Lukiolaistyttöjen somen käyttö lisää ahdistusta ja yksinäisyyden tunnetta
Lukiolaistytöt viettävät jopa kuusi tuntia päivässä älypuhelimella. Sosiaalisen median käyttömäärällä osoitettiin olevan negatiivisia yhteyksiä kehotyytyväisyyteen, koettuun mielenterveyteen sekä omaan hyvinvointiin.
HUSin, Helsingin yliopiston sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tutkijoista koostuva tutkimusryhmä toteutti syksyllä 2022 pääkaupunkiseudun ensimmäisen vuoden lukiolaistyttöjen keskuudessa 3S (School, Sports and Social media) -tutkimuksen, jossa selvitettiin tavoitteellisen koulunkäynnin, urheilun ja sosiaalisen median käytön yhteyksiä nuorten kehonkuvaan, mielenterveyteen, hyvinvointiin sekä murrosiän kehitykseen.
Tutkimuksessa selvisi, että päivittäinen aika sosiaalisessa mediassa oli yhteydessä alempaan peruskoulun päättötodistuksen keskiarvoon, korkeampaan sosiaalisen median riippuvuuteen, korkeampaan ahdistuksen tasoon ja huonompaan kehonkuvaan.
Lisäksi sosiaalisen median riippuvuus oli yhteydessä huonompaan koettuun terveyteen, alhaisempaan mielialaan, lisääntyneeseen väsymykseen ja voimakkaampiin yksinäisyyden tunteisiin.
”Joka kuudennella tutkimukseen osallistuneista täyttyivät mahdollisen sosiaalisen median riippuvuuden kriteerit ja nämä olivat yhteydessä huonompaan mielenterveyden ja hyvinvoinnin kokemukseen. Yli kolmannes nuorista ylitti rajan mahdolliselle ahdistushäiriölle”, kertoo tutkimusryhmän jäsen nuorisogynekologi Elina Holopainen HUSista ja Helsingin yliopistosta.
Sosiaalinen media vie nuorten aikaa lähes neljä tuntia päivässä
Syksyllä 2022 tutkimukseen rekrytoitiin mukaan 1164 pääkaupunkiseudulla lukion aloittavaa 15–16-vuotiasta tyttöä 21 sosioekonomisesti erilaisesta lukiosta. He edustivat 59 % tutkimukseen osallistuneiden lukioiden tytöistä ja hieman yli 29 % koko pääkaupunkiseudun lukion 1. vuosiluokan tytöistä.
Nuoret täyttivät sähköisen kyselyn, joka sisälsi validoidut seulontakyselyt sosiaalisen median käytön riippuvuudesta, ahdistuneisuudesta ja kehonkuvasta. Yleisen hyvinvoinnin mittaamiseksi nuoret arvioivat nykyistä terveyttään, mielialaansa, väsymystään ja yksinäisyyttään.
Kaikkia tutkittavia nuoria pyydettiin arvioimaan päivittäinen älypuhelimen käyttönsä. Lisäksi nuorilta pyydettiin kuvakaappaus ruutuaika-sovelluksella ruutuajasta sekä eniten käytetyistä sovelluksista. Keskimääräinen päivittäinen ruutuaika, perustuen vähintään kolmen päivän tietoihin, oli saatavilla 656 nuorelta, ja 7 päivän tiedot 298 nuorelta. Keskimääräinen ruutuaika oli 5,8 tuntia, josta keskimääräinen aika sosiaalisen median käyttöön oli 3,9 tuntia.
Yksityiskohtaiset tiedot käytetyimmistä sovelluksista oli saatavilla 564 nuorelta. Noin kolmasosa nuorista käytti sosiaalista mediaa alle 3 tuntia päivässä, kun taas 14 % vietti aikaa sosiaalisen median parissa 6 tuntia tai enemmän.
”Suomalaisten lukiolaisten on raportoitu olevan yhä uupuneempia ja masennuksen tai ahdistuksen vuoksi tehdyt lähetteet lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoisaloille ovat lisääntyneet. Mielenterveyspalveluita kasvattamalla ei kyetä estämään nuorten ahdistuksen lisääntymistä, mikäli tämän ilmiön taustasyihin ei pureuduta”, sanoo tutkimuksen vastuujohtaja dosentti Silja Kosola Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta ja Helsingin yliopistosta.
”Koulumaailman uudistuksissa ja nuorten lisääntyvää uupumista selvitettäessä tulisi huomioida ruutuaika ja sosiaalisessa mediassa käytetty aika ja kohdentaa interventiot myös niihin”, jatkaa tutkimusryhmän jäsen väitöskirjatutkija Sara Mörö HUSista ja Helsingin yliopistosta.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
LT Elina Holopainen, 045 1140 449, elina.holopainen@hus.fi
HUS Naistentaudit ja synnytykset, Helsingin yliopisto
Dos Silja Kosola, 050 544 4975, silja.kosola@luvn.fi
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Helsingin yliopisto, HUS Lastentautien tutkimuskeskus
LL, väitöskirjatutkija Sara Mörö, 040 721 5319, sara.moro@hus.fi
HUS Lasten ja nuorten sairaudet, Helsingin yliopisto
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee yli 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
hus.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme