Vaasan yliopisto

Väitös: Kuinka työntekijöiden osaaminen ja luovuus valjastetaan yrityksen kestävyyden edistämiseen?

Jaa

Työntekijän riittävä mandaatti ja mahdollisuudet ideoida ja edistää kestäviä ratkaisuja omassa työssään vahvistavat hänen sitoutumistaan yrityksen kestävyystavoitteisiin, käy ilmi Martina Kurjen väitöstutkimuksesta.

Martina Kurki
Martina Kurki väittelee Vaasan yliopistossa perjantaina 7. kesäkuuta. Kuva: Vaasan yliopisto / Riikka Kalmi

Martina Kurki on tutkinut laskentatoimen väitöskirjassaan asiantuntijatehtävissä työskentelevien työntekijöiden sitoutumista kestävyystavoitteiden edistämiseen.

Tutkimuksen tulosten mukaan työntekijöiden vakuuttuminen yrityksen kestävyystavoitteiden aitoudesta sekä riittävä autonomia ratkaisujen etsinnässä ovat välttämättömiä yksilöiden kestävyysajattelun kehittymiselle.

– Myös tiedon ja osaamisen kasvaminen sekä kestävyystavoitteiden kytkeytyminen omaan toimenkuvaan vahvistavat selvästi työntekijöiden sitoutumista yrityksen kestävyystavoitteisiin, sanoo 7. kesäkuuta Vaasan yliopistossa väittelevä Kurki.

Väitöstutkimuksessa nousi toisaalta esiin myös tekijöitä, jotka heikensivät kestävyystavoitteisiin kohdistuvaa psykologista omistajuutta. Näitä olivat esimerkiksi selvän mandaatin puuttuminen ja epäkonkreettisiksi jäävät kestävyystavoitteet.

– Myös syvällisemmän kestävyysajattelun ulkoistaminen asiakkaille tai yrityksen sisällä kestävyydestä vastaaville erikoisosaajille passivoi asiantuntijoita. Samoin ammattiryhmän liian stereotyyppinen käsitys omasta roolistaan saattaa kannustaa ulkoistamaan kestävyyteen liittyvää ajattelua.

Kurjen mukaan tulokset osoittivatkin, että eri tekijöiden vaikutukset voivat olla ristiriidassa sekä vahvistaen että heikentäen psykologista omistajuutta. Esimerkiksi kestävän kehityksen käsitteen laajuus ja monimutkaisuus aiheuttaa hämmennystä, jolloin se voidaan kokea samanaikaisesti sekä inspiroivana tai häiritsevänä ja jopa ahdistavana.

Controllerit mukaan kestävyysmuutokseen

Väitöskirjan osatutkimuksessa keskityttiin laskentatoimen ammattilaisten, controllereiden koettuun ammatilliseen rooliin ja miten siihen voisi ja tulisi jatkossa kytkeytyä yrityksen kestävyyttä edistäviä elementtejä.

Tulosten mukaan controllereilla näyttäisi olevan lähtökohtainen taipumus sulkea kestävyys pois työtehtävistään ja nähdä se pikemminkin muiden toimintojen vastuuna. Kollegat taas haastavat tätä näkemystä ja toivoivat controllereiden laajentavan pelkästään talouteen keskittyvää perspektiiviään.

Tulokset paljastivat, että moni kestävyyteen sitouttava tekijä, kuten kestävyystavoitteiden yhteys omaan työhön, riittävä osaaminen ja mandaatti, puuttuivat controllereilta.

– Laskentatoimen ammattikunnalta, alan koulutukselta ja yritysten organisaatiokulttuurilta tarvitaan selvää ryhtiliikettä, että laskentatoimen ammattilaiset, jotka kuitenkin ovat vahvoja mittaroinnin ja seurannan asiantuntijoita, saadaan aktiivisesti mukaan yritysten kestävyysmuutokseen, huomauttaa Kurki.

Tutkittavina teknologiateollisuuden keskijohto ja asiantuntijat

Väitöskirjassa sitoutumista yrityksen kestävyystavoiteisiin tarkasteltiin psykologisen omistajuuden näkökulmasta. Tutkittavina olivat teknologiateollisuuden monikansallisissa yrityksissä keskijohdossa ja asiantuntijoina toimivat työntekijät.

Tutkimus perustui 50 työntekijän haastatteluihin, yritysten kestävyystavoitteita koskevaan julkiseen aineistoon sekä osallistuvaan havainnointiin yrityksen ympäristölaskentaa kehittävässä projektissa.

Haluatko työntekijöiden edistävän kestävyyttä? – lisää yritysvastuuta toimenkuvaan

Kurjen väitöskirjan empiiriset tulokset tukevat havaintoa, että yritysvastuuseen liittyvien tehtävien sisällyttäminen työhön stimuloi selvästi psykologista omistajuutta. Kurjen mukaan tämä näyttäisi tapahtuvan riippumatta yksilön osaamisen ja sitoutumisen lähtötasosta.

– Keskeistä on, että työntekijät alkavat itse pohtia kestävän kehityksen näkökulmasta ja innovatiivisella ajattelutavalla: mitä teemme, miten teemme ja miksi teemme?  

Väitöskirja

Kurki, Martina (2024) Toward engagement in corporate sustainability. Acta Wasaensia 531. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.

Julkaisun pdf

Väitöstilaisuus

KTM Martina Kurjen väitöstutkimus ”Toward engagement in corporate sustainability” tarkastetaan perjantaina 7.6.2024 klo 12 Vaasan yliopiston Nissi-auditoriossa.

Väitöstilaisuutta on mahdollista seurata myös etäyhteyden kautta (Zoom, salasana 517836)

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Matias Laine (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Marko Järvenpää.

Lisätiedot

Martina Kurki, puh. 050 334 1214, martina.kurki@uwasa.fi

Martina Kurki on syntynyt vuonna 1967 Närpiössä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Seinäjoen lukiossa vuonna 1986 ja valmistui kauppatieteiden maisteriksi Åbo Akademista vuonna 1991. Vaasassa asuva Kurki on tehnyt pitkän uran controllerina ja toimii nykyään sustainability specialistin tehtävässä ABB:llä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Martina Kurki
Martina Kurki. Kuva: Vaasan yliopisto / Riikka Kalmi
Lataa
Martina Kurki
Martina Kurki väittelee Vaasan yliopistossa perjantaina 7. kesäkuuta. Kuva: Vaasan yliopisto / Riikka Kalmi
Lataa

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Vaasan yliopisto

Biokaasu vauhdittaa vihreää siirtymää Pohjanmaan maakunnissa – uusi digitaalinen alusta yhdistää toimijat2.7.2025 09:03:45 EEST | Tiedote

Biokaasulla on merkittävä rooli alueellisen energiaomavaraisuuden ja kiertotalouden edistämisessä. Vaasan yliopiston, Centria-ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun yhteinen tutkimushanke DigiBiogasHubs tuo biokaasumarkkinoiden toimijat yhteen digitaalisen verkkoalustan avulla ja luo pohjan uudenlaiselle yhteistyölle. Alueellisten biokaasukeskittymien kehittäminen ja niiden välisten yhtymäpintojen tunnistaminen ovat keskiössä, kun tavoitteena on moninkertaistaa biokaasun tuotanto ja käyttö.

Vaasan yliopiston tutkijoiden uusi politiikkasuositus: Valmiutta vapaaehtoisesti – kansalaisten osaaminen käyttöön27.6.2025 09:13:31 EEST | Tiedote

Vapaaehtoisten valmiusrekisteri mahdollistaisi turvallisuuskoulutettujen kansalaisten osaamisen hyödyntämisen kriisitilanteissa – erityisesti niiden, jotka eivät kuulu asevelvollisuusrekisteriin tai reserviin. Vaasan yliopiston tutkijoiden tuore politiikkasuositus esittää, että vapaaehtoisten valmiusrekisterin suunnittelussa tulee huomioida osallistujien näkemykset. Tällöin osaaminen voidaan hyödyntää tehokkaasti ja yhdenvertaisesti osana kokonaisturvallisuutta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye