Eurokriisin alussa asiantuntijoista tuli päättäjiä
4.6.2024 08:30:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Eurokriisillä on ollut suuri vaikutus EU-kansalaisiin ja EU-maiden politiikkaan. Laajaan haastatteluaineistoon pohjautuva väitöstutkimus tuo esiin asiantuntijavaltaa eurokriisin alun EU-päätöksenteossa.
Väitös identifioi Euroopan komission, Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Euroopan keskuspankin muodostaneen Troikan syntyyn johtaneet syyt ja sisäiset valtasuhteet.
- IMF johti tosiasiassa Troikan neuvotteluja tarjoamalla dataa, makrotaloudellista tietoa ja neuvottelutaitoja, mutta komissio päätti pitkälle Kreikan ohjelman sisällöstä ja erityisesti rakenneuudistuksista, sanoo väitöskirjatutkija Laura Nordström Helsingin yliopistosta.
Tutkimus vahvistaa asiantuntijoiden tietovallan kriisipäätöksenteossa, kun päättäjät etsivät ratkaisuja uusiin ongelmiin. Tässä ratkaisevaa on, miten asiantuntemus määritellään: keitä pidetään asiantuntijoina ja ehdottavatko he vaihtoehtoja. Nordström osoittaa, että suljetun päätöksentekopiirin nojaaminen instituutioiden omiin asiantuntijoihin, jotka eivät tarjonneet vaihtoehtoja vuonna 2010, johti ordoliberaalin EMU-paradigman jatkuvuuteen.
- Vaihtoehtoista tietoa ei huomioitu ja toteutettua politiikkaa ei juuri kyseenalaistettu, Nordström sanoo.
Toinen syy muuttumattomuudelle oli se, että Troikan asiantuntijat tekivät käytännössä päätökset ratkaisevimmissa vaiheissa, kuten Kreikan velkapaketin sisällön kohdalla. Eurooppa-neuvosto, Ecofin-neuvosto, euroryhmä ja sen työryhmä olivat tärkeimmät päätöksentekijät vain prosessin alussa.
Instituutioiden sisäiset asiantuntijat voivat estää paradigmamuutoksen
Tutkimuksen mukaan instituutioiden sisäiset asiantuntijat voivat estää paradigmamuutoksen yhdistämällä ideoitaan jatkuvuutta ylläpitäviin instituutioihin. Näin tapahtuu erityisesti, jos asiantuntijoista tulee päättäjiä eli kun tiedontuotantoregiimistä tulee päätöksentekoregiimi.
- Kiireinen tilapäisjärjestely epävarmassa ja uudessa tilanteessa voi johtaa tähän teknokratiaan, jossa päättäjien ja asiantuntijoiden välinen raja hämärtyy. Näin kävi eurokriisin alussa. Täten tutkimukseni korostaa instituutioiden ja Euroopan komission merkitystä hallitustenvälisyyden sijaan.
- Jotta voidaan tehdä tehokkaita ja laadukkaita päätöksiä, joissa eri näkökulmat on aidosti otettu huomioon, on monipuolinen asiantuntijarakenne oltava valmiina ennen kriisiä, koska kriisissä ei ole aikaa hankkia ulkopuolista asiantuntemusta, Nordström jatkaa.
Talouspoliittinen ajattelu ei muuttunut kriisistä huolimatta
Vaikka eurokriisiä on tutkittu paljon, on puuttunut tarkka prosessikuvaus aivan eurokriisin alun vallankäytöstä, jolloin luotiin koko kriisin ajan käytössä olleet ratkaisumenettelyt. Tätä aukkoa Nordström paikkaa analysoimalla päättäjiä, kuultuja asiantuntijoita, asiantuntijatietoa sekä sen käyttöä Kreikan ensimmäisen velkapaketin ja Euroopan rahoitusvakausvälineen yhteydessä.
- Tavoitteena on ymmärtää, miksi talouspoliittinen ajattelu ei muuttunut, vaikka kriisi asetti aiemman politiikan kyseenalaiseksi, Nordström toteaa.
Väitöskirja pohjautuu ideoiden vallan, diskursiivisen institutionalismin ja regiimien tutkimukseen. Se on tapaustutkimus päätöksenteosta suuressa talouskriisissä. Se nojaa tapaustutkimus- ja process tracing -metodologiaan. Siinä testattiin kausaalimekanismia, jossa oletettiin, että yksi suuri syy EMU-paradigman vakaudelle oli asiantuntijoiden tarjoamien vaihtoehtojen puute. Erittäin laaja haastattelu- (133 haastateltavaa) ja asiakirjadata analysoitiin grounded theory -menetelmästä ammentavalla teorialähtöisellä laadullisella sisällönanalyysilla ja diskurssianalyysilla. Six-Pack -neuvottelut ja vuoden 2009 elvytys toimivat vertailukohtana.
Väittelijän yhteystiedot:
Laura Nordström
Puh. +358 50 3676671
laura.nordström@helsinki.fi
*********************************
VTM, HuK Laura Nordström väittelee 12.6.2024 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Power of Experts in the EU - Birth of the Troika and Resilience of the EMU paradigm in the European debt crisis of 2010". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena, sali 107, Siltavuorenpenger 3 A.
Vastaväittäjänä on professori Magnus Ryner, King's College London, ja kustoksena on Teivo Teivainen.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ihmisen suhtautuminen petoihin määrittelee yhteiselon mahdollisuuksia1.4.2026 12:33:26 EEST | Tiedote
Hyeenat ja karja saattoivat elää samoilla alueilla, jos ihminen suhtautui petoihin sallivasti, paljasti Keniassa tehty tutkimus
Ilves sopeutuu taitavasti monimuotoisiin metsäympäristöihin30.3.2026 07:50:00 EEST | Tiedote
Ilves liikkuu ketterästi Suomen vaihtelevassa elinympäristöjen mosaiikissa, mutta suosii silti selvästi lahopuuta sisältäviä metsiä ja maastoltaan vaihtelevia alueita. Helsingin yliopiston uusi tutkimus osoittaa, kuinka taitavasti tämä suurpeto tasapainoilee ihmisen muokkaamien alueiden ja luonnonympäristöjen välillä.
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset päihittivät verrokkinsa – tieteen ohjaamana27.3.2026 09:02:03 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset ovat vuodesta 2019 alkaen tuottaneet vuosittain noin kaksi prosenttiyksikköä vertailuindeksiään ja vertailuryhmäänsä paremmin – ja niiden hiilijalanjälki on vähentynyt noin puoleen. Tieteeseen nojaava strategia lunastaa lupauksensa sekä tuoton että kestävyyden mittareilla.
J. V. Snellman -palkinto kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilälle26.3.2026 19:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellman-tiedonjulkistamispalkinnon professori Tuomas Heikkilälle tunnustuksena ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä. Heikkilä on tehnyt merkittävää yhteiskunnallista työtä erityisesti popularisoimalla historiantutkimusta.
Helsingin keskustakampuksesta kehitetään ainutlaatuinen tieteen, kulttuurin ja kaupunkielämän keskus26.3.2026 09:30:02 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupunki vahvistavat yhteistyötään keskustakampuksen kehittämisessä. Yliopistonkatua ja Fabianinkatua kehitetään vehreiksi tieteen, oppimisen, kaupunkielämän ja kulttuurin yhdistäviksi pihakaduiksi Helsingin keskustan elinvoiman vahvistamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme