Raportti: Tekniikan koulutuksen laajeneminen maakuntiin palvelee bruttokansantuotteen kasvua, sanoo emeritusprofessori Pekka Neittaanmäki
Jyväskylän yliopisto julkaisi emeritusprofessori Pekka Neittaanmäen kirjoittaman raportin diplomi-insinöörikoulutuksen laajentumisesta Suomessa. Tekniikan koulutuksen maakuntiin on kasvattanut alueen bruttokansantuotetta. Neittaanmäki sanoo, että tekniikan koulutusta on tärkeää tarjota myös siellä, missä on tuotannollista toimintaa.
Jyväskylän yliopiston emeritusprofessori Pekka Neittaanmäki julkaisi raportin, jossa tarkastellaan diplomi-insinöörikoulutuksen laajentumista Suomessa 80-luvulta 2020-luvulle. Tänä aikana koulutus on laajentunut viidestä suomalaisesta yliopistosta kaikkiaan yhdeksään yliopistoon ja kahteen sivutoimipisteeseen.
Neittaanmäki pitää erityisen tärkeänä sitä, että tekniikan koulutusta on tarjolla laajasti eri maakunnissa, joissa myös iso osa Suomen tuotannollisesta toiminnasta sijaitsee.
”On nähtävissä, että tekniikan alan lisää maakuntien bruttokansantuotetta. BKT:n kasvu on tavoitteena koko Suomessa ja sen tavoitteen suhteen on menty oikeaan suuntaan, kun tekniikan koulutusta on laajennettu.”, Neittaanmäki kertoo.
Tarkastelujakson aikana tekniikan alan koulutus on laajentunut Keski-Suomeen (Jyväskylän yliopisto), Itä-Suomeen (Itä-Suomen yliopisto), Pohjanmaalle (Vaasan yliopisto) sekä Etelä-Pohjanmaalle (Tampereen yliopiston Seinäjoen yksikkö) ja Satakuntaan (Tampereen yliopiston Porin yksikkö).
Diplomi-insinöörikoulutuksen saaminen on Neittaanmäen mukaan ollut kunkin yliopiston kohdalla merkittävä kehitysaskel. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahoituksen lisäksi yliopistot ovat saaneet rahoitusta alueen yrityksiltä, kaupungeilta sekä yksittäisiltä ihmisiltä.
Teknologista osaamista tarvitaan, jotta pärjätään kansainvälisessä kilpailussa
Arvioitaessa koulutuksen vaikuttavuutta eri maakunnissa yksi kriteeri ovat maakunnan panostukset tutkimus- ja kehitystyöhön. Kansallisen tason tavoitteeksi on asetettu neljä prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
”Mitä useammassa maakunnassa tarjotaan tekniikan alan koulutusta, sitä varmemmin myös alueen bruttokansantuote tulee kehittymään. Jotta kansalliseen tavoitteeseen päästään, pitää bruttokansantuotteen lisääntyä mahdollisimman monessa maakunnassa.”, Neittaanmäki sanoo.
Tällä hetkellä kansallinen tavoite tutkimus- ja kehitystyöhön on ylitetty Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Pohjois-Pohjanmaalla maakunnan T&K-panostukset ovat vaihdelleet 5,0–5,2 prosentin välillä. Pirkanmaalla neljän prosentin tavoite saavutettiin vuonna 2021. Muualla tavoite on vielä saavuttamatta.
”Kansainvälisessä kilpailussa pärjätään, kun pystytään valmistamaan korkean teknologian tuotteita, joiden tekemiseen tarvitaan tekniikan alan koulutusta.”, Neittaanmäki kertoo.
Neittaanmäen mukaan korkealaatuinen teknologinen osaaminen on keskiössä myös vihreässä siirtymässä.
Lisätietoa
Yliopistotason diplomi-insinöörikoulutusta annetaan tällä hetkellä yhdeksällä paikkakunnalla sekä neljällä sivukampuksella Suomessa. Kaikkiaan 13 paikkakunnalla.
Tekniikan alan opiskelijoiden määrä on lisääntynyt reilun 20 vuoden aikana 9,3 % ja suoritettujen diplomi-insinööritutkintojen 47,0 %. Tohtoriopiskelijoiden määrä on lisääntynyt 82,3 % ja tohtoritutkintojen peräti 143,2 %.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pekka NeittaanmäkiProfessori, emeritusJyväskylän yliopisto
Puh:+358405507005pekka.neittaanmaki@jyu.fiwww.jyu.fi/fi/henkilot/pekka-neittaanmakiTeemu RahikkaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 469 9377teemu.m.rahikka@jyu.fiKuvat
Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tutkijat ovat askeleen lähempänä antineutriinon massan ymmärtämistä6.5.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Neutriinot ja antineutriinot ovat alkeishiukkasia, joilla on pieni mutta toistaiseksi vielä tuntematon massa. Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa tehdyt erittäin tarkat atomimassamittaukset paljastivat, että hopea-110-isotoopin isomeeristä tilaa voitaisiin tulevaisuudessa käyttää elektronin antineutriinon massan määrittämiseen. Tulos on merkittävä askel matkalla tulevaisuuden antineutriinomittauksiin.
Väitös: Kielitaidon testaamisen tulisi mitata ymmärrettävyyttä, ei äidinkielisyyttä2.5.2025 12:55:04 EEST | Tiedote
MA Sheryl Cooke tutki väitöstutkimuksessaan, miten englannin kielen maailmanlaajuinen käyttö lingua francana haastaa perinteiset tavat testata kielitaitoa. Hänen mukaansa kielitaidon arvioinnissa tulisi painottaa vähemmän äidinkielenään puhuvien normien mukaista ilmaisua ja enemmän viestinnän toimivuutta kansainvälisissä, todellisissa vuorovaikutustilanteissa.
Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena29.4.2025 13:43:17 EEST | Tiedote
Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin29.4.2025 10:26:45 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että miehillä, joilla oli parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä, oli matalampi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin. Tämä yhteys oli riippumaton aikuisiän vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä ja muista elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä.
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme