Oulun yliopisto

Missä järvissä on rautua? Tutkijat pyytävät yleisöltä vesinäytteitä – ympäristö-DNA näyttää lajit

Jaa

Tänä kesänä kalastajia, retkeilijöitä ja luonnossa liikkujia pyydetään keräämään ja lähettämään tutkijoille suodatettuja vesinäytteitä Itä-Lapin järvistä. Vesinäyte kertoo ympäristö-DNA:n avulla, elääkö järvessä nieriä- eli rautukantoja. Oulun yliopiston tutkimus on yksi ensimmäisistä Suomessa, jossa nopeasti kehittyviä ympäristö-DNA-menetelmiä käytetään lajin kartoittamiseen ja yhdistetään kansalaistieteeseen.

Henkilö, joka suodattaa vesinäytettä järven rannalla metsäisessä ympäristössä.
Kansalaistieteilijä Eero Lumme suodattamassa vesinäytettä Lapissa. Lammessa oli nieriän eli raudun perimää ympäristö-DNA:n perusteella. Näytteenotto tehdään rannalta käsin. Kuva: Jaakko Lumme

Nieriää pidetään reliktilajina eli jäänteenä edelliseltä jääkaudelta. Muinoin jääkauden lopulla Sallan suuri jääjärvi kattoi lähes koko Itä-Lapin. Kun jääjärvi lopulta suli, sulamisvesistä syntyi järviä ja vesistöjä, jonne nieriät jäivät. Uudessa tutkimuksessa kartoitetaan nykyisen Itä-Lapin alueelta, löytyykö vesistöistä edelleen nieriää vai ei. 

”Yleisön lähettämät näytteet ovat keskeinen osa tutkimusta. Pienen tutkijaryhmän on haastavaa kerätä näytteitä alueen lukuisista järvistä. Toivomme siis luonnossa liikkujien innostuvan tutkimuksen auttamisesta”, pyytää väitöskirjatutkija Petra Oranen Oulun yliopiston ekologian ja genetiikan tutkimusyksiköstä. Tietoja siitä, missä järvissä on nieriää, ei ole kartoitettu. ”Olisi jännittävää löytää nieriää sieltä, missä ei niitä aiemmin tiedetty olevan.”  

Osasta niistä järvistä, joiden vesinäytteistä nieriää ei löydy, kairataan näytteitä pohjasta, jotta selviää, onko nieriää ollut järvessä aiemmin, ja tarkastellaan sen leviämisreittejä. Samalla selvitetään, miten ilmastonvaihtelut jääkaudelta nykyaikaan ovat vaikuttaneet lajistoon. Tiedon perusteella voidaan arvioida, miten nykyilmaston muutokset vaikuttavat lajeihin.  

Nieriä on sisävesissä elävä lohikala, jolla etenkin kutuaikaan on punainen vatsa. Lapissa nieriää sanotaan rauduksi. Rautu tulee saamelaisesta sanasta, joka tarkoittaa punaista. Lapin rautukanta on kokonaisuudessaan elinvoimainen, mutta jääkauden jälkeen järviin eristyksiin jääneet populaatiot ovat uniikkeja kuten saimaannorppa, ja siksi niiden säilyminen tulisi turvata. Saimaan Vuoksen alueen reliktinieriäpopulaatio on määritelty äärimmäisen uhanalaiseksi. Nieriä on kylmien ja syvien vesien laji, jota kuitenkin uhkaa ilmaston lämpeneminen, mikä näkyy jo lajin eteläisissä kannoissa. Lämpenemisen myötä myös hauen runsastuminen voi uhata nieriää.  

Ympäristö-DNA ja DNA-viivakoodaus mullistavat tutkimusta – levinneisyydet ja lajit helposti selville pienistä näytteistä vedestä, maasta ja ilmasta 

Ympäristö-DNA eli eDNA-analyysi kertoo, onko vesinäytteissä jäämiä nieriän perimästä. Yhdistettynä DNA-viivakoodaukseen se mullistaa tutkimusta, joka perinteisesti on pohjautunut pääasiassa lajien kuulo- ja näköhavainnoille, kalojen osalta usein sähkökalastukseen. DNA:n avulla voidaan pienistä vesi-, ilma- ja maanäytteistä todistaa näytteessä olevat lajit, kun löydettyä DNA:ta verrataan digitaaliseen DNA-viivakoodikirjastoon. Suomi on DNA-viivakoodauksen edistymisen kärjessä, ja Oulun yliopisto koordinoi Suomen luonnon lajien viivakoodausta.  

Suomessa nieriätutkimus on ensimmäisten ympäristö-DNA-tutkimusten joukossa, ja etenkin kansalaisten osallistuminen keräämiseen mahdollistaa tutkimuksen laajuuden. Uusi nieriätutkimus myös testaa ja kehittää ympäristö-DNA-tutkimusmenetelmiä. Niiden avulla Suomessa on aiemmin tutkittu viitasammakoita, lintuja, majavia, pohjaeläimiä ja kaloja. Maailmalla DNA-viivakoodaus on esimerkiksi auttanut suojelemaan gepardeja salametsästykseltä osoittamalla niiden alkuperän. 

