Suurpetojen kanta-arvioiden pohja pettämässä
Luonnonvarakeskuksen eli Luken 30.5.2024 tiedottama ilvestä koskenut kanta-arvio osoittaa, että suurpetojen kanta-arvioinnin perusta on murentumassa.
Viime talvena ilveshavaintojen määrä romahti tätä edeltävään talveen nähden kolmanneksella noin 3 900 Tassu-järjestelmään kirjattuun havaintoon, kertoo Luken tuore ilvesraportti. Runsasluminen talvi olisi tarjonnut hyvän mahdollisuuden havainnointiin.
Vuosi sitten ilveksen vuoden 2023 kanta-arvioon tuotettiin 5 700 havaintoa. Tuolloin Luke ennusti, että kanta kasvaisi 10 prosenttia, mikäli metsästys olisi vähäistä. Ilveksiä ei metsästetty viime talvena käytännössä lainkaan, kun hallinto-oikeus hylkäsi ilvesluvat. Pienentyneen havaintomäärän vuoksi Luke arvioi nyt ilveksen minimikannan pudonneen viidellä prosentilla 2 260 ilvekseen, vastoin aiempaa ennustettaan. Luke tosin viestii, että muut havainnot eivät puolla arviota kannan laskusta. Tutkimuslaitos ei siten ilmeisesti enää kykene arvioimaan luotettavasti ilveskannan suuruutta.
Havaintomäärän voimakkaan laskun vuoksi Luke pystyi ilmoittamaan tänä vuonna vain ilvesten vähimmäismäärän. Pentueiden minimimäärän arvioitiin havaintoaineiston puutteellisuuden takia laskeneen 410 pentueeseen vuoden takaisesta 438 pentueesta, vaikka ilvestä ei ole metsästetty. Pentueiden määrä määrittää käytössä olevassa kanta-arviomallissa ilvesten kokonaismäärän.
Metsästäjäliiton mukaan metsästäjien arkipäivän havainnot kertovat ilvesten määrän olevan aivan eri tasolla kuin mitä Luke arvioi. Kanta-arviomallin oletuksena on, että ilvespentueet vaativat vähintään 20 kilometrin etäisyyden toisistaan. Metsästäjien havaintojen perusteella ilvespentueita on monin paikoin tiheämmässä. Tämän vuoksi ilveksiä voi olla todellisuudessa huomattavasti suurempi määrä kanta-arvioon verrattuna.
Pieneen 40 kilometriä pitkään kuntaan mahtuu kanta-arvion lähtöoletuksen mukaan vain kaksi ilvespentuetta. Metsästäjien havaintojen mukaan pentueita voi yksittäisessä kunnan osassa tai jopa yhdellä kylällä olla useampia. Kanta-arviossa havainnot lähekkäisistä eri pentueista yhdistetään yhdeksi ja samaksi pentueeksi.
”Kanta-arvioinnin selkeät puutteet johtavat metsästäjien havainnointitoiminnan passivoitumiseen. Metsästäjien usko ja motivaatio suurpetohavainnointiin on menetetty myös siksi, että oikeuslaitos hylkää suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat systemaattisesti. Ilman metsästysmahdollisuutta metsästäjien aktiivisuus havainnoida suurpetoja on hiipumassa”, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.
Maa- ja metsätalousministeriön asettama asiantuntijatyöryhmä tekee parhaillaan työtä suurpetojen poikkeuslupakäytäntöjen lainsäädännön kehittämiseksi. Työryhmän tehtävänä on myös ehdottaa, miten suurpetokantojen arviointia ja hoitoa voidaan kehittää. Työryhmän tuleekin luoda esitys kanta-arviojärjestelmän korjaamiseksi ja esitettävä riittävät resurssit niin tutkijoille kuin metsästäjille kanta-arviotyön luotettavuuden palauttamiseksi.
Yhteyshenkilöt
Jaakko SilpolaToiminnanjohtajaMetsästäjäliitto
Puh:050 406 4836jaakko.silpola@metsastajaliitto.fiSuomen Metsästäjäliitto on valtakunnallinen metsästäjien etujärjestö, jonka jäseninä on noin 145 000 metsästäjää ja 2 700 metsästysseuraa. Tehtävämme on edistää metsästystä, luotoelämyksiä ja luonnonvarojen kestävää käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Metsästäjäliitto ry
Metsästäjäliitto: Suomeen tarvitaan uusi suurpetojen hallinnointimalli11.7.2024 08:57:52 EEST | Tiedote
Suomen Riistakeskus uutisoi keskiviikkona 10. heinäkuuta 2024, että kannanhoidollinen karhunpyynti on jäissä. Riistakeskus hyväksyi vain yhden lupahakemuksen ja myönsi Lieksaan kymmenen poikkeuslupaa karhun kannanhoidolliseen metsästykseen. Muihin 22 hakemukseen Suomen riistakeskus teki kielteisen päätöksen.
Susilaumojen määrässä kasvua – kannanhoidollinen metsästys mahdollistettava18.6.2024 15:33:06 EEST | Tiedote
Keväällä 2024 syntyneet pennut mukaan lukien susia voi olla Suomessa jopa yli 500. Ruotsissa kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisen raja-arvo on vastaavasti 300 sutta. Susien kannanhoidollinen metsästys on voitava aloittaa myös Suomessa. Kanta-arvion epäloogisuudet on saatava poistetuksi. DNA-näytteiden keruusta on maksettava kulukorvaus.
Metsästäjäliiton sorsatuubilivessä historiallinen käänne – sorsanpesintä jäi haaveeksi31.5.2024 11:59:49 EEST | Tiedote
Metsästäjäliiton sorsatuubilivessä on seurattu sinisorsaemon pesintää jo vuodesta 2019 alkaen ja haudonnan tuloksena parhaimmillaan 12 untuvikon pesue on molskahtanut veteen. Tänä keväänä pesä on kuitenkin edelleen tyhjä, vaikka poikasten kuoriutumisaika on jo käsillä. Syitä epäonnistumiselle voi vain arvailla.
Moni EU-vaaliehdokas suhtautuu positiivisesti metsästykseen28.5.2024 07:57:27 EEST | Tiedote
Suomen Metsästäjäliitto on avannut sivuilleen metsästäjien vaalisivuston, jolla saavat esittäytyä kaikki metsästävät ja metsästysmyönteiset EU-vaaliehdokkaat. Sivustolle on ilmoittautunut jo yli 30 ehdokasta lähes jokaisesta ehdokkaita asettaneesta puolueesta. Mukana on myös kansanedustajia ja meppejä.
Stora Ensoon valittu Hallenberg luopuu Metsästäjäliiton puheenjohtajuudesta20.4.2024 14:33:36 EEST | Tiedote
Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg ilmoitti järjestön kevätliittokokouksessa 20.4.2024 luopuvansa liiton puheenjohtajuudesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme