Politiikkasuositus: Päästövähennysvelvoitteiden laiminlyönti käy Suomelle kalliimmaksi kuin puhtaan siirtymän edistäminen liikenteessä

Suomen ympäristökeskuksen ja Tampereen yliopiston tutkijoiden laatiman politiikkasuosituksen mukaan liikenteen päästöjä voitaisiin vähentää merkittävästi ajoneuvojen sähköistämisen, uusiutuvien polttoaineiden ja kestävän liikkumisen kannustimien avulla.

Tutkijoiden mukaan Suomi on nykytoimin laiminlyömässä sitovan velvoitteensa puolittaa omat päästönsä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta, eivätkä lukuisat kunnat ja kaupungit voi saavuttaa omia ilmastotavoitteitaan, koska ne ovat riippuvaisia kansallisesta ilmastopolitiikasta. Tieliikenteen osuus taakanjakosektorin päästöistä oli suurin, noin 35 prosenttia vuonna 2022.

Tutkijat ovat laatineet politiikkasuositukseen neljä konkreettista toimenpidekokonaisuutta, jotka vähentäisivät merkittävästi liikenteen päästöjä ja edistäisivät kustannustehokkaasti liikenteen puhdasta siirtymää.

Jakeluvelvoite sataan prosenttiin ja polttoaineista ekologisesti kestäviä

Politiikkasuosituksen mukaan jakeluvelvoitetta tulisi korottaa siten, että fossiilisia polttoaineita korvaavien vähäpäästöisten polttoaineiden osuutta kasvatetaan ennakoidusti ja tasaisesti sataan prosenttiin liikenteen energiankulutuksesta vuonna 2045.

Jakeluvelvoitteen piirissä olevien polttoaineiden ekologista kestävyyttä ja päästövähennysvaikutusta tulee parantaa ja metsäkatoa aiheuttavat biomassat, kuten palmuöljyn rasvahappotisle ja soijaöljy, tulee rajata pois käytöstä.

Sähkökuorma-autojen hankintaan ja latausverkoston rakentamiseen tukea

Raskaan liikenteen latausinfran rakentamista ja raskaiden sähkökäyttöisten kuorma-autojen hankintoja tukemalla voidaan saavuttaa päästövähennyksiä erittäin kustannustehokkaasti.

Latauksen kehittyessä etenkin kaupungeissa käytettävien jakelukuorma-autojen sähköistyminen voi olla nopeaa, koska niiden elinkaarikustannukset ovat jo dieselkalustoa alhaisemmat. 

Työsuhdeautot täyssähköisiksi ja polttomoottoriautojen autoveroon korotus

Henkilöautojen sähköistämistä voitaisiin vauhdittaa sääntelemällä uusien työsuhdeautojen hankinta vain täyssähköautoihin, sillä työsuhdeautojen osuus ensirekisteröinneistä on merkittävä. Näin saataisiin lisättyä käytettyjen sähköautojen määrää markkinoilla.

Uusien polttomoottoriautojen hankintaa voi vastavuoroisesti vähentää korottamalla CO₂-päästöperusteista autoveroa merkittävästi. Täyssähköautojen hinnat ovat alentuneet, mallitarjonta parantunut ja latausverkosto laajentunut, mikä mahdollistaa täyssähköautojen laajamittaisen hankinnan ja yleistymisen. 

Valtionavustukset ja autoliikenteen kilometrivero lisäämään kestävien kulkumuotojen käyttöä

Valtionavustuksia tulisi korottaa kaupunkien joukkoliikenteen kehittämiseksi ja palvelutason parantamiseksi. Autoliikenteen päästöperusteisella kilometriverolla voidaan hillitä ajosuoritteita ja paikata polttoaineveron kertymän alenemista.

Kestävien kulkutapojen tukeminen tuottaa merkittäviä kansanterveydellisiä ja -taloudellisia hyötyjä. Pyöräilyväylien kehityshankkeilla on tutkimusten mukaan erittäin korkea hyöty-kustannussuhde pyöräilyn kansanterveyttä edistävien vaikutusten ansiosta.

Politiikkasuositus

• Päästövähennysvelvoitteiden laiminlyönti käy Suomelle kalliimmaksi kuin puhtaan siirtymän edistäminen liikenteessä – Neljä keinoa päästövähennysten saavuttamiseksi (Helda)

Politiikkasuositus on toteutettu osana EU-Life IP Canemure ja Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE) -hankkeita ja sen laatimiseen on osallistunut joukko Suomen ympäristökeskuksen ja Tampereen yliopiston tutkijoita.

Lisätietoja

Liikenne- ja kuljetusjärjestelmien professori Heikki Liimatainen, Tampereen yliopisto, puh. 040 849 0320, heikki.liimatainen@tuni.fi

Erityisasiantuntija Karoliina Auvinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1235, karoliina.auvinen@syke.fi

Johtava tutkija Emilia Suomalainen, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1185, emilia.suomalainen@syke.fi