulla mitenkään systemaattisesti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme