Etla: Tekoälysovellukset muuttavat työn kysyntää - joissakin tehtävissä avoimet työpaikat lisääntyvät, toisissa vähenevät merkittävästi
6.6.2024 09:00:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Tekoälysovellus ChatGPT ei ole lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna vähentänyt työvoiman kysyntää kokonaisuudessaan, vaan vain muuttanut työn kysynnän rakennetta. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan tekoälystä hyötyvien ja tekoälylle altistumattomien työpaikkojen kysyntä verkon alustatyömarkkinoilla kasvoi merkittävästi ChatGPT:n julkaisun jälkeen. Samalla kuitenkin vähenivät sellaiset avoimet työpaikat, jotka tekoäly pystyisi teoriassa tekemään ilman ihmisapua. Tulosten perusteella ihmistyö ei häviä, mutta työtehtävien jakaumaan tekoälyllä on vaikutusta.

Tuoreessa Etla-tutkimuksessa ”Hävittääkö tekoäly työtä? ChatGPT:n vaikutukset työvoiman kysyntään” (Etla Muistio 136) on tarkasteltu tekstiä tuottavan tekoälyn (GenAI) työmarkkinavaikutuksia. Altistumisen sijaan on tutkittu GenAI:n vaikutuksia työvoiman kysyntään eli käytännössä uusien avoimien työpaikkojen määrään. Yleensä työmarkkinoilla tapahtuvia muutoksia on vaikea havaita reaaliaikaisesti. Nyt julkaistussa tutkimuksessa on kuitenkin hyödynnetty verkon työnvälitysalustoilta kerättyä aineistoa, jossa yksittäisen työsuorituksen tilaus ja toimitus on tarkasti todennettavissa.
Tutkimuksessa uudet työpaikkailmoitukset jaoteltiin kolmeen luokkaan: korvattaviin, täydennettäviin ja tekoälylle altistumattomiin. Tulosten perusteella työvoiman kysyntä nousi enemmän tekoälylle altistumattomissa ja GenAI:sta hyötyvissä työpaikoissa. Töissä, joissa tekoäly teoriassa pystyy tekemään työn ilman ihmisapua, työn kysyntä laski hieman. Mutta nousu korvattavissa ja täydennettävissä luokissa oli selvästi suurempaa kuin korvattavan luokan lasku.
ChatGPT:n julkaisu ei ole siis vähentänyt työvoiman kysyntää vaan muuttanut ainoastaan työn kysynnän rakennetta.
Eniten kysyntä verkon työnvälitysalustalla nousi aloilla, jotka liittyvät tiettyihin ohjelmointiteknologioihin, lakikonsultointiin, tekoälyintegrointeihin sekä rekrytointiin. Tutkijoiden mukaan on mahdollista, että monet näistä ovat sellaisia töitä, joissa kysynnän kasvu johtuu tarpeesta ottaa GenAI-työkaluja käyttöön. Verrattuna altistumattomaan ryhmään kysyntä näissä töissä nousi 18 prosenttia.
ChatGPT:n julkaisun jälkeen työpaikkojen määrä työnvälitysalustalla puolestaan laski 37 prosenttia erilaisissa kääntämiseen ja (usein tietokoneiden luettavaksi tarkoitettujen) yksinkertaisten tekstien tuottamiseen liittyvissä tehtävissä.
– Analyysissä käyttämämme aineisto on kerätty yhdeltä maailman suurimmalta työmarkkina-alustalta. Uskomme vahvasti, että alustatyö on erinomainen laboratorio tekoälyn työmarkkinavaikutusten reaaliaikaiseen seuraamiseen, sanoo Etlan tutkija Otto Kässi.
Nyt julkaistun tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaiset kuin perinteistä työmarkkina-aineistoa käyttäneet aiemmat tutkimukset Suomessa ja Yhdysvalloissa. Kässin mukaan työvoiman kysynnän lasku tietyillä aloilla on mahdollista myös tulevaisuudessa, kun ChatGPT muuttaa kovaa vauhtia työpaikkojen kysynnän rakennetta – ja myös ammattien työtehtäviä.
– Mahdollisten tulevaisuuden tekoälymallien työmarkkinavaikutusten osalta emme voi kuin esittää arvauksia. Nyt julkaistut tutkimustuloksemme eivät kuitenkaan tue narratiivia ihmistyön häviämisestä. Ennen tekoälyä uusien työpaikkojen määrä muuttui kolmessa luokassa kutakuinkin samoin. ChatGPT:n julkaisun jälkeen täydentyvien ja altistumattomien työpaikkojen kysyntä kasvoi merkittävästi, kun taas tekoälyllä korvattavien työpaikkojen määrä laski, tiivistää Etlan Kässi.
Nyt julkaistu tutkimus on osa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Tekoäly työelämässä – Miten käy Suomen kilpailukyvyn? -tutkimushanketta. Hanketta on rahoittanut TT-säätiö.
Kässi, Otto: Hävittääkö tekoäly työtä? ChatGPT:n vaikutukset työvoiman kysyntään. Etla Muistio 136.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Otto KässiTutkija, ETLA
Puh:050 532 3518otto.kassi@etla.fiKuvat
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote
Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Tuore tutkimus: Nelipäiväinen työviikko leikkaisi vientituloja miljardeilla, kiky-sopimus toi maltillista kasvua15.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon ilman työaikaa kompensoivaa tuottavuuden kasvua leikkaisi Suomen metsä- ja terästeollisuuden vientituloja neljässä vuodessa jopa 2,4 miljardia euroa, selviää Etlan, VATTin ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tuoreesta tutkimuksesta. Erityisesti pääomavaltaisessa vientiteollisuudessa lyhyemmän työajan mahdolliset tuottavuushyödyt ovat tutkijoiden mukaan epätodennäköisiä tuotantoteknologian jäykkyyden vuoksi. Sitä vastoin vuosina 2017–2019 Suomessa toteutettu kilpailukykysopimus onnistui tavoitteessaan parantaa kustannuskilpailukykyä. Kikyn arvioidaan kasvattaneen tuloja vientimarkkinoilla liki 240 miljoonaa euroa.
Konepajoille ja rakennusalalle kustannuspaineita – EU:n hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin ei kuitenkaan romuta Suomen teollisuuden kilpailukykyä10.6.2026 09:01:00 EEST | Tiedote
EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) mahdollinen laajentaminen myös epäsuoriin päästöihin ei aiheuta Suomen tuontiin merkittäviä muutoksia. CBAM-laajennus vähentäisi jonkin verran tuontia päästökaupan ulkopuolisista maista. Tuonti reagoi laajennukseen voimakkaimmin alumiinisektorilla, kun taas raudan ja teräksen kohdalla vaikutukset ovat maltillisempia. Kustannuspaineet kohdistuvat Suomessa erityisesti rauta- ja terässektoriin sekä näitä hyödyntäviin toimialoihin, kuten rakennus- ja konepajateollisuuteen.
Etla: Geopoliittiset jännitteet ja suurvaltojen kilpailu kaventavat kansainvälistä innovaatioyhteistyötä9.6.2026 09:02:00 EEST | Tiedote
Suurvaltojen välinen teknologinen kilpailu ja maailmantalouden pirstoutuminen ovat merkittävästi vähentäneet kansainvälistä yhteistyötä keksinnöissä ja innovaatioissa, ilmenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta. Geopoliittisen fragmentaation voimistuminen on vähentänyt blokkirajat ylittävää keksijäyhteistyötä, heikentänyt keksijätiimien monimuotoisuutta ja kaventanut kansainvälisiä tiedonvaihdon kanavia. Tämän johdosta Euroopan asema keskeisillä teknologia-aloilla on vaarassa heikentyä.
Suomi menettää kansainvälistä vientiasemaansa – Etla peräänkuuluttaa tuoteinnovaatioita ja kaupan esteiden purkua26.5.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen talouskasvun vauhdittaminen vaatii politiikkatoimia, jotka tukevat tuoteinnovaatioita sekä yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille. Konkreettisia politiikkatoimia suositellaan kaksivuotisen, Business Finlandin rahoittaman tutkimushankkeen päättävässä loppumuistiossa. Kansainvälisen kaupan turbulenssit vaikuttavat suoraan suomalaisten teollisuusyritysten innovointihalukkuuteen, siksi innovointia tulisi tukea myös laskusuhdanteissa. Heikko tuoterakenne ja suorituskyky nakertavat jo Suomen markkinaosuutta maailmankaupassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

