Etla: Tekoälysovellukset muuttavat työn kysyntää - joissakin tehtävissä avoimet työpaikat lisääntyvät, toisissa vähenevät merkittävästi
6.6.2024 09:00:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Tekoälysovellus ChatGPT ei ole lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna vähentänyt työvoiman kysyntää kokonaisuudessaan, vaan vain muuttanut työn kysynnän rakennetta. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan tekoälystä hyötyvien ja tekoälylle altistumattomien työpaikkojen kysyntä verkon alustatyömarkkinoilla kasvoi merkittävästi ChatGPT:n julkaisun jälkeen. Samalla kuitenkin vähenivät sellaiset avoimet työpaikat, jotka tekoäly pystyisi teoriassa tekemään ilman ihmisapua. Tulosten perusteella ihmistyö ei häviä, mutta työtehtävien jakaumaan tekoälyllä on vaikutusta.

Tuoreessa Etla-tutkimuksessa ”Hävittääkö tekoäly työtä? ChatGPT:n vaikutukset työvoiman kysyntään” (Etla Muistio 136) on tarkasteltu tekstiä tuottavan tekoälyn (GenAI) työmarkkinavaikutuksia. Altistumisen sijaan on tutkittu GenAI:n vaikutuksia työvoiman kysyntään eli käytännössä uusien avoimien työpaikkojen määrään. Yleensä työmarkkinoilla tapahtuvia muutoksia on vaikea havaita reaaliaikaisesti. Nyt julkaistussa tutkimuksessa on kuitenkin hyödynnetty verkon työnvälitysalustoilta kerättyä aineistoa, jossa yksittäisen työsuorituksen tilaus ja toimitus on tarkasti todennettavissa.
Tutkimuksessa uudet työpaikkailmoitukset jaoteltiin kolmeen luokkaan: korvattaviin, täydennettäviin ja tekoälylle altistumattomiin. Tulosten perusteella työvoiman kysyntä nousi enemmän tekoälylle altistumattomissa ja GenAI:sta hyötyvissä työpaikoissa. Töissä, joissa tekoäly teoriassa pystyy tekemään työn ilman ihmisapua, työn kysyntä laski hieman. Mutta nousu korvattavissa ja täydennettävissä luokissa oli selvästi suurempaa kuin korvattavan luokan lasku.
ChatGPT:n julkaisu ei ole siis vähentänyt työvoiman kysyntää vaan muuttanut ainoastaan työn kysynnän rakennetta.
Eniten kysyntä verkon työnvälitysalustalla nousi aloilla, jotka liittyvät tiettyihin ohjelmointiteknologioihin, lakikonsultointiin, tekoälyintegrointeihin sekä rekrytointiin. Tutkijoiden mukaan on mahdollista, että monet näistä ovat sellaisia töitä, joissa kysynnän kasvu johtuu tarpeesta ottaa GenAI-työkaluja käyttöön. Verrattuna altistumattomaan ryhmään kysyntä näissä töissä nousi 18 prosenttia.
ChatGPT:n julkaisun jälkeen työpaikkojen määrä työnvälitysalustalla puolestaan laski 37 prosenttia erilaisissa kääntämiseen ja (usein tietokoneiden luettavaksi tarkoitettujen) yksinkertaisten tekstien tuottamiseen liittyvissä tehtävissä.
– Analyysissä käyttämämme aineisto on kerätty yhdeltä maailman suurimmalta työmarkkina-alustalta. Uskomme vahvasti, että alustatyö on erinomainen laboratorio tekoälyn työmarkkinavaikutusten reaaliaikaiseen seuraamiseen, sanoo Etlan tutkija Otto Kässi.
Nyt julkaistun tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaiset kuin perinteistä työmarkkina-aineistoa käyttäneet aiemmat tutkimukset Suomessa ja Yhdysvalloissa. Kässin mukaan työvoiman kysynnän lasku tietyillä aloilla on mahdollista myös tulevaisuudessa, kun ChatGPT muuttaa kovaa vauhtia työpaikkojen kysynnän rakennetta – ja myös ammattien työtehtäviä.
– Mahdollisten tulevaisuuden tekoälymallien työmarkkinavaikutusten osalta emme voi kuin esittää arvauksia. Nyt julkaistut tutkimustuloksemme eivät kuitenkaan tue narratiivia ihmistyön häviämisestä. Ennen tekoälyä uusien työpaikkojen määrä muuttui kolmessa luokassa kutakuinkin samoin. ChatGPT:n julkaisun jälkeen täydentyvien ja altistumattomien työpaikkojen kysyntä kasvoi merkittävästi, kun taas tekoälyllä korvattavien työpaikkojen määrä laski, tiivistää Etlan Kässi.
Nyt julkaistu tutkimus on osa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Tekoäly työelämässä – Miten käy Suomen kilpailukyvyn? -tutkimushanketta. Hanketta on rahoittanut TT-säätiö.
Kässi, Otto: Hävittääkö tekoäly työtä? ChatGPT:n vaikutukset työvoiman kysyntään. Etla Muistio 136.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Otto KässiTutkija, ETLA
Puh:050 532 3518otto.kassi@etla.fiKuvat
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Kutsu medialle: Kohti brändivetoista tulevaisuutta18.11.2026 09:12:00 EET | Kutsu
Suomalainen teknologiaosaaminen on maailmanluokkaa, mutta innovaatioiden kääntäminen pitkäjänteiseksi kasvuksi jää usein toteutumatta. Yksi syy on se, että brändinrakennus mielletään edelleen pelkäksi markkinoinniksi. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan ja Oulun yliopiston yhteisen tutkimushankkeen kick-off -tilaisuudessa pureudutaan brändin ja kasvun teemoihin ja polkaistaan samalla hanke käyntiin. Hanketta rahoittaa Business Finland.
Etla nostaa teollisuuden kasvuennustettaan − työllisyysnykäystä saadaan kuitenkin vielä odottaa12.11.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Suomen teollisuus kasvaa tänä vuonna kaksi ja puoli prosenttia, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos toimialakohtaisessa ennusteessaan. Etla on nostanut ennustettaan keväästä yli puoli prosenttiyksikköä. Myös palvelualoille on luvassa aiemmin ennakoitua vahvempia kasvunäkymiä. Voimakkainta kasvua on luvassa metalliteollisuuteen ja informaatio- ja viestintäalalle, jossa tekoälyn mahdollisuudet vahvistavat tuottavuuskehitystä. Teollisuuden työllisyysnykäystä ylöspäin saadaan kuitenkin odottaa vielä ensi vuoteen. Yhdysvaltojen välivaalien tulos ei välttämättä tarkoita muutoksia tullipolitiikkaan, vaikka välit EU:hun näyttävät nyt seesteisemmiltä.
”Reilu peli, samat säännöt” – Suomen verojärjestelmä suosii ulkomaanmatkoja ja laivaristeilyjä kotimaisen matkailun ja ravintoloiden kustannuksella9.11.2026 08:29:00 EET | Tiedote
Nykyinen arvonlisäverotus ja yritystuet ohjaavat suomalaisten kulutusvalintoja pois kotimaisista palveluista, todetaan tänään julkaistussa Etlan tutkimuksessa. Ulkomaille matkustaminen ja ravintolamyynti Suomen merialueiden ulkopuolella ovat esimerkkejä palveluista, joihin ei sisälly arvonlisäveroa. Samaan aikaan kotimaassa matkustaminen ja Suomessa tapahtuva ravintolamyynti sisältävät veron. Varustamoille maksetun miehistötuen supistaminen sekä ylimääräisen matkustusveron käyttöönotto tasapuolistaisi kilpailua ja lisäisi julkisen sektorin tuloja. Taloudellisen tehokkuuden kannalta on myös ongelmallista, että verotus ohjaa kuluttajia markkinapalveluista kotityöhön. Siksi alennetut arvolisäverokannat kannattaa säilyttää palveluissa, joissa kotityöllä voidaan korvata markkinaehtoisia palveluita.
”Kokoaan suurempi” – Suomen lääkealalla pyyhkii hyvin, mutta tutkimus- ja kehitysinvestointeja pitää jatkossa lisätä, jotta alan vauhdissa pysyttäisiin28.10.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Lääkeala on kokoonsa nähden merkittävä toimiala Suomessa. Vaikka ala työllistää alle prosentin yrityssektorin työvoimasta, se tuottaa lähes kymmenen prosenttia yrityssektorin liikevoitoista. Lääkealan työn tuottavuus on myös yli kaksinkertainen yrityssektorin keskiarvoon verrattuna, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Lääkealan vienti on kuitenkin keskittynyt voimakkaasti yhteen tuoteryhmään, alkaloidipohjaisiin lääkkeisiin, ja t&k-investoinnit jäävät Suomessa selvästi Ruotsia ja Tanskaa alemmalle tasolle. Tutkimus- ja kehitysinvestointien vahvistamiselle on Suomessa kasvunvaraa.
Tutkimus: Suomi24-verkkoyhteisön keskustelut väestörakenteen muutoksista poikkeavat tilastojen todellisuudesta16.10.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Kansalaisten verkkokeskustelut ja tilastojen todellisuus poikkeavat huomattavasti toisistaan, kun kyseessä ovat väestörakenteen muutokseen liittyvät ilmiöt, kuten maahanmuutto. Vaikka Suomen väestörakenteessa on tapahtunut isojakin murroksia, nousee Suomi24-keskustelupalstalle usein sytykkeitä aivan eri syistä kuin tilastot antaisivat olettaa. Tuoreen tutkimuksen mukaan esimerkiksi syntyvyyden jyrkkää laskua ei hahmoteta pitkän aikavälin ilmiönä. Maahanmuuttokeskustelut puolestaan keskittyvät voimakkaasti turvapaikanhakuun, turvallisuuteen ja sosiaalitukiin eikä verkkokeskusteluissa juurikaan käsitellä maahanmuuton taloudellisia hyötyjä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

