Taloudelliset kannustimet auttavat luontokadon torjunnassa: Selvitys esittelee 17 tapaa hinnoitella luonnolle aiheutuvia haittoja ja hyötyjä
4.6.2024 07:00:00 EEST | Sitra | Tiedote
Luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin taloudellisia kannustimia, kuten luontohaitasta perittäviä maksuja, tukia ja yritysten vapaaehtoisia ratkaisuja. Uusi selvitys esittelee eri puolilta maailmaa 17 esimerkkiä luontohaittojen vähentämisestä tai luonnon vahvistamisesta.

Taloudelliset kannustimet voivat tarjota saada merkittävää vetoapua luonnon köyhtymisen pysäyttämiseen. Eri puolilla maailmaa on käytössä laaja valikoima luontohaittamaksuja, tukia ja yritysten vapaaehtoisia ratkaisuja, jotka kannustavat luontohaittojen vähentämiseen tai toisaalta luonnon tilan parantamiseen.
Tulevaisuustalo Sitran tiistaina 4.6. julkaisemaan selvitykseen Carrots and Sticks – Economic mechanisms for safeguarding and financing biodiversity and ecosystem services on poimittu 17 käytännöllistä esimerkkiä maailmalta ja myös Suomesta. Esimerkit keskittyvät maankäyttöön, joka on merkittävä syy luontokatoon.
”Hyvinvointimme ja taloutemme ovat täysin riippuvaisia luonnosta, mutta kulutamme sitä kestämättömällä tavalla. Jos luonnon taloudellinen arvo olisi paremmin näkyvissä, se olisi helpompi ottaa huomioon päätöksenteossa. Selvitys osoittaa, että tarjolla on laaja työkalupakki toimia, joilla talouden toimintaa voidaan kannustaa kestävämpään suuntaan,” sanoo Sitran Luonto ja talous -projektin johtaja, taloustieteen tohtori Outi Haanperä.
Markkinatalouden toimijat, kuten yritykset, kotitaloudet ja kunnat, muuttavat käyttäytymistään, kun hinnat muuttuvat. Selvityksen mukaan julkinen valta voi tehdä luonnon taloudellista arvoa näkyväksi ainakin kahdella tavalla: edistämällä saastuttaja maksaa -periaatetta ja toisaalta palkitsemalla luonnon tarjoamien palveluiden eli ekosysteemipalveluiden vaalimisesta. Ekosysteemipalvelut tarkoittavat hyötyjä, joita luonto ihmiselle tarjoaa: muun muassa ravintokasvien pölytystä, veden ja ilman puhdistusta, hiilinieluja ja tulvien hillintää.
Selvitys tarkastelee myös yritysten vapaaehtoisia toimia, kuten ekologisia sertifikaatteja ja erilaisia kannustimia, joita yritykset voivat asettaa oman arvoketjunsa toimijoille, kuten alihankkijoilleen. Englanninkielisen selvityksen toteutti tutkijaryhmä Pellervon taloustutkimuksen PTT:n ja Tyrsky-Konsultointi Oy:n johdolla.
Asia on erityisen ajankohtainen tänä vuonna, kun maailman maat kokoontuvat YK:n luontokokoukseen Kolumbiaan keskustelemaan siitä, miten kansainvälisen luontotavoitteen kansallinen toimeenpano etenee. Maailman maat, Suomi mukaan lukien, ovat sitoutuneet pysäyttämään luontokadon 2030 mennessä ja kääntämään luonnon tilan elpymisen uralle.
Keppejä ja porkkanoita luonnon vahvistamiseksi
Saastuttaja maksaa -periaatetta on viety käytäntöön esimerkiksi Isossa-Britanniassa tänä vuonna voimaan astuneella Biodiversity Net Gain -sääntelyllä. Sääntely edellyttää rakennus- ja infrahankkeiden toteuttajilta toimia, joiden myötä luonnon tila kokonaisuutena paranee lähtötilanteeseen verrattuna.
Käytännössä tämä toteutetaan niin, että rakentamishankkeen myötä tapahtuva luonnon heikentyminen kompensoidaan tekemällä vastineeksi luontoa vahvistavia toimia rakennettavalla alueella ja tarvittaessa muualla. Jos toimet eivät riitä, rakentajat voivat hankkia niin kutsuttuja biodiversiteettikrediittejä (biodiversity credits). Nämä ovat varmennettuja, maanomistajien muualla tekemiä toimia, kuten niityn perustaminen ja puiden istutus.
Ekosysteemipalveluiden ylläpitoa on puolestaan tuettu esimerkiksi Irlannin Burren-ohjelmalla, joka pyrkii säilyttämään ja ennallistamaan uhanalaisia elinympäristöjä sekä tukemaan niiden lajeja. Ohjelmassa valtio maksaa tukea maanviljelijöille kahdessa vaiheessa: ensin tukea saa luonnon tilaa parantavien toimien toteuttamiseen (25–75 % kustannuksista) ja toisessa vaiheessa tukea maksetaan tulosten perusteella. Ekologisten tulosten arvioinnissa käytetään kriteeristöä, joka sisältää mm. laidunnuksen, eroosion, vesistökuormituksen sekä pusikot ja rikkaruohot.
Yritysten vapaaehtoisista toimista selvitys nostaa esille esimerkiksi elintarvikeyhtiö Valion vastuullisuusohjelman, jossa sopimustuottajat saavat tuottamastaan maidosta korkeamman hinnan, jos he toteuttavat vapaaehtoisia luontotoimia, kuten laiduntamista, pölyttäjäkasvien kylvämistä, hiiliviljelyä tai monilajisen nurmen viljelyä.
Suomi voisi laajentaa talouden työkalujen käyttöä luontokadon torjunnassa
Myös Suomessa on käytössä erilaisia luontoa vahvistavia toimia, kuten Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO metsänomistajille sekä vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio.
Sitran analyysin perusteella Suomessa voitaisiin vahvistaa luontohaittojen hinnoittelua ja toisaalta uudistaa kannustimia niin, että ne ohjaisivat luonnon vahvistamiseen.
”Taloudelliset kannustimet kuuluvat tärkeimpiin työkaluihimme, joilla avulla voimme edistää luontotavoitteiden saavuttamista niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Kun kannustimia suunnitellaan, on tärkeää ottaa huomioon mahdolliset ristikkäisvaikutukset ja synergiat olemassa olevien kannusteiden kanssa sekä toteuttaa huolellinen vaikutustenarviointi – mukaan lukien sosiaaliset vaikutukset. Tämä auttaa varmistamaan, että mekanismit ovat tehokkaita ja kestävällä pohjalla”, painottaa Sitran johtava asiantuntija Jarrod Luxton.
Vaihtoehtoja seuraaviksi askeleiksi, joita voitaisiin harkita, on koottu Sitran asiantuntijoiden kirjoittamaan suomenkieliseen muistioon Taloudelliset mekanismit luontokadon pysäyttämisen työkaluna.
Yhteystiedot:
Outi Haanperä, projektijohtaja, Luonto ja talous -projekti, Sitra
p. 0294 618 470, outi.haanpera@sitra.fi
Jarrod Luxton, johtava asiantuntija, Luonto ja talous -projekti, Sitra
p. 0294 618 302, jarrod.luxton@sitra.fi (haastattelut englanniksi)
Antti Koistinen, asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra
p. 0294 618 384, antti.koistinen@sitra.fi (haastattelupyynnöt)
Avainsanat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Tulevaisuustyön tähtäimessä on Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Sitra
Barn och unga ärver beslutens konsekvenser – så här bör rättvisan i beslutsfattandet stärkas16.11.2026 07:00:00 EET | Pressmeddelande
Nästa regering och riksdag kommer att behöva fatta betydande beslut om ekonomi, artificiell intelligens, säkerhet och klimat, vars konsekvenser sträcker sig långt bortom enskilda mandatperioder. Barn, unga och framtida generationer kan inte påverka besluten, men de ärver konsekvenserna. Sitras nya promemoria betonar att det är nödvändigt för Finlands långsiktiga förnyelse och framgång att stärka rättvisan mellan generationer i beslutsfattandet.
Lapset ja nuoret perivät päätösten seuraukset – näin päätöksenteon oikeudenmukaisuutta pitäisi vahvistaa16.11.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tuleva hallitus ja eduskunta joutuvat tekemään merkittäviä talouteen, tekoälyyn, turvallisuuteen ja ilmastoon liittyviä päätöksiä. Lapset, nuoret ja tulevat sukupolvet eivät voi vaikuttaa päätöksiin, mutta perivät niiden seuraukset. Sitran uusi muistio korostaa, että sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vahvistaminen päätöksenteossa on välttämättömyys Suomen pitkäjänteiselle uudistamiselle ja menestykselle.
Mer inhemskt kapital och fler inhemska ägare i tillväxtföretag – hela Finland gynnas10.11.2026 07:00:00 EET | Pressmeddelande
En promemoria med koppling till Sitras Tillväxtatlas presenterar konkreta förslag för att stärka det inhemska ägandet i tillväxtföretag. Frågan är viktig eftersom framgångsrika och växande företag skapar arbetstillfällen, kompetens, välstånd och skatteintäkter i Finland.
Kasvuyrityksille lisää kotimaista pääomaa ja omistajia – koko Suomi hyötyy10.11.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Sitran Kasvuatlas-työhön kytkeytyvä muistio esittää konkreettisia parannuksia kotimaisen omistajuuden vahvistamiseksi kasvuyrityksissä. Asia on tärkeä, sillä Suomessa menestyvät ja kasvavat yritykset mahdollistavat yhteiskuntaan ja suomalaisille niin työpaikkoja, osaamista, varallisuutta kuin verotuloja.
Enkät: Finländarna ser en tillväxtmöjlighet i den gröna omställningen – Finland behöver en tydligare riktning20.10.2026 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Finländare stöder EU:s ledande roll i kampen mot klimatförändringarna och ser en tillväxtmöjlighet i den gröna omställningen. Finlands nationella riktning upplevs dock som oklar: endast 22 procent anser att Finland har en tydlig strategi och vision för hur landet ska nå framgång i Europas föränderliga omvärld.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme