Miksi vain jatkuva oppiminen varmistaa yrityksen kilpailukyvyn? Elisan ex-toimitusjohtaja jakoi oppinsa

Tietoliikenne- ja digitaalisia palveluita tarjoavan Elisan entisen toimitusjohtajan Veli-Matti Mattilan mukaan Elisassa ymmärrettiin jo viitisentoista vuotta sitten, että digitalisaatio mullistaa maailman – ja se vaatii nopeita ja luotettavia verkkoyhteyksiä.

Asiakkaiden odotukset ja vaatimukset muuttuisivat. Jotta Elisa voisi pysyä kilpailukykyisenä nopeasti digitalisoituvassa ja muuttuvassa maailmassa, sen olisi panostettava jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen läpi organisaation.

Jotta tavoitteeseen päästäisiin, yrityksen arvojen ja kulttuurin olisi tuettava sitä.

Mattilan mukaan esimerkiksi virheisiin alettiin Elisassa suhtautua ensisijaisesti oppimismahdollisuuksina.

"Virhe on lahja", Aalto EE:n Executive Arena – Osaamisen kilpailukyvyn keskiössä -tapahtumassa 22. toukokuuta puhunut Mattila sanoi.

"Se on simppeli juttu, mutta kun panostimme siihen, se ajoi monella tapaa meidän oppimiskulttuuriamme."

Myöhemmin Elisassa otettiin käytännöksi suhtautua myös onnistumisiin oppimismahdollisuuksina. Ne kannattaa jakaa, koska niistä muutkin voivat oppia.

”Ainut pysyvä kilpailuetumme on halu ja kyky oppia”

Mattila muistutti, että johdon rooli on ensisijaisen tärkeä, kun halutaan kehittää oppivaa organisaatiota.

Johtajan täytyy priorisoida oppimista, luoda sitä tukevia johtamiskäytäntöjä sekä mitata ja arvioida oppimista – ja hänen on itsensäkin jatkuvasti kehityttävä.

Oppimisen täytyy näkyä siinä, mistä johtaja puhuu arjessa. Se, jääkö puhe oppimisesta ihmisten mieliin, on Mattilan mukaan tärkeä indikaattori siitä, onko johtaja onnistunut tehtävässään.

”Vain jatkuvalla kehittymisellä ja oppimisella luodaan kestäviä tuloksia. Meidän ainut pysyvä kilpailuetumme on halu ja kyky oppia”, Mattila sanoi.

”Meillä ei ole kenelläkään mitään käsitystä siitä, missä olemme kahden vuoden kuluttua”

Mittalaitteita ja -järjestelmiä valmistavan Vaisalan talent managementista vastaava johtaja Johanna Saarinen kertoi, että Vaisalassa jokaisen työntekijän pitää nyt olla kiinnostunut etenkin tekoälystä. Tekoäly kehittyy ja muuttaa maailmaa niin kovalla vauhdilla.

”Meillä ei ole kenelläkään mitään käsitystä siitä, missä olemme kahden vuoden kuluttua”, Saarinen totesi.

Vaisala haluaa pysyä kehityksen aallonharjalla. Siksi yrityksen kulttuuri kannustaa vahvasti uuden oppimiseen ja kokeiluun. Työntekijöitä kannustetaan esimerkiksi kokeilemaan ja käyttämään tekoälytyökaluja niin paljon kuin mahdollista.

Oppiminen kannattaa pitää yksinkertaisena, riittävän kevyenä ja hauskana – unohtamatta kuitenkaan sitä, että se on tietoista ja sen tuloksia seurataan, Saarinen neuvoi.

Aalto EE:n toimitusjohtaja ja Aalto-yliopiston elämänlaajuisesta oppimisesta vastaava johtaja Tom Lindholm muistutti ”lempiraportistaan”, Maailman talousfoorumin keväällä 2023 julkaisemasta Future of Jobs  -raportista.

Siinä arvioitiin, että 44 prosenttia työssäkäyvien ydinosaamisista muuttuu viidessä vuodessa. Hän kehotti miettimään, mitä tapahtuu, jos lähes puolet ihmisten ydinosaamisista on neljän vuoden kuluttua vanhentuneita.

”Koen, ettei tästä käydä riittävän laajaa keskustelua”, Lindholm sanoi.

Lue koko juttu tilaisuudesta Aalto Leaders’ Insightista.

Tilaisuudessa julkaistu Osaamisen voima – Oppiminen kilpailukyvyn ajurina -kirja tarjoaa valmiuksia, tietoa, käsitteitä ja esimerkkejä organisaation osaamisen ja oppimisen muutoksessa. Aalto-yliopiston informaatioverkostojen koulutusohjelman johtajan Risto Sarvaksen toimittaman teoksen voit ladata ilmaiseksi täältä.