Vesinäytteenotto on helppoa – ilmoittautuneille lähetetään pieni, palautettava näytepaketti  

Vesinäytteitä pyydetään järvistä Sallan, Kemijärven, Posion, Savukosken ja Pelkosenniemen kuntien alueella. Keräämisestä kiinnostuneita pyydetään ilmoittautumaan tutkijoille Petra Orasen sähköpostiin: petra.oranen(a)oulu.fi kuluvan kesän aikana, ja ilmoittamaan käyntikohteena oleva järvi tai järvet. Näytteenotto tapahtuu rannalta käsin, venettä ei tarvita. Myöskään näköhavaintoa raudusta ei tarvita. Kansalaistieteilijöille lähetetään vesinäytteiden kevyet ottovälineet, ohjeet ja palautusta varten maksettu kirjekuori. Vesinäytteenotto-ohjeet löytyvät myös lyhyeltä videolta. Näytteenotto on hyvin yksinkertaista ja näytteenotto vie muutamia minuutteja. Tutkimukseen osallistumisesta ei makseta palkkiota. 

Ensimmäisiä tutkimustuloksia kansalaistieteilijöiden keräämien vesinäytteiden pohjalta odotetaan ensi talven aikana. Keräykseen osallistujat  pidetään ajan tasalla tutkimuksen etenemisestä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkijatohtori Johanna Honka, 050 3270665, johanna.honka@oulu.fi, Oulun yliopiston ekologian ja genetiikan tutkimusyksikkö 
Viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki, 050 4344261, kaisu.koivumaki@oulu.fi, Oulun yliopisto

Kuvat

Henkilö, joka suodattaa vesinäytettä järven rannalla metsäisessä ympäristössä.
Kansalaistieteilijä Eero Lumme suodattamassa vesinäytettä Lapissa. Lammessa oli nieriän eli raudun perimää ympäristö-DNA:n perusteella. Näytteenotto tehdään rannalta käsin. Kuva: Jaakko Lumme
Lataa
Pieni reliktinieriä Lapin lammessa. Ilmastonmuutos uhkaa näitä kylmiin vesiin sopeutuneita uniikkeja kantoja. Kyseistä lammesta saatiin nieriän eli raudun ympäristö-DNA:ta, mikä osoittaa menetelmän soveltuvuuden nieriälle. Kuva: Jaakko Lumme
Pieni reliktinieriä Lapin lammessa. Ilmastonmuutos uhkaa näitä kylmiin vesiin sopeutuneita uniikkeja kantoja. Kyseistä lammesta saatiin nieriän eli raudun ympäristö-DNA:ta, mikä osoittaa menetelmän soveltuvuuden nieriälle. Kuva: Jaakko Lumme
Lataa
Näytteenottovälineistö. Näytteenotto on helppoa, ruiskulla pumpataan noin 16 kertaa jolloin vesi kulkee ruiskuun kiinnitetyn suodattimen läpi. Vettä ei tarvitse kantaa, vain kevyt suodatin, ruisku ja pieni määrä säilöntänestettä valmiiksi annosteltuna. Näytepaketti sisältää tarkat ohjeet. Kuva Johanna Honka
Näytteenottovälineistö. Näytteenotto on helppoa, ruiskulla pumpataan noin 16 kertaa jolloin vesi kulkee ruiskuun kiinnitetyn suodattimen läpi. Vettä ei tarvitse kantaa, vain kevyt suodatin, ruisku ja pieni määrä säilöntänestettä valmiiksi annosteltuna. Näytepaketti sisältää tarkat ohjeet. Kuva Johanna Honka
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Nuorten päätöksessä lähteä yrittäjäksi vaikuttaa yhä useammin halu ratkaista ongelmia13.6.2024 09:43:50 EEST | Tiedote

Mikä saa nuoren yrittäjän tielle? Ratkaiseeko raha vai työn mielekkyys? Nuorten yrittäjyyshalukkuus on noussut selvästi viime vuosina ja nyt yli puolet nuorista haluaa kokeilla yritystoimintaa jossain työuran vaiheessa. Nuoret eivät välttämättä enää ensisijaisesti halua tehdä yrittäjänä rahaa, vaan toteuttaa itseään ja unelmiaan merkityksellisellä tavalla. Aiheesta keskustellaan Porin SuomiAreenalla 27. kesäkuuta.

Nuorten kanssa kehitetyn pelin avulla kirjoitustaidot haltuun13.6.2024 07:07:00 EEST | Tiedote

Oulun yliopiston INTERACT- ja OASIS -tutkimusyksiköt, yhteistyössä Lapin yliopiston Pelaa, keksi & kirjoita -hankkeen ja Oulun ammattikorkeakoulun kanssa ovat kehittäneet teknologian ja motivaatiotutkimuksen innoittamana virtuaalisen pelioppimisympäristön tukemaan lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaitoja. Tarinatalo -hanke on monitieteellinen tutkimusprojekti, jossa yhdistyy Lapin yliopiston pedagoginen asiantuntijuus, Oulun ammattikorkeakoulun ohjelmointiosaaminen sekä Oulun yliopiston käyttäjälähtöisen teknologian ja hyötypelien suunnittelutaidot.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye