Työeläkevarojen kasvu turvaa tulevaisuuden työeläkkeitä – varojen määrä 258 miljardia euroa
Suomalaisten työeläkkeiden rahoituksessa käytettävien eläkevarojen määrä kasvoi noin seitsemällä miljardilla eurolla vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä. Kotimaisen talouden heikosta vireestä huolimatta sijoitusten positiivinen kehitys jatkui ensimmäisen vuosineljänneksen aikana, ja varojen määrä ylsi maaliskuun lopussa yhteensä 258 miljardiin euroon. Luvut käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tuoreista tilastoista.

Työeläkevarojen nimellistuotto alkuvuodelta oli 3,4 prosenttia. Reaalituotto, joka ottaa huomioon inflaation kokonaistuottoa vähentävänä tekijänä, oli 2,6 prosenttia.
– Globaalit osakemarkkinat nousivat voimakkaasti ensimmäisellä vuosineljänneksellä Yhdysvaltain vankan talouskehityksen ja tekoälyn vauhdittaman teknologiasektorin ansiosta. Varojen kasvu vuoden 2024 ensimmäisinä kuukausina oli pitkälti osakesijoitusten ansiota, kertoo Telan analyytikko Kimmo Koivurinne.
– Myös odotukset koronlaskuista tukivat osakemarkkinoita, vaikka niiden tahti jäänee todennäköisesti hitaammaksi kuin mitä markkinat vielä vuoden alussa odottivat, Koivurinne jatkaa.
Eläkevarojen määrä kipusi toistaiseksi suurimmalle tasolleen. Varojen kasvu on aina hyvä uutinen erityisesti tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden näkökulmasta, sillä varoja tarvitaan yhä enemmän väestön ikääntyessä.
– Tämän päivän lapset ja nuoret tulevat aikanaan maksamaan nyt työssäkäyvien eläkkeet. Rahastojen ansiosta osa silloisistakin eläkkeistä pystytään rahoittamaan sijoitustuotoilla sen sijaan, että työstä perittävää työeläkemaksua jouduttaisiin nostamaan merkittävästi nykyisestä, Koivurinne toteaa.
Eläkerahastojen ja niiden tuottojen osuus vuotuisen työeläkemenon kattamisessa on vuosien mittaan kasvanut ja kasvaa edelleen. Yksityisaloilla rahastoista katetaan tällä hetkellä reilu viidennes eläkemenosta. Osuus kasvaa jo lähitulevaisuudessa neljännekseen, eli 25 senttiä jokaisesta työeläke-eurosta tulee rahastoista. Rahastoilla on siis tärkeä rooli eläkkeiden rahoituksen turvaajana.
– Rahastoista ja niiden tuotoista puhuttaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että tuotoilla ei ole vaikutusta eläkkeensaajalle maksettavan työeläkkeen suuruuteen, olivatpa ne sitten positiivisia tai negatiivisia. Tuotoilla on merkitystä vain työnantajilta ja työntekijöiltä perittävän työeläkemaksun kannalta, Koivurinne muistuttaa.
Huomio pitkän aikavälin tuottoihin
Vaikka eläkevarojen lyhyen aikavälinkin kasvu hyödyttää tulevaisuudessa maksettavia eläkkeitä, on silti hyvä muistaa työeläkesijoittamisen pitkä aikajänne.
– Yhden vuoden tai kvartaalin tuotto riippuu pääasiassa markkinoiden kehityksestä ja jossain määrin omaisuuslajien sisällä tehdyistä sijoituspäätöksistä. Pidemmän aikavälin tuotto puolestaan on valitun riskiprofiilin tulos. Yleensä parempaa tulosta pitkällä aikavälillä tuottaa suurempi riskinotto, Koivurinne toteaa.
Työeläkevarojen kehityksessä merkitystä on nimenomaan pitkän aikavälin tuotoilla, sillä vastuut tulevaisuudessa maksettavista eläkkeistä ulottuvat useiden vuosikymmenten päähän. Varojen keskimääräinen reaalituotto vuodesta 1997 lähtien on ollut 3,9 prosenttia vuodessa.
Pitkän aikavälin tarkastelun merkitys korostuu työmarkkinajärjestöjen parhaillaan valmistelemassa eläkeuudistuksessa, jossa yhtenä osana pohditaan sijoitustoiminnan uudistusta tavalla, joka mahdollistaisi tuottojen parantamisen riskinottoa lisäämällä. Riskinoton kasvattaminen edellyttää kykyä sietää matalia tuottoja mahdollisesti pitkiäkin aikoja.
Tarkemmat tiedot työeläkevarojen määrästä
Työeläkevarojen määrä maaliskuun lopussa oli yhteensä 258 miljardia euroa. Varat kasvoivat ensimmäisen kvartaalin aikana seitsemällä miljardilla eurolla.
Sijoituslajikohtaiset tuotot olivat seuraavat:
- osake- ja osaketyyppisten sijoitusten reaalituotto 4,5 prosenttia
- korkosijoitusten reaalituotto 0,1 prosenttia
- kiinteistösijoitusten reaalituotto -1,0 prosenttia
- vaihtoehtoisten sijoitusten reaalituotto 2,7 prosenttia.
Varojen omaisuuslajikohtainen tai maantieteellinen jakautuminen ei juuri muuttunut vuosineljänneksen aikana.
Telan kokoamat tiedot työeläkevaroista sisältävät eläkeyhtiöiden, eläkekassojen, eläkesäätiöiden, Kelan toimihenkilöiden eläkerahaston, Kevan, Kirkon eläkerahaston, Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen, Merimieseläkekassan, Suomen Pankin Eläkerahaston ja Valtion Eläkerahaston hallinnoimat eläkevarat. Tilastoissa on mukana vain lakisääteinen työeläketurva.
Telan tilastoimat eläkevarat eivät sisällä työeläkevakuuttajien taseeseen kirjattuja muita saamisia ja velkoja tai aineellisia hyödykkeitä. Tässä mainitut työeläkevarat tarkoittavat sijoitettavissa olevia varoja.
Tarkemmat tiedot sijoitusvarojen määrästä ja kohdentumisesta löytyvät kokonaisuudessaan Telan verkkosivuilta Eläkevarojen määrä. Tietoja voi tarkastella myös Telan tilastotietokannasta.
Telan seuraavat työeläkevaroja koskevat tilastot vuoden 2024 toisen neljänneksen tilanteesta julkaistaan elo-syyskuun vaihteessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kimmo Koivurinneanalyytikko
Puh:044 364 2324kimmo.koivurinne@tela.fiKuvat

Linkit
Työeläkevakuuttajat Tela
Salomonkatu 17 B
00100 Helsinki
https://www.tela.fi/
Työeläkevakuuttajat Tela on kaikkien Suomessa toimivien työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö. Telan jäseninä ovat kaikki lakisääteistä työeläketurvaa hoitavat työeläkevakuuttajat.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työeläkevakuuttajat Tela
Nimitys Telassa: Irja Kivijärvi johdon assistentiksi17.12.2025 10:56:44 EET | Tiedote
Tradenomi Irja Kivijärvi (57) on nimitetty Työeläkevakuuttajat Telan johdon assistentiksi. Kivijärvi aloittaa tehtävässään 26.1.2026.
Teollisuuden Palkansaajien ja Telan raportti: Teollisuuspolitiikka palaa – minkä valinnan Suomi tekee?12.12.2025 05:00:00 EET | Tiedote
Teollisuuden palkansaajat ja Työeläkevakuuttajat Tela yhdistivät voimansa vauhdittaakseen keskustelua teollisuuspolitiikan mahdollisuuksista luoda uutta kasvua Suomessa. Tänään julkaistavassa Uutta kasvua etsimässä – Millainen teollisuuspolitiikka palaa Suomeen ja Eurooppaan? -analyysissa Työn ja talouden tutkimus Laboren tutkimusohjaaja FT, VTT Ilkka Kiema ja ennustepäällikkö VTT Juho Koistinen kartoittavat teollisuuspolitiikan paluuta, sen erilaisia toteutusvaihtoehtoja ja mahdollisia painotuksia.
Tela-blogi: Rahastoinnin puute ei ole syypää YEL-maksun tasoon11.12.2025 17:15:15 EET | Blogi
Yrittäjien eläkejärjestelmän kehittäminen on noussut yhdeksi kuumista julkisen keskustelun aiheista. Tunteiden kuohuessa argumentit saattavat olla kärjekkäitä ja perustua osin virheellisiinkin näkemyksiin. Ohessa tästä pari esimerkkiä.
Eläkeuudistusta koskeva lakiesitys saa vahvan kannatuksen työeläkevakuuttajilta9.12.2025 07:21:22 EET | Tiedote
Eläkeuudistusta koskeva luonnos hallituksen esitykseksi on juuri lähtenyt lausuntokierrokselle. Työeläkevakuuttajat Telan johtaja Jari Sokan mukaan lakiesitys edesauttaa työeläkejärjestelmän rahoitusaseman parantamista ja keventää työeläkemaksun korotuspainetta tulevaisuudessa. Siksi Tela puoltaa vahvasti esityksen hyväksymistä.
Nyt tarvitaan vastuullinen ja reilu YEL-uudistus – tuore selvitys tarjoaa eväitä5.12.2025 12:50:47 EET | Tiedote
YEL-selvityshenkilö Jukka Rantalan selvitys yrittäjäeläkkeiden kehittämisestä on valmistunut. Sosiaaliturvaministeri Grahn-Laasosen ulostulot viittaavat kuitenkin siihen, että YEL:in tehtäisiin vain pieniä uudistuksia. Telan Siimes pitää valitettavana, jos ansiopohjaiselle eläkemaksulle ei anneta todellista mahdollisuutta. Siimeksen mielestä Rantalan ehdotukset ansaitsevat tulla avoimesti ja huolellisesti arvioiduiksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme