STTK: Vientivetoisesta työmarkkinamallista ei pidä säätää lailla
Työriitalain muutoksia valmistelleen työryhmän toimikausi on päättynyt ja mietintöä koskeva lausuntokierros alkoi tänään.

Palkansaajakeskusjärjestöt STTK, SAK, ja Akava jättivät mietintöön eriävän mielipiteen. Järjestöjen mielestä valtakunnansovittelijan mahdollisuuksia työriitojen sovintoehdotusten tekemiseen ei pidä rajoittaa lainsäädännöllä.
- Valtakunnansovittelija on instituutio ja osa työehtosopimusjärjestelmää, jonka keskeisestä rakenteesta on pyrittävä sopimaan työmarkkinaosapuolten kesken. Näin tuetaan kestävällä tavalla työmarkkinajärjestelmän toimintaa. Tämä vastaa myös Kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimusten tavoitteita, STTK:n johtaja Minna Ahtiainen perustelee.
Valtakunnansovittelijan tärkein tehtävä on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja sovitella työriitoja. Työriitalain mukaan valtakunnansovittelijan on pyrittävä yhteistoiminnassa työmarkkinajärjestöjen kanssa edistämään työnantajien sekä työntekijöiden ja virkamiesten sekä niiden järjestöjen välisiä suhteita.
- Työriitalain muuttaminen ilman työmarkkinajärjestöjen yhteistä näkemystä heikentäisi valtakunnansovittelijan edellytyksiä hoitaa laissa määriteltyjä tehtäviään ja vaarantaisi osapuolten luottamuksen instituution toimintaan.
Hallitusohjelman kirjaus unohti tasa-arvon
Työmarkkinat ovat Suomessa eriytyneet hyvin voimakkaasti sukupuolen mukaan. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuonna 2021 tasa-ammateissa työskentelevien osuus oli kymmenen prosenttia palkansaajista. Tasa-ammatti tarkoittaa, että niissä on vähintään 40 prosenttia sekä naisia että miehiä. Samaan aikaan sukupuolten välinen palkkaero on noin 16 prosenttia, joka on enemmän kuin EU maissa keskimäärin.
- Hallitusohjelmakirjaus ei huomioi sukupuolten tasa-arvoon liittyviä näkökulmia. Valtakunnansovittelijan toiminnan rajaaminen heikentäisi tilannetta entisestään, koska mahdollisuudet kuroa umpeen palkkaeroja heikkenisivät, Ahtiainen kritisoi.
Valtakunnansovittelijan käsiä pyritään sitomaan entistä tiukemmin vientialojen sopimuksiin, mutta mietinnössä valtakunnansovittelijan tiedonsaantioikeuksia vientialojen sopimuksista ei esitetä lisättäväksi.
- Mietintö on näin sisällöllisesti ristiriitainen. Työriitalain muuttamisella voi myös olla vaikutuksia jo seuraavaan neuvottelukierrokseen, jonka on kaavailtu tulevan voimaan jo tämän vuoden joulukuussa.
Lisätietoja STTK:ssa: Minna Ahtiainen, puhelin 050 387 7030.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Minna Ahtiainenjohtaja, edunvalvonta
Puh:050 387 7030minna.ahtiainen@sttk.fiTietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin puoli miljoonaa jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK vähimmäispalkkadirektiivistä: Tuomiostuimen päätös vahvistaa työehtosopimusten tärkeän roolin11.11.2025 14:32:53 EET | Tiedote
Euroopan unionin tuomioistuin antoi päätöksen vähimmäispalkkadirektiivistä. Suomen näkökulmasta on erittäin tärkeää, että työehtosopimusneuvottelujen edistämistä koskevat osiot direktiivistä jäivät voimaan.
STTK:n hallitus: Työterveyshuollon heikentäminen johtaisi vakuutuspohjaiseen järjestelmään10.11.2025 13:11:21 EET | Tiedote
Työnantajan järjestämän työterveyshuollon piirissä on yli kaksi miljoonaa työntekijää. Vuonna 2022 työterveyshuollon käyntejä oli yhteensä yli kuusi miljoonaa. STTK:n hallitus korostaa, että lakisääteinen työterveyshuolto kuuluu kaikille työssä käyville eikä tätä perusperiaatetta saa rikkoa. - Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ennalta ehkäiseminen sekä työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Työterveyshuolto on parhaimmillaan työpaikkojen tärkeä kumppani työolojen, työkyvyn ja työhyvinvoinnin kehittämisessä. Jos työterveyshuoltoa alettaisiin nakertaa, samalla saataisiin heittää hyvästit työntekijöiden toimintakyvylle ja sen myötä pidemmille työurille, puheenjohtaja Antti Palola korostaa. Työterveyshuoltoon tehtävät heikennykset merkitsisivät STTK:n hallituksen mielestä todennäköisesti siirtymistä kohti vakuutuspohjaista järjestelmää. - Siinä voittajia olisivat vain yksityinen terveysbisnes
STTK Naisten palkkapäivänä: Palkka-avoimuusdirektiivi paljastaa Suomen todellisen tasa-arvotahdon31.10.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Naisten palkkapäivää vietetään tänä vuonna sunnuntaina 2. marraskuuta. Se tarkoittaa, että naiset tekevät töitä lähes kaksi kuukautta ilman palkkaa, jos heidän vuosiansionsa suhteutetaan miesten keskiansioihin.
Irtisanomisen helpottamiselle ei ole perusteita23.10.2025 14:17:57 EEST | Tiedote
Irtisanomisen helpottaminen heikentäisi työntekijän asemaa entisestään ja lisäisi työelämän ennakoimattomuutta.
Kansallinen velkajarru on virhe14.10.2025 15:19:39 EEST | Tiedote
Tänään solmittu parlamentaarinen sopimus kansallisesta velkajarrusta edellyttää alentamaan julkista velkasuhdetta 0,75 prosenttiyksikköä vuosittain. STTK:n mielestä velkajarru on virhe ja haitallinen talouskasvun kannalta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme