Maaseudun puolustajista nationalisteiksi – Suomalaisten populistipuolueiden muutos kuudessa vuosikymmenessä
FM Marie Cazes analysoi politiikan väitöstutkimuksessaan, miten populistinen identiteetti kehittyi Suomessa vuosien 1959 ja 2019 välisenä aikana suhteutettuna maan poliittiseen ja sosiaaliseen tilanteeseen. Cazes keskittyy kolmeen populistiseen puolueeseen: Suomen Maaseudun puolue (SMP), Perussuomalaiset (PS) ja Sininen Tulevaisuus (ST).
8.6.2024: Maaseudun puolustajista nationalisteiksi – Suomalaisten populistipuolueiden muutos kuudessa vuosikymmenessä (Cazes)
FM Marie Cazes analysoi politiikan väitöstutkimuksessaan, miten populistinen identiteetti kehittyi Suomessa vuosien 1959 ja 2019 välisenä aikana suhteutettuna maan poliittiseen ja sosiaaliseen tilanteeseen. Cazes keskittyy kolmeen populistiseen puolueeseen: Suomen Maaseudun puolue (SMP), Perussuomalaiset (PS) ja Sininen Tulevaisuus (ST).
Cazes’n tutkimus on ensimmäinen, joka käsittelee Suomen populismia pitkällä, liki 60 vuoden aikavälillä. Huomio työssä keskittyy populististen puolueiden kannanottoihin ja näkökulmiin suhteessa kunkin aikakauden poliittisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Samalla hän sijoittaa nämä puolueiden näkemykset pidempään historialliseen ja kulttuuriseen jatkumoon.
– Olen käyttänyt aineistona puolueiden ohjelmia ja tutkinut Suomen populististen puolueiden virallista diskurssia, Cazes kertoo. Hän erottaa useita jaksoja suomalaisen populistisen identiteetin rakentamisessa.
Ensimmäinen vaihe liittyy SMP:n alkuvaiheisiin, jolloin puolue omaksui identiteetikseen maaseudun ja perinteisen kansan puolustamisen. SMP otti maaseudun keskeiseksi elementikseen. Poliittiseen käyttöön nostettiin teemoja maatalouteen ja perinteiseen maatalouskulttuuriin liittyvästä ideologiasta ja perinteestä. Niitä olivat asumisreformit, pientilallisten tilanne ja perinteiset maanviljelytavat.
1980-luvulta lähtien tämä maaseutuidentiteetti on menettänyt merkitystään muiden teemojen noustessa voimakkaammiksi. – Yhteiskunnan kehitys on edistänyt puolueen identiteetin muutosta, Cazes arvioi.
Toinen jakso sijoittuu 1990-luvun ja 2000-luvun alun välille. Silloin SMP ja PS olivat hyvin samankaltaisia identiteeteiltään. Vaikka PS olikin ottanut uudelleen käyttöön joitakin maaseutuaiheita, on tutkijan näkemyksen mukaan selvää, että maaseudun puolesta puhuminen ei enää toiminut heidän identiteettinsä perustana. Se rakentui pääasiassa eliitin vastustukseen ja vallitsevan järjestyksen kyseenalaistamiseen, mutta myös työväenluokan ja kaupunkien reuna-alueiden tilanteen puolustamiseen.
– 2010-luvulta lähtien havaitaan kolmas ajanjakso, jolloin Perussuomalaiset-puolueen identiteetissä tapahtuu murros, joka näkyy nationalismiin voimakkaan nousun myötä kaikissa käsittelemissäni teemoissa. Tästä vuosikymmenestä alkaen PS pohjustaa identiteettinsä nativismiin ja nationalismiin, Cazes toteaa. – Ne ulottuvat myös esimerkiksi maaseutukysymykseen, jota aiemmin käytettiin yhteisen perinnön osoittamiseen SMP:n kanssa, tai sukupuolikysymykseen, joka on saanut entistä enemmän merkitystä vuodesta 2021 lähtien.
– Tämä tulos vahvistaa tulkintoja, jotka korostavat PS:n nationalistista suuntausta. Tutkimuksessani osoitan, että tämä näkyy myös PS-puolueen virallisen diskurssin rakentamassa identiteetissä, eikä vain yksittäisten puolueen jäsenten puheissa, Cazes summaa.
FM Marie Cazes'n politiikan väitöskirjan "Evolution du populisme en Finlande: Continuités et ruptures dans la construction de l’identité des partis populistes finlandais entre 1959 et 2019" tarkastustilaisuus pidetään 8.6.2024 alkaen klo 12.00 vanhassa juhlasalissa S212. Vastaväittäjänä toimii yliopistotutkija, dosentti, YTT Emilia Palonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Mikko Jakonen (Jyväskylän yliopisto).
Tilaisuuden kieli on englanti.
Etälinkki tilaisuuden seuraamiseen:
https://m3.jyu.fi/jyumv/ohjelmat/hum/yfi/vaitostilaisuudet/2024/suora-lahetys-vaitostilaisuus-marie-cazes
Linkki väitösjulkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0188-3
Taustatietoja
Marie Cazes on opiskellut Suomen kieltä ja kulttuuria Pohjoismaiden laitoksessa Caenin yliopistossa Ranskassa. Hän valmistui maisteriksi Caenin yliopistosta vuonna 2016.
Lisätietoja: Marie Cazes, c.mariecazes@gmail.com
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Kielitaidon testaamisen tulisi mitata ymmärrettävyyttä, ei äidinkielisyyttä2.5.2025 12:55:04 EEST | Tiedote
MA Sheryl Cooke tutki väitöstutkimuksessaan, miten englannin kielen maailmanlaajuinen käyttö lingua francana haastaa perinteiset tavat testata kielitaitoa. Hänen mukaansa kielitaidon arvioinnissa tulisi painottaa vähemmän äidinkielenään puhuvien normien mukaista ilmaisua ja enemmän viestinnän toimivuutta kansainvälisissä, todellisissa vuorovaikutustilanteissa.
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme