Kaupunkiluonto helpottaa kuumuutta, mutta jakautuu epätasaisesti
Kasvillisuuden viilentävä vaikutus ei jakaudu tasaisesti Euroopan kaupunkialueilla. Viilentävää kasvillisuutta on vähiten alueilla, joiden asukkaat ovat sosioekonomisesti heikoimmassa asemassa. Tutkijoiden mukaan kaupunkisuunnittelussa pitäisi varautua lämpöaaltoihin nykyistä paremmin.
Lämpöstressi eli kuumuuden aiheuttama elimistön kuormitus on yleisin ilmastosta johtuva ennenaikaisten kuolemien syy Euroopassa. Voimakkaiden lämpöaaltojen ennustetaan lisääntyvän ja pitkittyvän tulevaisuudessa. Kaupunkialueet kuumenevat helposti, koska tiivis rakennettu ympäristö pidättää lämpöä tehokkaasti. Viheralueet, kuten puuryhmät ja puistot, sen sijaan lievittävät kuumuutta, koska ne tarjoavat varjoa ja viilentävät haihduttamisen kautta.
Laajan kansainvälisen tutkimuksen mukaan viheralueiden tarjoama viilennys kuitenkin jakautuu epäoikeudenmukaisesti. Tutkijat selvittivät viheralueiden viilentävän vaikutuksen oikeudenmukaisuutta 14:ssä Euroopan kaupungissa. Tutkitut kaupungit olivat Amsterdam, Ateena, Basel, Berliini, Budapest, Firenze, Helsinki, Istanbul, Lontoo, Madrid, Pariisi, Rooma, Tukholma ja Wien.
Tutkimuksen mukaan korkeiden lämpötilojen haitoille altistuivat eniten tiheästi rakennettujen ja usein huonokuntoisten alueiden asukkaat, sillä näillä alueilla on vähemmän kasvillisuutta. Alueiden asukkaat olivat usein pienituloisia tai työttömiä ja asuivat vuokralla. Myös maahanmuuttajatausta korostui asukkaiden taustoissa.
Sosioekonomiselta asemaltaan vahvemmassa asemassa olevat, kuten hyvätuloiset ja asunnonomistajat, saivat tutkimuksen mukaan keskimääräistä parempaa kaupunkivihreän tuomaa viilennystä.
– Tämä epäsuhta pitäisi huomioida kaupunkisuunnittelussa ja käytännön viilennystoimien pohtimisessa. Kasvillisuus on keskeinen keino parantaa kaupunkialueiden lämpömukavuutta. Kasvillisuutta kannattaisi lisätä alueille, joilla sitä ei vielä ole tarpeeksi. Puut ja muu kasvillisuus myös lisäävät ympäristön monimuotoisuutta ja hiilensidontaa, sanoo tutkimuksessa mukana ollut kaupunkimeteorologian professori Leena Järvi Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskus INARista.
Helsingissä sosioekonominen yhteys heikompi
Tutkijat laskivat paikkakohtaisten mallisimulaatioiden avulla erityisen viilennysindeksin (GCoS), joka kuvaa kyseisellä alueella olevien viheralueiden viilentävää tai jäähdyttävää vaikutusta. Viilennysindeksin vaihtelua verrattiin väestörekistereistä haettuihin sosioekonomisiin muuttujiin, kuten kotitalouden tulotasoon, työllisyystilanteeseen, asumismuotoon tai maahanmuuttajataustaan.
– Näin saimme uutta tietoa viheralueiden viilentävän vaikutuksen jakautumisesta erilaisten ihmisryhmien asuttamille kaupunkialueille, Järvi sanoo.
Tutkimuksen mukaan Helsingissä, Budapestissa ja Tukholmassa yli puolet väestöstä asui alueilla, joita viheralueet viilensivät tehokkaimmin. Toisaalta näiden kaupunkien asukkaista 40 prosenttia asui alueilla, joilla viilennys oli heikompaa. Myös Helsingissä alhaisen tulotason asuinalueilla kasvillisuuden tarjoamaa viilennystä oli vähemmän kuin korkeamman tulotason alueilla.
– Helsingissä tulotason ja viilennysvaikutuksen yhteys oli kuitenkin keskimäärin heikompi kuin tutkimuksen muissa kaupungeissa. Tämä voi johtua siitä, että meillä on myös suhteellisen kalliita tiiviisti rakennettuja alueita, kuten Jätkäsaari, Järvi arvioi.
Tutkimuksen tulokset julkaistiin Nature Cities -tiedelehdessä toukokuussa.
Julkaisu:
Rocha, A.D., Vulova, S., Förster, M. et al. Unprivileged groups are less served by green cooling services in major European urban areas. Nat Cities (2024). https://doi.org/10.1038/s44284-024-00077-x
Lisätiedot:
Leena Järvi
Kaupunkimeteorologian professori, Ilmakehätieteiden keskus INAR
Helsingin yliopisto
leena.jarvi@helsinki.fi
0503110371
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Muinaisen malarian geenit kertovat, kuinka pelätty tauti levisi14.6.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus selvitti kahden tappavimman malarialoisen muinaiset genomit. Sitä kautta selvisi myös malarian historia viimeisen 5500 vuoden ajalta. Vielä sata vuotta sitten malariahyttysten levinneisyysalue kattoi puolet maapallon pinta-alasta, mukaan lukien osia Skandinaviasta ja Siperiasta.
Parodontiittia sairastavilla kaksinkertainen riski saada aivoinfarkti jo alle 50-vuotiaana12.6.2024 08:58:00 EEST | Tiedote
Hampaiden kiinnityskudostulehdus eli parodontiitti suurentaa merkittävästi aivoinfarktin riskiä alle 50-vuotiailla, joilla ei ole tunnettua aivoinfarktille altistavaa syytä. Aivoinfarkti oli sitä vakavampi, mitä pahemmaksi tulehdus oli suussa edennyt, selvisi tuoreessa tutkimuksessa.
Ison-Britannian ja EU:n parlamenttivaalien asiantuntijoita5.6.2024 14:17:34 EEST | Tiedote
Ison-Britannian parlamenttivaalit ovat vajaan kuukauden kuluttua, ja europarlamenttivaalit ratkeavat jo tulevana sunnuntaina. Helsingin yliopiston viestintä on koonnut kattavan yhteystietolistan yliopiston asiantuntijoista, jotka pystyvät kommentoimaan vaaleja.
Eurokriisin alussa asiantuntijoista tuli päättäjiä4.6.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Eurokriisillä on ollut suuri vaikutus EU-kansalaisiin ja EU-maiden politiikkaan. Laajaan haastatteluaineistoon pohjautuva väitöstutkimus tuo esiin asiantuntijavaltaa eurokriisin alun EU-päätöksenteossa.
Lapsuudessa syövän sairastaneilla matalampi tulotaso3.6.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Lapsuusiän syövästä selvinneiden seurannassa tulisi kiinnittää enemmän huomiota sosioekonomisiin tekijöihin ja tuen tarpeeseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme