Oulun yliopisto

Euclid-avaruusteleskoopin uudet kuvat paljastavat vapaana seilaavia planeettoja ja sadoittain uusia galakseja

Jaa

Universumin salaisuudet kirkastuvat nyt tähtitieteilijöille, kun Euclid-teleskooppi tuottaa ensimmäisiä tuloksiaan. Tutkijat ovat löytäneet satoja uusia galakseja, tähtijoukkoja, vapaana seilaavia Jupiteria massiivisempia planeettoja, sekä galaksijoukkojen painovoiman aiheuttamia gravitaatiolinssejä. Avoin data-arkisto mahdollistaa laajan tieteellisen tutkimuksen. Upeat kuvat median käytettävissä.

Kuva1: Messier 78 tähtienmuodostusalue 1300 valovuoden etäisyydellä. Kuvassa näkyy tomun ympäröimä tähtienmuodostusalue, jossa syntyy aktiivisesti uusia tähtiä ja planeettoja. Euclidin infrapunakamera näkee syvemmälle sumun sisään kuin näkyvän valon alueella on mahdollista nähdä, mikä on auttanut paljastamaan tästä kuvasta yli 300000 kohdetta. Osa havaituista kohteista on alle 10 % Auringon massaisia, fuusioon kykenemättömiä substellaarisia kohteita, joiden lukumäärän selvittäminen suhteessa tähtiin on tärkeä osa pimeän aineen määrän määrittämisessä.  Kuva: ESA/Euclid/Euclid Consortium/NASA, image processing by J.-C. Cuillandre (CEA Paris-Saclay), G. Anselmi; CC BY-SA 3.0 IGO or ESA Standard Licence.
Kuva1: Messier 78 tähtienmuodostusalue 1300 valovuoden etäisyydellä. Kuvassa näkyy tomun ympäröimä tähtienmuodostusalue, jossa syntyy aktiivisesti uusia tähtiä ja planeettoja. Euclidin infrapunakamera näkee syvemmälle sumun sisään kuin näkyvän valon alueella on mahdollista nähdä, mikä on auttanut paljastamaan tästä kuvasta yli 300000 kohdetta. Osa havaituista kohteista on alle 10 % Auringon massaisia, fuusioon kykenemättömiä substellaarisia kohteita, joiden lukumäärän selvittäminen suhteessa tähtiin on tärkeä osa pimeän aineen määrän määrittämisessä. Kuva: ESA/Euclid/Euclid Consortium/NASA, image processing by J.-C. Cuillandre (CEA Paris-Saclay), G. Anselmi; CC BY-SA 3.0 IGO or ESA Standard Licence.

Euroopan Avaruusjärjestö (ESA) esitteli 23.5.2024 viime vuoden heinäkuussa laukaistun Euclidin keräämää dataa. Tieteellisen tulosten lisäksi ESA julkaisi viisi uutta Euclidin ottamaa värikuvaa sekä Euclidin ensimmäisen tieteelliseen käyttöön soveltuvan avoimen data-arkiston, joka mahdollistaa teleskoopin keräämän datan mahdollisimman laajan tieteellisen hyödyntämisen.

Suomesta Euclid-konsortiossa on mukana tutkijoita Oulun, Helsingin, Turun, Jyväskylän ja Aalto-yliopistosta ja Kajaanissa sijaitsevan datakeskuksesta vastaa osaltaan CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy.

Oulun yliopiston yliopistonlehtori Aku Venhola ja tutkijatohtori Mélina Poulain ovat mukana kartoittamassa kääpiögalakseja ja pallomaisia tähtijoukkoja. “Kuvatuista galaksijoukoista erityisesti Fornax-joukko on minulle erittäin tuttu koska olen tutkinut sitä Maasta tehtyjen havaintojen pohjalta lähes vuosikymmenen. Euclidin havaintojen tarkastelu on kuin olisi saanut silmälasit päähän ja vihdoin päässyt näkemään galaksien yksityiskohdat”, Venhola ihastelee. “Uusi data mahdollistaa pienten galaksien keskustassa sijaitsevien tiheiden tähtijoukkojen entistä tarkemman tutkimuksen”, Poulain jatkaa. Nykykäsityksen mukaan osassa näistä galaksien keskiosissa sijaitsevissa tähtijoukoissa sijaitsee myös massiivisia mustia aukkoja, ja Euclid voi osaltaan olla ratkaisevassa asemassa näiden rakenteiden synnyn ymmärtämisessä.

