Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Tekoälysovellukset muuttavat työn kysyntää - joissakin tehtävissä avoimet työpaikat lisääntyvät, toisissa vähenevät merkittävästi

Jaa

Tekoälysovellus ChatGPT ei ole lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna vähentänyt työvoiman kysyntää kokonaisuudessaan, vaan vain muuttanut työn kysynnän rakennetta. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan tekoälystä hyötyvien ja tekoälylle altistumattomien työpaikkojen kysyntä verkon alustatyömarkkinoilla kasvoi merkittävästi ChatGPT:n julkaisun jälkeen. Samalla kuitenkin vähenivät sellaiset avoimet työpaikat, jotka tekoäly pystyisi teoriassa tekemään ilman ihmisapua. Tulosten perusteella ihmistyö ei häviä, mutta työtehtävien jakaumaan  tekoälyllä on vaikutusta. 

ChatGPT:n julkaisu ei ole siis vähentänyt työvoiman kysyntää vaan muuttanut ainoastaan työn kysynnän rakennetta, sanoo tutkija Otto Kässi Etlasta.
ChatGPT:n julkaisu ei ole siis vähentänyt työvoiman kysyntää vaan muuttanut ainoastaan työn kysynnän rakennetta, sanoo tutkija Otto Kässi Etlasta.

Tuoreessa Etla-tutkimuksessa ”Hävittääkö tekoäly työtä? ChatGPT:n vaikutukset työvoiman kysyntään” (Etla Muistio 136) on tarkasteltu tekstiä tuottavan tekoälyn (GenAI) työmarkkinavaikutuksia. Altistumisen sijaan on tutkittu GenAI:n vaikutuksia työvoiman kysyntään eli käytännössä uusien avoimien työpaikkojen määrään. Yleensä työmarkkinoilla tapahtuvia muutoksia on vaikea havaita reaaliaikaisesti. Nyt julkaistussa tutkimuksessa on kuitenkin hyödynnetty verkon työnvälitysalustoilta kerättyä aineistoa, jossa yksittäisen työsuorituksen tilaus ja toimitus on tarkasti todennettavissa.  

Tutkimuksessa uudet työpaikkailmoitukset jaoteltiin kolmeen luokkaan: korvattaviin, täydennettäviin ja tekoälylle altistumattomiin. Tulosten perusteella työvoiman kysyntä nousi enemmän tekoälylle altistumattomissa ja GenAI:sta hyötyvissä työpaikoissa. Töissä, joissa tekoäly teoriassa pystyy tekemään työn ilman ihmisapua, työn kysyntä laski hieman. Mutta nousu korvattavissa ja täydennettävissä luokissa oli selvästi suurempaa kuin korvattavan luokan lasku. 

ChatGPT:n julkaisu ei ole siis vähentänyt työvoiman kysyntää vaan muuttanut ainoastaan työn kysynnän rakennetta.   

Eniten kysyntä verkon työnvälitysalustalla nousi aloilla, jotka liittyvät tiettyihin ohjelmointiteknologioihin, lakikonsultointiin, tekoälyintegrointeihin sekä rekrytointiin. Tutkijoiden mukaan on mahdollista, että monet näistä ovat sellaisia töitä, joissa kysynnän kasvu johtuu tarpeesta ottaa GenAI-työkaluja käyttöön. Verrattuna altistumattomaan ryhmään kysyntä näissä töissä nousi 18 prosenttia. 

ChatGPT:n julkaisun jälkeen työpaikkojen määrä työnvälitysalustalla puolestaan laski 37 prosenttia erilaisissa kääntämiseen ja (usein tietokoneiden luettavaksi tarkoitettujen) yksinkertaisten tekstien tuottamiseen liittyvissä tehtävissä.  

Analyysissä käyttämämme aineisto on kerätty yhdeltä maailman suurimmalta työmarkkina-alustalta. Uskomme vahvasti, että alustatyö on erinomainen laboratorio tekoälyn työmarkkinavaikutusten reaaliaikaiseen seuraamiseen, sanoo Etlan tutkija Otto Kässi

Nyt julkaistun tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaiset kuin perinteistä työmarkkina-aineistoa käyttäneet aiemmat tutkimukset Suomessa ja Yhdysvalloissa. Kässin mukaan työvoiman kysynnän lasku tietyillä aloilla on mahdollista myös tulevaisuudessa, kun ChatGPT muuttaa kovaa vauhtia työpaikkojen kysynnän rakennetta – ja myös ammattien työtehtäviä. 

Mahdollisten tulevaisuuden tekoälymallien työmarkkinavaikutusten osalta emme voi kuin esittää arvauksia. Nyt julkaistut tutkimustuloksemme eivät kuitenkaan tue narratiivia ihmistyön häviämisestä. Ennen tekoälyä uusien työpaikkojen määrä muuttui kolmessa luokassa kutakuinkin samoin. ChatGPT:n julkaisun jälkeen täydentyvien ja altistumattomien työpaikkojen kysyntä kasvoi merkittävästi, kun taas tekoälyllä korvattavien työpaikkojen määrä laski, tiivistää Etlan Kässi. 

Nyt julkaistu tutkimus on osa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Tekoäly työelämässä – Miten käy Suomen kilpailukyvyn? -tutkimushanketta. Hanketta on rahoittanut TT-säätiö. 

Kässi, Otto: Hävittääkö tekoäly työtä? ChatGPT:n vaikutukset työvoiman kysyntään. Etla Muistio 136. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

ChatGPT:n julkaisu ei ole siis vähentänyt työvoiman kysyntää vaan muuttanut ainoastaan työn kysynnän rakennetta, sanoo tutkija Otto Kässi Etlasta.
ChatGPT:n julkaisu ei ole siis vähentänyt työvoiman kysyntää vaan muuttanut ainoastaan työn kysynnän rakennetta, sanoo tutkija Otto Kässi Etlasta.
Lataa
Tutkija Otto Kässi, Etla
Tutkija Otto Kässi, Etla
Matti Rajala/Etla
Lataa

Linkit

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Ensi vuosi on Etlan juhlavuosi – tutkimuslaitos täyttää 80 vuotta ja katsoo Suomen tulevaisuuteen vuonna 205130.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos täyttää ensi vuonna 80 vuotta. Juhlavuosi tuo tullessaan useita tapahtumia, kiinnostavia uusia tutkimusjulkaisuja sekä myös nostoja vuosien varrelta, Etlan tärkeimmistä taloustutkimuksista ja tutkijoista. Päätapahtuma on syyskuussa 2026 Finlandia-talossa järjestettävä juhlaseminaari, jonka yhteydessä Etla julkaisee merkkiteoksen ”Suomi 2051”. Kirjassa eturivin taloustutkijat tarkastelevat talouden tilaa ja esittävät tutkimukseen pohjautuvat arviot siitä, miten Suomen talous saadaan kestävälle pohjalle vuoteen 2051 mennessä - ja millaisia yhteiskunnallisia valintoja se meiltä vaatii.

Etla: Julkisen talouden sopeuttaminen vaatii palkkamalttia ja yli hallituskausien ulottuvaa ohjelmaa16.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote

Suomen julkinen velkasuhde on noussut tasolle, joka vaatii pitkäjänteistä, tulevillekin hallituskausille jaksottuvaa sopeutuspolkua. Sopeutusohjelman tulee painottua menoleikkauksiin, sillä leikkauksista aiheutuva talouskasvun heikkeneminen on vaikutuksiltaan pienempi kuin veronkorotuksista aiheutuva. Samalla leikkausten rinnalle tarvitaan kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia, kuten työllisyyttä nostavia työmarkkinauudistuksia, sekä palkkamalttia, arvioidaan tuoreessa Etla Muistiossa. Nykytilanteessa vain kilpailukykyä tukeva palkkamaltti mahdollistaa viennin kasvun korvaamaan kotimaisen kysynnän laskua.

Etla: Eurooppa vaarassa jäädä 5G/6G kyydistä – datavetoisen talouden arvonluonti karkaamassa Yhdysvaltoihin ja Aasiaan10.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote

Euroopan asema 5G- ja 6G-ekosysteemin arvokkaimmissa osissa heikkenee. Datan, ohjelmistojen ja digitaalisten palvelujen kasvu on kiihdyttänyt teknologisen kilpailun Yhdysvaltojen ja Aasian maiden eduksi, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Euroopan osuus alan globaaleista t&k-investoinneista on jo puolittunut ja raskas EU-sääntely uhkaa hidastaa kilpailukykyä entisestään. 5G- ja 6G-ekosysteemin arvonluonti siirtyy yhä enemmän datan ja ohjelmistojen ympärille, kun taas Euroopassa keskustellaan edelleen verkkojen rakentamisesta.

Etla: Suomen kustannuskilpailukyky kaksijakoinen – vaihtosuhde vetää Suomea alaspäin8.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote

Suomen kustannuskilpailukyky paranee reilun prosentin tänä vuonna, mutta pakittaa hieman seuraavan kahden vuoden aikana, ennustaa Etla tuoreessa kilpailukykyennusteessaan. Suomen kustannuskilpailukyvyn taso on historiallisen korkea, mutta kun laskelmiin otetaan mukaan vaihtosuhteen kehitys tai tarkastellaan reaalisia yksikkötyökustannuksia, on kilpailukyvyn taso pikemminkin keskinkertainen kuin hyvä. Sekä tuottavuuden että vaihtosuhteen kehitys on ollut Suomessa heikkoa, ja Suomen vaihtosuhde onkin pudonnut selvästi pandemiaa edeltäneestä tasostaan.

Etla: Varhaiskasvatuksen opettajista yhä useammalta puuttuu kelpoisuus1.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote

Kelpoisten opettajien osuus kaikista varhaiskasvatuksen opettajista on laskenut viime vuosina Suomessa, vaikka alalla työskentelevien opettajien määrä kokonaisuudessaan on kasvanut. Näin todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevien määrä on kasvanut viidenneksellä, mutta kelpoisten opettajien määrä on kasvanut vain kolme prosenttia. Kehityksessä on kuitenkin alueellisia eroja: kelpoisten opettajien osuus on laskenut eniten Uudellamaalla ja Lapissa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye