Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan sd-edustajat: Suomen suunta työelämäkysymyksissä on huolestuttava

- Taloutta tulee tasapainottaa oikeudenmukaisemmin. Hallituksen julkisen talouden suunnitelmassa tuleville vuosille näemme vain kansalaisten arkea kurjistavia menoleikkauksia ja veronkorotuksia. Esimerkiksi Arvonlisäverokannan korotus osuu kaikkein eniten heikoimmassa oleviin, jotka käyttävät suurimman osan tuloistaan ruokaan, asumiseen ja liikkumiseen, kertoo valiokunnan varapuheenjohtaja Lauri Lyly.

Hallituksen työllisyyspolitiikka perustuu pelkästään sosiaaliturvan leikkauksiin ja toiveisiin siitä, että sosiaaliturvaleikkaukset synnyttävät ihmisille työpaikan. Työllisyysvaikutusten arviointi hallituksen esityksissä on ollut valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan puutteellista. Esimerkiksi lapsikorotusten poistoa ja asumistuen leikkausta ei ole arvioitu ristikkäisvaikutusten osalta.

- Hallitukselta puuttuvat täysin aidot työllisyystoimet, joilla työnhakijoiden työmarkkina-asemaa pystyttäisiin parantamaan ja lisäämään tuottavuutta.  Mm. koulutukseen panostaminen, työvoimapalveluiden resurssien parantaminen, vastentahtoisen osa-aikaisen vähentäminen, panostukset ikääntyneiden työllistämiseen sekä työperäiseen maahanmuuttoon ovat aitoja keinoja, joilla työllisyysasteen ja sitä kautta talouden kasvuun pystytään vaikuttamaan. Meillä on eräillä aloilla myös suuri työvoimapula, ja se johtuu näiden ammattien koulutuspaikkojen vähäisyydestä. Niitä olisi lisättävä, painottaa kansanedustaja Timo Suhonen.

Tasa-arvokehitys ja työsuojelu ottamassa takapakkia

- Suomalaisen työelämän on oltava hyvä ja turvallinen paikka jokaiselle. Hallituksen lainsäädäntöuudistusten haittavaikutukset kohdistuvat selvästi enemmän naisiin ja lapsiin. Ne myös vievät naisten ja miesten välistä tasa-arvoa nykyistä huonompaan suuntaan. Hallituksen toimet voivat johtaa vaikutuksiin, joilla työllisyys heikkenee ja todellisuudessa myös tasa-arvokehitys pysähtyy ja huonontuu. Tämäkö on se tulevaisuuden Suomen suunta, mitä hallitus ajaa? kysyy kansanedustaja Niina Malm.

Hallitus on leikkaamassa myös työsuojeluviranomaisten resursseja. Tällä tulee olemaan iso heikentävä vaikutus työsuojeluvalvontaan. Reilun työelämän valvonta vaikeutuu entisestään ja kaiken maailman koijareita on entistä vaikeampi havaita. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmiskaupan, petoksien ja kiskonnan valvonta heikkenee ja täten työperäisen hyväksikäytön määrä saattaa lisääntyä.

- Tämä on erittäin huolestuttavaa. Esimerkiksi kevytyrittäjyyden ja alustatalouden nousun myötä tarvitsemme enemmän valvontaa kuin aikaisemmin, jotta reilut työolot voidaan varmistaa. Työsuojelu- ja muiden viranomaisten yhteistyö harmaan talouden torjunnassa tuottaa moninkertaisesti valtiolle takaisin siihen sijoitetut varat, päättää kansanedustaja Juha Viitala.