“Euclidin päämäärä on selvittää pimeän aineen ja pimeän energian luonne. Näitä kosmologisia tuloksia joudutaan vielä odottamaan, kunnes dataa on kertynyt enemmän”, kertoo Suomen Euclid-yhteisön johtaja Elina Keihänen Helsingin yliopistosta.

Nyt julkaistut kuvat ja niihin perustuvat kymmenen tieteellistä artikkelia pohjautuvat yhteenlaskettuna alle vuorokauden mittaiseen kokonaisvalotusaikaan valituista kohteista. Euclidin ensimmäiset tieteelliset julkaisut ja avoimet kuva-arkistot ovat tärkeä merkkipaalu, toteaa ESA:n Euclid-tutkija, Project Scientist Valeria Pettorino. “Kuvat ja niihin liittyvät tieteelliset löydökset ovat vaikuttavia tutkittujen kohteiden moninaisten luonteiden ja etäisyyksien suhteen.” Pettorinon mukaan Euclidin varhaiset havainnot osoittavat Euclidin olevan nyt valmis päätehtäväänsä: pimeän aineen ja energian luonteen selvittämiseen.

Kuluvan vuoden helmikuussa Euclid aloitti kuuden vuoden mittaisen pääkartoituksensa ja on siitä lähtien kuvannut taivasta systemaattisesti päivittäin kasvattaen jatkuvasti kartoitettua aluettaan. Ensimmäinen pääkartoituksen datajulkistus on ajoitettu vuodelle 2025.

Euclidin varhaisesta datasta tehtyihin tieteellisiin julkaisuihin ja värikuviin voi tutustua ESA:n verkkosivulla.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Oulun yliopiston Euclid-ryhmän johtaja, yliopistonlehtori Aku Venhola, Oulun yliopisto, p. 050 466 5604, aku.venhola@oulu.fi

Suomen Euclid-ryhmän johtaja, yliopistotutkija Elina Keihänen, Helsingin yliopisto, p. 040 5636 991, elina.keihanen@helsinki.fi

Kuvat

Kuva1: Messier 78 tähtienmuodostusalue 1300 valovuoden etäisyydellä. Kuvassa näkyy tomun ympäröimä tähtienmuodostusalue, jossa syntyy aktiivisesti uusia tähtiä ja planeettoja. Euclidin infrapunakamera näkee syvemmälle sumun sisään kuin näkyvän valon alueella on mahdollista nähdä, mikä on auttanut paljastamaan tästä kuvasta yli 300000 kohdetta. Osa havaituista kohteista on alle 10 % Auringon massaisia, fuusioon kykenemättömiä substellaarisia kohteita, joiden lukumäärän selvittäminen suhteessa tähtiin on tärkeä osa pimeän aineen määrän määrittämisessä.  Kuva: ESA/Euclid/Euclid Consortium/NASA, image processing by J.-C. Cuillandre (CEA Paris-Saclay), G. Anselmi; CC BY-SA 3.0 IGO or ESA Standard Licence.
Kuva1: Messier 78 tähtienmuodostusalue 1300 valovuoden etäisyydellä. Kuvassa näkyy tomun ympäröimä tähtienmuodostusalue, jossa syntyy aktiivisesti uusia tähtiä ja planeettoja. Euclidin infrapunakamera näkee syvemmälle sumun sisään kuin näkyvän valon alueella on mahdollista nähdä, mikä on auttanut paljastamaan tästä kuvasta yli 300000 kohdetta. Osa havaituista kohteista on alle 10 % Auringon massaisia, fuusioon kykenemättömiä substellaarisia kohteita, joiden lukumäärän selvittäminen suhteessa tähtiin on tärkeä osa pimeän aineen määrän määrittämisessä. Kuva: ESA/Euclid/Euclid Consortium/NASA, image processing by J.-C. Cuillandre (CEA Paris-Saclay), G. Anselmi; CC BY-SA 3.0 IGO or ESA Standard Licence.
Lataa
Kuva 2: Euclidin kuva galaksista NGC 6744, joka sijaitsee 30 miljoonan valovuoden päässä. NGC 6744:n kaltaisissa spiraaligalakseissa syntyy suurin osa maailmankaikkeudessa tällä hetkellä syntyvistä tähdistä. Huolimatta siitä, että kyseistä galaksia on tutkittu jo vuosikymmeniä, Euclidin kuvat paljastivat sen vierestä aiemmin havaitsematta jääneen kääpiögalaksin. Kuva: ESA/Euclid/Euclid Consortium/NASA, image processing by J.-C. Cuillandre (CEA Paris-Saclay), G. Anselmi; CC BY-SA 3.0 IGO or ESA Standard Licence.
Kuva 2: Euclidin kuva galaksista NGC 6744, joka sijaitsee 30 miljoonan valovuoden päässä. NGC 6744:n kaltaisissa spiraaligalakseissa syntyy suurin osa maailmankaikkeudessa tällä hetkellä syntyvistä tähdistä. Huolimatta siitä, että kyseistä galaksia on tutkittu jo vuosikymmeniä, Euclidin kuvat paljastivat sen vierestä aiemmin havaitsematta jääneen kääpiögalaksin. Kuva: ESA/Euclid/Euclid Consortium/NASA, image processing by J.-C. Cuillandre (CEA Paris-Saclay), G. Anselmi; CC BY-SA 3.0 IGO or ESA Standard Licence.
Lataa
Kuva 3: Euclidin kuva 2,7 miljardin valovuoden päässä sijaitsevasta Abell 2390 -galaksijoukosta. Joukon keskustassa voidaan nähdä kaarevia viirumaisia kohteita, jotka ovat joukon painovoiman synnyttämän gravitaatiolinssin vääristämiä joukon takana olevia galakseja. Gravitaatiolinssejä tutkimalla voidaan saada tietoa galaksijoukkojen sisältämästä pimeän aineen määrästä. Kuva: ESA/Euclid/Euclid Consortium/NASA, image processing by J.-C. Cuillandre (CEA Paris-Saclay), G. Anselmi; CC BY-SA 3.0 IGO or ESA Standard Licence.
Kuva 3: Euclidin kuva 2,7 miljardin valovuoden päässä sijaitsevasta Abell 2390 -galaksijoukosta. Joukon keskustassa voidaan nähdä kaarevia viirumaisia kohteita, jotka ovat joukon painovoiman synnyttämän gravitaatiolinssin vääristämiä joukon takana olevia galakseja. Gravitaatiolinssejä tutkimalla voidaan saada tietoa galaksijoukkojen sisältämästä pimeän aineen määrästä. Kuva: ESA/Euclid/Euclid Consortium/NASA, image processing by J.-C. Cuillandre (CEA Paris-Saclay), G. Anselmi; CC BY-SA 3.0 IGO or ESA Standard Licence.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Maan magneettikentän heikentyessä Auringon äärimmäiset hiukkaspurkaukset voivat uhata otsonikerrosta ja DNA:ta4.7.2024 06:04:00 EEST | Tiedote

Auringon hiukkaspurkausten aikana Maan ilmakehään voi kohdistua lyhytaikaisesti erittäin voimakas ja energeettinen hiukkasryöppy. Nykyisellään Maan magneettikenttä torjuu tehokkaasti useimmat hiukkaspurkaukset. Vuosituhansien ajanjaksoilla magneettikentän tiedetään kuitenkin toisinaan häviävän. Tuolloin tapahtuvat Auringon äärimmäiset hiukkaspurkaukset voivat vaikuttaa ilmastoon ja elämään maapallolla, todetaan uudessa kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa mukana on myös Oulun yliopisto.

Oulun yliopiston lääketieteen tutkinto-ohjelmaan 16 aloituspaikan lisäys – valitut saavat tiedon 4.7. mennessä26.6.2024 13:34:03 EEST | Tiedote

Oulun, Helsingin, Turun, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistot ja opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ovat sopineet aloituspaikkojen lisäämisestä pysyvästi lääketieteen koulutukseen, ja OKM on myöntänyt aloituspaikkojen lisäykseen lisämäärärahaa. Oulun yliopiston lääketieteen tutkinto-ohjelmaan tulee 16 aloituspaikan lisäys jo vuodelle 2024.

Oulun yliopistossa saavutettiin merkittäviä tuloksia 6G RF -elektroniikassa24.6.2024 06:56:00 EEST | Tiedote

Uraauurtava tulos 6G-teknologian kehityksessä on saavutettu onnistuneesti toteutetulla radiovastaanottimen etupäällä, joka toimii jopa 300 GHz:llä. Korkeataajuisen elektroniikan onnistunut tutkimustulos luo suuntaa huippunopealle langattomalle tiedonsiirrolle ja on yksi konkreettinen saavutus 6G-radion käyttöönoton edistymisessä. Tutkimuksen pääpaino on ollut radiovastaanottimen etuosan suunnittelussa, jossa yhdistyvät analogisen piiriteorian, mikroaaltoteorian ja radiotekniikan periaatteet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye