Etla: Tekoälysovellukset muuttavat työn kysyntää - joissakin tehtävissä avoimet työpaikat lisääntyvät, toisissa vähenevät merkittävästi
Tekoälysovellus ChatGPT ei ole lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna vähentänyt työvoiman kysyntää kokonaisuudessaan, vaan vain muuttanut työn kysynnän rakennetta. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan tekoälystä hyötyvien ja tekoälylle altistumattomien työpaikkojen kysyntä verkon alustatyömarkkinoilla kasvoi merkittävästi ChatGPT:n julkaisun jälkeen. Samalla kuitenkin vähenivät sellaiset avoimet työpaikat, jotka tekoäly pystyisi teoriassa tekemään ilman ihmisapua. Tulosten perusteella ihmistyö ei häviä, mutta työtehtävien jakaumaan tekoälyllä on vaikutusta.
Tuoreessa Etla-tutkimuksessa ”Hävittääkö tekoäly työtä? ChatGPT:n vaikutukset työvoiman kysyntään” (Etla Muistio 136) on tarkasteltu tekstiä tuottavan tekoälyn (GenAI) työmarkkinavaikutuksia. Altistumisen sijaan on tutkittu GenAI:n vaikutuksia työvoiman kysyntään eli käytännössä uusien avoimien työpaikkojen määrään. Yleensä työmarkkinoilla tapahtuvia muutoksia on vaikea havaita reaaliaikaisesti. Nyt julkaistussa tutkimuksessa on kuitenkin hyödynnetty verkon työnvälitysalustoilta kerättyä aineistoa, jossa yksittäisen työsuorituksen tilaus ja toimitus on tarkasti todennettavissa.
Tutkimuksessa uudet työpaikkailmoitukset jaoteltiin kolmeen luokkaan: korvattaviin, täydennettäviin ja tekoälylle altistumattomiin. Tulosten perusteella työvoiman kysyntä nousi enemmän tekoälylle altistumattomissa ja GenAI:sta hyötyvissä työpaikoissa. Töissä, joissa tekoäly teoriassa pystyy tekemään työn ilman ihmisapua, työn kysyntä laski hieman. Mutta nousu korvattavissa ja täydennettävissä luokissa oli selvästi suurempaa kuin korvattavan luokan lasku.
ChatGPT:n julkaisu ei ole siis vähentänyt työvoiman kysyntää vaan muuttanut ainoastaan työn kysynnän rakennetta.
Eniten kysyntä verkon työnvälitysalustalla nousi aloilla, jotka liittyvät tiettyihin ohjelmointiteknologioihin, lakikonsultointiin, tekoälyintegrointeihin sekä rekrytointiin. Tutkijoiden mukaan on mahdollista, että monet näistä ovat sellaisia töitä, joissa kysynnän kasvu johtuu tarpeesta ottaa GenAI-työkaluja käyttöön. Verrattuna altistumattomaan ryhmään kysyntä näissä töissä nousi 18 prosenttia.
ChatGPT:n julkaisun jälkeen työpaikkojen määrä työnvälitysalustalla puolestaan laski 37 prosenttia erilaisissa kääntämiseen ja (usein tietokoneiden luettavaksi tarkoitettujen) yksinkertaisten tekstien tuottamiseen liittyvissä tehtävissä.
– Analyysissä käyttämämme aineisto on kerätty yhdeltä maailman suurimmalta työmarkkina-alustalta. Uskomme vahvasti, että alustatyö on erinomainen laboratorio tekoälyn työmarkkinavaikutusten reaaliaikaiseen seuraamiseen, sanoo Etlan tutkija Otto Kässi.
Nyt julkaistun tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaiset kuin perinteistä työmarkkina-aineistoa käyttäneet aiemmat tutkimukset Suomessa ja Yhdysvalloissa. Kässin mukaan työvoiman kysynnän lasku tietyillä aloilla on mahdollista myös tulevaisuudessa, kun ChatGPT muuttaa kovaa vauhtia työpaikkojen kysynnän rakennetta – ja myös ammattien työtehtäviä.
– Mahdollisten tulevaisuuden tekoälymallien työmarkkinavaikutusten osalta emme voi kuin esittää arvauksia. Nyt julkaistut tutkimustuloksemme eivät kuitenkaan tue narratiivia ihmistyön häviämisestä. Ennen tekoälyä uusien työpaikkojen määrä muuttui kolmessa luokassa kutakuinkin samoin. ChatGPT:n julkaisun jälkeen täydentyvien ja altistumattomien työpaikkojen kysyntä kasvoi merkittävästi, kun taas tekoälyllä korvattavien työpaikkojen määrä laski, tiivistää Etlan Kässi.
Nyt julkaistu tutkimus on osa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Tekoäly työelämässä – Miten käy Suomen kilpailukyvyn? -tutkimushanketta. Hanketta on rahoittanut TT-säätiö.
Kässi, Otto: Hävittääkö tekoäly työtä? ChatGPT:n vaikutukset työvoiman kysyntään. Etla Muistio 136.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Otto KässiTutkija, ETLA
Puh:050 532 3518otto.kassi@etla.fiKuvat
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Verotuksen kiristäminen vaatii tarkkaa priorisointia – korkeimmat ansiotulojen marginaaliverot ja pääomatulovero yhteiskunnalle kalleimpia19.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen julkisen talouden tasapainottaminen veronkorotuksilla vaatii eri veromuotojen tarkkaa priorisointia, sillä verot aiheuttavat erisuuruisia hyvinvointitappioita yhteiskunnalle. Veroja kiristettäessä tulisikin välttää veromuotoja, joiden veropohjat ovat erittäin herkkiä käyttäytymiselle. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan yhden euron keräämisen kustannukset nousevat verotuksen aiheuttamien käyttäytymisvaikutusten vuoksi yli yhden euron. Erityisen suureksi haitat tunnistetaan ansiotuloverotuksen ylimpien marginaaliverojen kohdalla. Ylimpien marginaaliverojen laskeminen on usein ollut itsensä rahoittava, mikä tarkoittaa, että niiden alentamisen seurauksena verotuotot kasvavat.
Etla-arvio: Kohinaa raakaöljymarkkinoilla14.1.2026 08:58:45 EET | Tiedote
Raakaöljymarkkinoita on vuoden alussa ravistellut Yhdysvaltojen isku Venezuelaan sekä merkittävä sisäinen levottomuus Iranissa. Venezuela tuskin heiluttaa raakaöljyn hintaa, mutta Iran voi vaikuttaa enemmänkin, ilmenee tuoreesta Etla-arviosta. Jos nykyisin pakotteiden alainen öljyn vienti Iranista vähenisi, voi maailmanmarkkinahinta jonkin verran nousta lyhyellä aikavälillä. Epävarmuus on jo nostanut öljyn hintaa. Jos maassa tapahtuisi vallanvaihto ja pakotteet poistettaisiin, voisivat tuotanto ja vienti kasvaa, mikä ajan myötä alentaisi raakaöljyn hintaa. Etla-arvion on laatinut vanhempi tutkija Ville Kaitila.
Etla: Kun vienti vetää, lisää se merkittävästi innovaatioiden ja patenttien määrää suomalaisyrityksissä13.1.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Viennin kysynnän kasvu lisää merkittävästi suomalaisten teollisuusyritysten patentointi- ja innovointitoimintaa, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Kasvun positiiviset vaikutukset kasautuvat erityisesti yrityksille, joilla on vahva tuottavuus ja taloudellinen asema. Sen sijaan taloudellisesti heikommassa asemassa olevat yritykset kohtaavat rahoitusrajoitteita, jotka estävät viennin kasvumahdollisuuksien hyödyntämistä. Vientiympäristön heikkeneminen vähentää yritysten yleistä aktiivisuutta patentointiin ja innovointiin.
Ensi vuosi on Etlan juhlavuosi – tutkimuslaitos täyttää 80 vuotta ja katsoo Suomen tulevaisuuteen vuonna 205130.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos täyttää ensi vuonna 80 vuotta. Juhlavuosi tuo tullessaan useita tapahtumia, kiinnostavia uusia tutkimusjulkaisuja sekä myös nostoja vuosien varrelta, Etlan tärkeimmistä taloustutkimuksista ja tutkijoista. Päätapahtuma on syyskuussa 2026 Finlandia-talossa järjestettävä juhlaseminaari, jonka yhteydessä Etla julkaisee merkkiteoksen ”Suomi 2051”. Kirjassa eturivin taloustutkijat tarkastelevat talouden tilaa ja esittävät tutkimukseen pohjautuvat arviot siitä, miten Suomen talous saadaan kestävälle pohjalle vuoteen 2051 mennessä - ja millaisia yhteiskunnallisia valintoja se meiltä vaatii.
Etla: Julkisen talouden sopeuttaminen vaatii palkkamalttia ja yli hallituskausien ulottuvaa ohjelmaa16.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Suomen julkinen velkasuhde on noussut tasolle, joka vaatii pitkäjänteistä, tulevillekin hallituskausille jaksottuvaa sopeutuspolkua. Sopeutusohjelman tulee painottua menoleikkauksiin, sillä leikkauksista aiheutuva talouskasvun heikkeneminen on vaikutuksiltaan pienempi kuin veronkorotuksista aiheutuva. Samalla leikkausten rinnalle tarvitaan kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia, kuten työllisyyttä nostavia työmarkkinauudistuksia, sekä palkkamalttia, arvioidaan tuoreessa Etla Muistiossa. Nykytilanteessa vain kilpailukykyä tukeva palkkamaltti mahdollistaa viennin kasvun korvaamaan kotimaisen kysynnän laskua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme