JHL julkaisee sote-kyselyn tulokset – näitä ratkaisuja jäsenistö ehdottaa henkilöstöpulaan

Ammattiliitto JHL teki alkuvuonna 2024 sosiaali- ja terveysaloilla ja niiden tukipalveluissa työskenteleville jäsenilleen kattavan kyselyn, jossa tiedusteltiin nimenomaan alan ammattilaisten omia näkemyksiä soten henkilöstöpulan ratkaisuiksi.  

Innolinkin toteuttamaan kyselyyn saatiin lähes 3600 vastausta. Kysely on osa vuosien 2023–2027 JHL:n sote-alojen kärkihanketta.

– Nyt julkaistaan kyselymme tuloksista koko raportti, josta on poimittavissa lukuisia sote-henkilöstön hyvinvointia tukevia toimia. Toivommekin että jäsentemme ääni tavoittaa laajasti niin työnantajat kuin päättäjät, JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström painottaa. 

Innolinkin raportin lisäksi liitossa on analysoitavana yli 31 000 JHL:n soteammattilaisten antamaa avointa vastausta. Niissä esiintyvät teemat – esimerkiksi johtaminen, vuokratyö ja osa-aikatyön tekeminen – ovat erittäin keskeisiä, kun pohdimme ratkaisukeinoja alan resurssipulaan.

– Avointen kysymysten analyysi tulee syventämään ymmärtämystämme kaikista näistä teemoista ja nostamme aiheita näkyvästi esiin seuraavien vuosien aikana, Ekström jatkaa. 

Voit ladata raportin kokonaisuudessaan myös JHL:n aineistopankista.

Henkilöstö sinnittelee – erilaisia toimia tarvitaan 

”Auttakaa kaikilla mahdollisilla tavoilla meitä, jotka vielä tässä työssä yrittää sinnitellä”. 

Tämä ote aineistosta ja valtava määrä kyselyyn tulleista samankaltaisista kommenteista on selkeä avunhuuto. Ne puhuvat siitä, että sote-alojen tukalaan tilanteeseen on pakko hyvin pian löytyä ratkaisuja. 

Kyselystä ilmeni, että yli 50 prosenttia vastaajista on harkinnut alanvaihtoa viimeisten kolmen vuoden aikana. Lue lisää.

Työnantajilla ratkaisun avaimet     

Kysyimme jäsenistöltä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöpula voitaisiin ratkaista. Pyysimme heitä arvioimaan eri ratkaisukeinoja asteikolla 1-5 (1= ei lainkaan tehokas, 5= erittäin tehokas). 

– Jokainen kyselyssä esitetty ratkaisuehdotus sai paljon kannatusta. Näemmekin, että työnantajien kannattaa tarkastella toimintaa kaikilta näiltä osin ja lähteä taklaamaan haasteita yksi kerrallaan, kertoo JHL:n soten kärkihankkeen vetäjä, erityisasiantuntija Miranna Seppälä. 

Riittävät henkilöresurssit, arvostus, palkkaus sekä paremmat kuulemis- ja vaikutusmahdollisuudet toistuvat keskeisimpinä henkilöstöpulan ratkaisukeinoina kyselyn jokaisella ammattialalla, kaikissa ikäryhmissä sekä yhteistoiminta-alueilla.  

– Vastausten perusteella kaikkein tärkein sote-alan veto- ja pitovoimatekijä on riittävä henkilöstön määrä. Siksi siihen tulee panostaa. Palkkaus nousee korostuneesti esille niin oheisessa taulukossa kuin avoimissa vastauksissa. On selvää, että sote-kentän ansiotasoa tulee nostaa, sanoo Seppälä. 

Seppälä korostaa, että kaikkien työn arvostaminen ja työntekijöiden mukaan ottaminen työpaikan kehittämiseen sekä päätöksentekoon eivät vaadi taloudellisia panostuksia.

– Työ- ja organisaatiokulttuurin muutosta tosin sitäkin enemmän. 

Löytyykö hallitukselta ratkaisuja?

Pyysimme kyselyssä jäsenistöä arvioimaan mitä mieltä he olivat hallitusohjelman ehdotuksista henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi. Arviot pyydettiin antamaan asteikolla 1=ei toimi lainkaan – 5 = toimii erittäin hyvin. 

Hallituksen kaavailuista eniten kannatusta saivat hyvinvointialueiden sijaisjärjestelmien kehittäminen, tukipalveluiden ja hoiva-avustajien käytön lisääminen sekä kansallinen kielikoulutus maahanmuuttajille.  

– Tulokset kuvastavat sote-työtä tekevien arjen suuria haasteita, kertoo Seppälä.  

Poissaolot ja sijaisten puute kuormittavat henkilöstä, siksi toimivampia sijaisjärjestelmiä kaivataan kipeästi. Lähihoitajat ja sairaanhoitajat tarvitsevat tuki- ja avustavaa henkilökuntaa rinnalleen, jotta ehtivät paremmin tehdä koulutustaan vastaavaa työtä.  

Tuki- ja avustavaa työtä tekevä henkilöstö nousi esille myös toisessa kohtaa kyselyssä. Kysyimme: Voiko sosiaalipuolen töissä lisätä avustavien ja tukipalveluhenkilöstön määrää työkuorman helpottamiseksi. Kyselyyn osallistujista 64 prosenttia vastasi kyllä, 30 prosenttia ei osannut sanoa ja loput kuusi prosenttia vastasi ei. 

Yksi suurimmista kentän mainitsemista haasteista maahanmuuttajien tarpeellisessa työpanoksessa on heikoksi koettu kielitaito. Kielitaidon puute voi pahimmillaan aiheuttaa riskejä asiakasturvallisuudelle ja kuormittaa työyhteisöä.  

Huomaa hyvä sotessa! 

Vastaajat näkivät positiivisemman uutisoinnin yhtenä tärkeänä tekijänä henkilöstöpulan helpottamisessa. 

Kyselyssä työn parhaat puolet liittyivät auttamiseen, työn monipuolisuuteen ja mahdollisuuteen kouluttautua. Kiinnostus erityisalueisiin, kuten lapsiin tai vanhuksiin, oli myös merkittävää.

Vastauksissa korostuivat lisäksi työn itsenäisyys sekä onnistumiset ja muut hyvät kokemukset uran varrelta. 

– Haluamme muistuttaa siitä suuresta määrästä hyvää, mikä sote-aloilla on. Positiivisen uutisoinnin kohdalla meillä kaikilla on petraamisen varaa; niin ammattiliitoilla, medialla, päättäjillä kuin työnantajillakin, toteaa Seppälä. 

Hyvinvoinnista ei ole varaa säästää 

Valtion ja hyvinvointialueiden talous on kriisissä.  Hyvinvointialueiden vuoden 2023 yhteenlaskettu alijäämä on yli miljardi euroa. Lisäksi rahoituskehyksen on ennakoitu jatkuvan erittäin tiukkana. (STM 2024:1). Samaan aikaan soten henkilöstöpula on Suomessa vakava (TEM toimialaraportti 2023).

– Säästöjä ei kuitenkaan yksinkertaisesti saa ottaa sote-työtä tekevien selkänahasta. Jos ihmisiä ei ole tekemässä töitä, eivät suomalaiset saa tarvitsemiaan sote-palveluita. Se heikentää koko yhteiskuntamme toiminnan edellytyksiä. Olemme hyvin huolissamme sote-alan työntekijöistä, JHL:n puheenjohtaja Ekström korostaa.  

Lisätietoja: 
Håkan Ekström, JHL:n puheenjohtaja 
Miranna Seppälä, JHL:n erityisasiantuntija ja soten kärkihankkeen vetäjä
miranna.seppala@jhl.fi, puh. 050 444 9867 

Löydä oma sote-osaajasi JHL:ssä ja ole rohkeasti yhteydessä!

JHL edustaa sote-aloilla 400 eri ammattinimikettä kuten: hoiva-avustajia, lähihoitajia, sosionomeja, sairaanhoitajia, sosiaalityöntekijöitä, henkilökohtaisia avustajia, kodinhoitajia, tukipalvelutyöntekijöitä esimerkiksi välinehuoltajia, laitoshuoltajia ja ruokapalvelutyöntekijöitä sekä monia muita.  

JHL pitää tärkeänä sitä, että sosiaali- ja terveydenhuolto huomioidaan kokonaisuutena. Kaikkien siinä toimivien ammattilaisten työ on arvokasta. Kaikkia tarvitaan.