THL ja Kela: Soten asiakastieto kulkee jo Kanta-palvelujen kautta – tietomallit on järkevää sovittaa toimiviin ratkaisuihin

Sitran julkaisema selvitys "Tietomalleista tehoa sote-järjestelmään" ehdottaa uusien tietomallien käyttöönottoa ratkaisemaan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten ja tuottavuuden haasteita.  

“Soten digitalisaatioon haetaan jatkuvasti parhaita ja vaikuttavimpia ratkaisuja, ja kansainvälistä kehitystä seurataan ja hyödynnetään. Uudet keskustelunavaukset ovat tärkeitä, mutta Sitran selvitys tekee liian suoraviivaisia päätelmiä uusilla tietomalleilla saavutettavista hyödyistä ja kustannussäästöistä”, johtava asiantuntija Päivi Achté Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL) sanoo.

Sujuva tiedonkulku ja tietojärjestelmät ovat pohjana toimiville ja kustannustehokkaille sote-palveluille, mutta haasteita ei voida ratkaista tietomalleihin keskittyen. Sote-palvelujen kehittäminen on laaja kokonaisuus, jonka ytimessä ovat toimintamallit ja toiminnan muutos, hyvä johtaminen sekä tiedon saatavuus yli organisaatio- ja järjestelmärajojen.

Kannan avulla tieto seuraa asiakasta

Kanta-palvelujen kautta asiakastiedot ovat käytössä koko sote-järjestelmässä: Kantaa käyttävät julkinen terveydenhuolto, apteekit, valtaosa yksityisestä terveydenhuollosta sekä jatkossa myös kaikki sosiaalihuollon toimijat. Kannassa potilastieto kulkee esimerkiksi työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon välillä sekä hyvinvointialueelta toiselle. Terveydenhuollon ammattilaiset hakevat toisen organisaation potilastietoja Kannasta keskimäärin viisi miljoonaa kertaa kuukaudessa. 

"Tieto liikkuu jo nykyisin Kanta-palvelujen avulla ammattilaisten ja organisaatioiden välillä, ja OmaKannasta kansalainen näkee ajantasaisesti omat tietonsa. Kanta on suunniteltu siten, ettei se ole päällekkäinen muiden järjestelmien kanssa, vaan täydentää niitä”, Kanta-palvelujen kehityspäällikkö Pirjo Vuorikallas Kelasta toteaa.

Tietomallien kehitys on kohdistettava järkevästi 

Tietomalleja ja järjestelmien yhteentoimivuutta on kehitetty useiden vuosien ajan vastaamaan sote-toimijoiden tarpeisiin. Syksyllä käynnistyy STM:n julkaisemaan digistrategiaan perustuva selvitys- ja linjaustyö, jossa ovat mukana Sitran selvityksessä ehdotetut OMOP- ja OpenEHR-tietomallit sekä tietojen välittämisessä yleistynyt HL7 FHIR -standardi.   

"Näillä kolmella mallilla on omat vahvuutensa ja paikkansa tulevaisuuden tiedonhallinnassa. Minkään yksittäisen tietomallin käytöstä syntyvistä hyödyistä tai säästöistä sote-palveluihin on kuitenkin saatavilla varsin niukasti tutkittua tietoa. Syynä on se, että tietomallit ovat vain yksi palanen toiminnan muutoksessa ja palvelujen kehittämisessä”, johtava asiantuntija Juha Mykkänen THL:sta toteaa.  

"Esimerkiksi datan hyödynnettävyys edellyttää tietomallien lisäksi yhteisiä termejä ja koodistoja, joilla jo nykyisin kuvataan asiakastiedot niin, että ne ymmärretään yhtenäisesti", Mykkänen täsmentää.  

Kansallinen kehittämistyö on edennyt viime vuosina tietomallien perustan ja tiedon saatavuuden kehittämisestä saatavilla olevan tiedon hyödyntämiseen ja tiedon laadun parantamiseen. Sosiaalihuollon seurantarekisteri ja diabetesrekisteri ovat esimerkkejä Kanta-palvelujen ja niissä jo käytettyjen yhtenäisten koodistojen ja tietomallien hyödyntämisestä myös uusiin tarpeisiin.

Kustannusvaikutukset tärkeää arvioida huolellisesti

Sitran selvityksessä esitettyjen muutosten kustannuksiksi yhteistyöalueille arvioidaan jopa kaksi miljardia euroa 3–5 vuoden aikajänteellä.  

"Isoja hyötyjä on saavutettu pienemmilläkin kustannuksilla. Esimerkiksi Kanta-palvelujen kehittämisen omat kansalliset kustannukset ovat olleet runsaan 15 vuoden aikana arviolta 120 miljoonaa euroa. Lisäksi vuosittain käytetään kansalliseen kehittämiseen noin 15 miljoonaa euroa ja Kannan ylläpitoon ja jatkuvuuden turvaamiseen noin 30 miljoonaa euroa", Pirjo Vuorikallas sanoo. 

"Jos alueilla investoidaan uusiin ratkaisuihin, on suunnittelussa tärkeää varmistaa yhteistyö kansallisen ja EU-kehityksen kanssa, jotta vältetään päällekkäinen työ", jatkaa Vuorikallas.  

Lisätietoa verkossa

Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi - Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia 2023–2035 (STM) (valtioneuvosto.fi): https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165288/STM_2023_32.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Hakumäärien kasvu kertoo: Kanta on tärkeä tietolähde sote-ammattilaisen työssä, artikkeli 2.5.2024 (kanta.fi)
https://www.kanta.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1QjC602jKPR6/content/hakumaarien-kasvu-kertoo-kanta-on-tarkea-tietolahde-sote-ammattilaisen-tyossa 

Diabetesrekisteri raivaa tietä Kanta-tietojen hyödyntämiselle tutkimuksessa ja tiedolla johtamisessa, tiedote 14.3.2022 (kanta.fi)
https://www.kanta.fi/tiedote/-/asset_publisher/cf6QCnduV1x6/content/thl-diabetesrekisteri-raivaa-tiet%C3%A4-kanta-tietojen-hy%C3%B6dynt%C3%A4miselle-tutkimuksessa-ja-tiedolla-johtamisessa

Terveydenhuollon ammattilainen löytää potilaan tiedot Kannan yhteenvedoista, artikkeli 24.8.2023 (kanta.fi)
https://www.kanta.fi/ammattilaiset/artikkeli/-/asset_publisher/E0GUmalM4d8l/content/terveydenhuollon-ammattilainen-loytaa-potilaan-tiedot-tulevaisuudessa-kannan-yhteenvedoista 

Miljoonista asiakirjoista tilastotietoa - Kanta-palvelusta saadaan jo tietoa sosiaalihuollon kehittämiseen, uutinen 27.1.2023 (thl.fi) https://thl.fi/-/miljoonista-asiakirjoista-tilastotietoa-kanta-palvelusta-saadaan-jo-tietoa-sosiaalihuollon-kehittamiseen?redirect=%25252Ffi%25252Fweb%25252Ftiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla

Pohjoismaiset suositukset tiedon laatuun ja järjestelmien käytettävyyteen, uutinen 19.4.2024 (thl.fi) 
https://thl.fi/-/pohjoismaiset-suositukset-tiedon-laatuun-ja-jarjestelmien-kaytettavyyteen 

openEHR and HL7 Joint Announcement, openEHR News May 23, 2024 (hl7.org)
https://www.hl7.org/documentcenter/public/twitter/HL7_TWITTER_20240523.pdf