Kysely: EU:n otettava vahvempi vastuu omasta puolustuksestaan

Tulokset käyvät ilmi tuoreesta raportista "Rauhanprojektista turvallisuusunioniksi: suomalaisten odotukset turvallisuus- ja puolustuspolitiikalle vuoden 2024 eurovaaleissa”. Raportti on osa Helsingin yliopiston johtamaa Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan dynaaminen kannatus (NATOpoll) -tutkimushanketta, jossa samoja vastaajia haastatellaan puolen vuoden välein.

Kansalaiset kokevat Nato-jäsenyyden lisänneen merkittävästi Suomen turvallisuutta. Kireästä taloustilanteesta huolimatta Nato-jäsenyydestä ollaan valmiita maksamaan täysi hinta, eli vähintään Naton edellyttämät kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Suhtautuminen ydinaseisiin osana Naton pelotetta ei ole muuttunut puolen vuoden takaisesta tilanteesta, vaikka Suomen ydinasepolitiikka oli vahvasti esillä alkuvuodesta pidetyissä presidentinvaaleissa.

Kansalaisten turvallisuushuolet ovat kasvaneet, mutta EU:n reagointikykyyn luotetaan

EU:lta odotetaan keskenään erilaisia asioita. Moni suomalainen mieltää EU:n perinteisenä demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia puolustavana arvoyhteisönä, mutta käsitykset unionista jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden ja alueellisen tasa-arvon ja yhtenäisyyden edistäjänä sekä yksilöihin ja ryhmiin kohdistuvan syrjinnän ehkäisijänä jakavat huomattavasti enemmän kansalaisia.

EU:n rooli kollektiivisen turvallisuuden ja myös yhteisen puolustuksen tuottajana tunnistetaan, mutta EU:n harjoittaman turvallisuus- ja puolustuspolitiikan yksityiskohdat ovat paikoin polarisoivia. Vallitsee kuitenkin laaja yksimielisyys, että EU:n on otettava itselleen vahvempi vastuu omasta puolustuksestaan. Tähän on vaikuttanut Yhdysvaltojen syksyn 2024 presidentinvaalit ja Donald Trumpin mahdollinen uudelleenvalinta, raportissa todetaan.

Suomalaisten tuki Ukrainalle on vakaalla pohjalla ja sen yhdessä eurooppalaisen asetuotannon kanssa nähdään olevan peruste nostaa Suomen jäsenmaksua nykyisestä noin yhdestä prosentista BKT:sta. Lähes puolet suomalaisista (46 %) olisi valmis ottamaan lisää EU:n yhteistä velkaa tätä tarkoitusta varten. Yhteisvelka onkin noussut Suomessa yhdeksi eurovaalien keskeiseksi teemaksi. Myös määräenemmistöpäätöksiä ollaan halukkaita lisäämään.

Kansalaisten uhkakuvissa painottuvat Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen sijaan informaatiosodat ja kyberhyökkäykset. Myös kansainvälinen rikollisuus ja hallitsematon muuttoliike huolestuttavat suomalaisia. Etenkin rikollisuuden ja muuttoliikkeen osalta EU:n koetaan olevan kykenevä tuottamaan näihin ratkaisuja.

Puolueiden kannattajat ja eurovaaliehdokkaat eri mieltä monista EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä

Raportissa verrattiin myös keskenään kansalaisten ja eurovaaliehdokkaiden näkemyksiä Ylen eurovaalikoneen pohjalta. Ryhmien välillä ei ole suurta eroa sen suhteen, pitäisikö EU:n lähettää tarvittaessa sotilaita Ukrainan tueksi. Toisaalta kysymys jakaa vahvasti molempia ryhmiä: noin puolet kannattaa ja puolet vastustaa EU-maiden joukkojen lähettämistä. Ehdokkaat katsovat kansalaisia useammin EU:n laajentumisen olevan hyödyllistä nykyisille jäsenmaille. Äänestäjät suhtautuvat puolestaan ehdokkaita myönteisemmin Ukrainan EU-jäsenyyteen, pakolaisten käännyttämiseen ja TikTokin kieltämiseen Euroopassa.

EU:n pyrkimys perustella merkityksensä yhä vahvemmin turvallisuuden tuottajana saa vastakaikua suomalaisilta ja myös unioniin kriittisesti suhtautuvat äänestäjät tunnistavat tämän tehtäväkentän mielekkyyden.

- Kesän eurovaalit ja seuraavan komission kokoonpano ovat keskeisessä roolissa sen osalta, millaisella intensiteetillä ja keinovalikoimalla siirtymää rauhanprojektista turvallisuusunioniksi tullaan tulevaisuudessa edistämään, hankkeen johtaja, yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta toteaa.

Nyt julkaistu raportti ” Rauhanprojektista turvallisuusunioniksi: suomalaisten odotukset turvallisuus- ja puolustuspolitiikalle vuoden 2024 eurovaaleissa” pohjautuu NATOpoll-tutkimushankkeen suunnittelemaan kyselyaineistoon, jonka Taloustutkimus on kerännyt 18.–24.4.2024. Kysely kohdistettiin Taloustutkimuksen pysyvässä internetpaneelissa vain niille henkilöille, jotka olivat vastanneet kyselyn toiseen kierrokseen marraskuussa 2023. Kyselyyn vastasi 1 654 17–79-vuotiasta suomalaista, eli 57 prosenttia ensimmäisen kierroksen ja 81 prosenttia toisen kierroksen vastaajista. Vastanneet on painotettu iän, sukupuolen ja asuinpaikan suhteen ensimmäistä kierrosta vastaaviksi. Virhemarginaali on noin +- 2,6 prosenttiyksikköä.

Koneen Säätiön rahoittamassa hankkeessa on mukana tutkijoita Helsingin yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta, Åbo Akademista ja Ulkopoliittisesta instituutista.

Lisätietoja:

Yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass, Helsingin yliopisto, puh. +358 50 448 4399
Professori Juhana Aunesluoma, Helsingin yliopisto, puh. +358 50 415 6592
Professori Tuomas Forsberg, Tampereen yliopisto, puh. +358 50 569 1752
Sotatutkimuksen dosentti, vieraileva tutkija Ilmari Käihkö, Helsingin yliopisto, puh. +467 086 19082
Senior Research Fellow Iro Särkkä, Ulkopoliittinen instituutti, puh. +358 50 566 5135
Yliopistotutkija Johanna Vuorelma, Helsingin yliopisto, puh. +358 45 357 8335
Väitöskirjatutkija Albert Weckman, Åbo Akademi, puh. +358 50 345 5599