VTT:n selvitys: Keski-Euroopan teollisuustuet nakertavat Suomen vientiteollisuuden kilpailukykyä

EU:n valtiontukisääntelyn keventäminen on johtanut maiden väliseen tukikilpaan, joka uhkaa hankaloittaa suomalaisen vientiteollisuuden asemaa, selviää Kemianteollisuus ry:n, Metsäteollisuus ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n tilaamasta selvityksestä. VTT:n tuottama selvitys tarkasteli valtiontukisääntelyn ja sähkömarkkinoiden vaikutuksia teollisuuden kilpailukykyyn.

Suomen vientiteollisuutta haastavat nyt ja tulevaisuudessa vertailumaiden tukimekanismit. Keski-Euroopassa maksettava täysmääräinen päästökauppakompensaatio kaventaa maamme teollisuuden kilpailuetua ja heikentää tiettyjen tuotteiden markkina-asemaa. Esimerkiksi paperin tuotannossa verrokkimaiden korkeampi päästökauppakompensaatio syö huomattavasti Suomen tehtaiden alemmasta sähkön markkinahinnasta saamaa etua. Kuljetuskustannukset huomioitaessa asetelma voi kääntyä Suomen epäonneksi jopa päälaelleen. Selvitys antaa vahvan mandaatin sähköistämistuen jatkamiselle.

– Suomessa sähköistämistuki on päättymässä vuoden 2025 jälkeen, mutta VTT:n selvitys antaa selkeät perusteet sen jatkamiselle. Esimerkiksi Saksan vastaava tuki on jo nyt yli kolminkertainen Suomen tukeen verrattuna ja se on jatkumassa vuoteen 2030 asti. Tämä tarkoittaa, että Suomessa sähkön markkinahinnan tulee olla huomattavasti Saksan hintaa matalampi, jotta edes tasavertainen kilpailuasetelma voisi toteutua, toteaa Metsäteollisuus ry:n energia- ja päästökauppa-asiantuntija Heikki Vierimaa.

Investointeja houkuttelevien keinojen etsimistä on jatkettava

Suomalainen teollisuus tarvitsee toimintaympäristöltään tasapuolisia kilpailuedellytyksiä. Hallituksen tuore päätös verokannustimesta voi toteutuessaan vauhdittaa suuria teollisia investointeja sekä houkutella yrityksiä luomaan uusia puhtaan siirtymän ekosysteemejä Suomeen. Se ei kuitenkaan yksin riitä ylläpitämään energiaintensiivisen teollisuuden riittävää kilpailukykyä. VTT:n selvitys osoittaa, että EU:n mahdollistamat kansalliset teolliset tukimekanismit ja energiaverotus on pidettävä kilpailukykyisellä tasolla.

Verrokkimaiden avokätisemmät tukiohjelmat syövät Suomen houkuttelevuutta myös vihreiden ammoniakki-investointien kohteena. Tilannetta heikentävät entisestään Euroopan ulkopuolella käynnistetyt massiiviset tukiohjelmat kuten Yhdysvaltojen Inflation Reduction Act (IRA). 

– Suomen vahvuuksien arviointia vaikeuttavat nykyisen lainsäädännön vaatimukset vihreän vedyn ehdot täyttäville sähköntoimitussopimuksille (PPA). Suomen on tärkeää herätä globaaliin investointikilpailuun ja jatkettava keinojen etsimistä investointien houkuttelemiseksi, toteaa Kemianteollisuus ry:n energia- ja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Tuomas Tikka.

VTT:n selvityksen mukaan vihreän raakateräksen valmistuksessa Suomi kilpailee 2030-luvulla menestyksekkäästi Etelä-Ruotsin kanssa. Haasteelliseksi tilanteen tekevät Saksan, Ranskan ja Ruotsin merkittävät vihreän teräksen tuotannon tuet, joihin Suomen on hankala vastata. 

– Terästeollisuuden päästöjen vähentämiseksi EU tarvitsee tasapuolisia ja teknologianeutraaleja tukiohjelmia, joiden avulla investoinnit suunnataan kilpailukykyisiin kohteisiin. Vetypelkistysmenetelmällä teräksentuotannon hiilidioksidipäästöt voivat laskea lähes nollaan, mikäli uusiutuvaa sähköä on tarpeeksi käytettävissä. Puhtaan siirtymän tukemiseksi on myös huolehdittava energiainfrastruktuurin ja toimintaympäristön kehittämisestä kokonaisvaltaisesti, painottaa Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtaja Saku Vuori. 

VTT:n selvityksen mukaan kapasiteettimekanismit voisivat parhaimmillaan tukea säädettävän tuotantokapasiteetin tai kysyntäjouston lisäämistä tai nopeuttaa lisäjouston tuloa sähkömarkkinoille. Tärkeää olisi, että toimet sähkön toimitusvarmuuden parantamiseksi huomioisivat sähkömarkkinoiden hintasignaalit, jotta mekanismi ei vaikuttaisi negatiivisesti markkinoiden toimintaan tai vähentäisi markkinaehtoisia investointeja joustavaan tuotanto- tai kulutuskapasiteettiin. Vientiliitot korostavat, että kansallisessa valmistelussa olisi hyvä ottaa huomioon muiden maiden opit mekanismien käyttöönotosta.