Viulisti Pia Siirala lumoutui arktisten kansojen henkilölauluperinteestä - syntyi tohtorintutkinto

Vuosina 2004–2019 Siirala teki seitsemän kenttämatkaa Koillisen Siperian Sahaliniin, Kamtšatkaan ja Tšukotkaan, missä alkuperäiskansojen arkaainen musiikkiperinne vielä elää. Matkoillaan hän äänitti noin 1400 laulua, joiden inspiroimana hän on säveltänyt uutta musiikkia. Siiralan taiteellinen tohtorintutkinto Kuulokulmia Koillisen Siperian alkuperäiskansojen musiikkiin tarkastetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa 7.6.2024.

”Kenttämatkoilla tutustuin paleosiperialaisten alkuperäiskansojen lauluperinteeseen - musiikkiin, joka outoudestaan huolimatta lumosi minut. Mielenkiintoni herätti erityisesti tšuktšien henkilölaulu, joka kuuluu arktisten alkuperäiskansojen kulttuuriperinteeseen. Siinä musiikki ei ole vain ihmisen aikaansaama tuotos vaan osa hänen identiteettiään”, Siirala kertoo.  

Arktisten alkuperäiskansojen lauluperinteen kuuluvat henkilölaulut ovat kullekin henkilölle ominaisia; kukin ihminen henkilöityy laulussa musiikin välityksellä. Tutkinnossaan Siirala halusi pureutua siihen, mikä erityisesti henkilölauluperinteessä on koskettanut häntä niin vastustamattomasti. 

“Kun tšuktši muistelee jonkun sukulaisensa laulua, se on ennen kaikkea toisen ihmisen ajattelemista. Tämä ihminen tulee laulun läsnä olevaksi. Tyypillisistä tšuktšien musiikissa on jatkuva keskellä olon tuntu”, Siirala kuvailee 

Koekenttä kuulemisen ja säveltämisen vuorovaikutukselle 

Siirala on käyttänyt taiteellisen tutkimuksen menetelmänään säveltämällä kuulemista. Tutkimuksessa länsimainen taidemusiikki kohtaa alkuperäiskansojen musiikin avoimen uteliaasti ja tasaveroisena; ajatuksena on “vaihtaa musiikkeja”, kommunikoida musiikin välityksellä.  

Tutkinnon taiteellinen kokonaisuus koostuu viidestä osiosta: kolmesta konsertista (Ulitan kävely 2017, Ääni vastaa ääneen 2018, Polar Voices 2022, 2023), multimedianäyttelystä Musiikin virta (2022) ja SibaRecords-levymerkin julkaisemasta äänittestä Henkilölaulua etsimässä (2022). Kokonaisuus sisältää Siiralan kahdeksan vuosina 2006–2022 tekemää sävellystä.  

Tutkinnon kirjallinen osio Kuulokulmia tšuktšien henkilölauluun – Säveltämällä kuuleminen taiteellisen tutkimuksen menetelmänä jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa tutustutaan tšuktšeihin ja heidän kulttuuriinsa äänitettyjen keskustelujen ja matkapäiväkirjojen välityksellä. Toinen osa keskittyy tšuktšien laulukulttuurin ominaispiirteisiin, joka ovat avautuneet kuuntelemisen, muistiinkirjoittamisen ja musiikin tekemisen kautta. Kolmas osa kertoo säveltämällä kuulemisen prosessista. 

Pia Siiralan tohtorintutkinnon tarkastustilaisuus

7.6.2024 klo 12, Musiikkitalo, Camerata-sali

• • Tohtorintutkinnon otsikko: Kuulokulmia koillisen Siperian alkuperäiskansojen musiikkiin 
  • Tutkielman otsikko: Kuulokulmia tšuktšien henkilölauluun – Säveltämällä kuuleminen taiteellisen tutkimuksen menetelmänä 
  • Taiteelliset opinnäytteet arvioinut lautakunta: Musiikin tohtori Anna-Kaisa Liedes (pj.), professori Mieko Kanno, professori Kristiina Ilmonen, professori emerita Lea Kantonen, musiikin tohtori Antti Paalanen  
  • Tutkielman tarkastajat: Dosentti Kati Kallio ja musiikin tohtori Arja Kastinen 
  • Tutkielman ohjaajat: Dosentti, FT Jarkko Niemi, Dosentti, MuT Saijaleena Rantanen ja Kristiina Ilmonen 
  • Lausunnon antaja: Musiikin tohtori Anna-Kaisa Liedes 
  • Tarkastustilaisuuden valvoja: Dosentti Saijaleena Rantanen 

Pia Siirala opiskeli viulunsoittoa Sibelius-Akatemiassa ja Budapestin Liszt-akatemiassa. Sibelius-Akatemian loppututkinnon jälkeen jatkoi opintojaan Moskovan Tshaikovski-konservatoriossa Zoria Shikhmurzaevan johdolla. Vuodesta 1989 lähtien hän on toiminut Ensemble XXI kamariorkesterin konserttimestarina. Orkesterin kanssa, kamarimuusikkona ja solistina hän on esiintynyt ympäri Venäjää ja Eurooppaa sekä Australiassa, Aasiassa, Väli-Amerikassa ja Yhdysvalloissa.