Milloin remontoija kaipaa ammattilaista apuun?

Tuhannesta asunnon omistavasta suomalaisesta noin kaksi viidestä (39 %) vastaa kaipaavansa remonttia tehdessä asiantuntija-apua energiatehokkuuden parantamiseen liittyvissä asioissa. Myös uudet rakennustekniikat (38 %) ja materiaalivaihtoehdoista päättäminen (37 %) ovat asioita, joissa useimmin halutaan kääntyä ammattilaisen puoleen. Vastaaja sai valita kysymyksessä useamman vaihtoehdon.

”Energiatehokkuus on päivän sana rakentamisessa. Energiatehokkuuden parantamisessa on kaksi ulottuvuutta: kustannukset ja ympäristövaikutus. Sähkön hinnan raju heittely viimeisen vuoden aikana ja sitä seurannut pörssisähköbuumi ovat saaneet aikaan sen, että energiankulutukseen kiinnitetään enemmän huomiota kuin todennäköisesti kertaakaan aiemmin. Turhasta ei haluta maksaa. Suomalaiset tiedostavat nykyään myös energiatehokkuuden ympäristövaikutukset. Energiatehokuuden parantaminen vie Suomea kohti hiilineutraaliustavoitteita. Tutkimusvastausten mukaan naisista peräti 42 prosenttia kertoo kaipaavansa ammattilaisen asiantuntemusta energiaremontoinnissa. Miesten vastaava prosenttilukema on 35”, Stark Suomen toimitusjohtaja Harri Päiväniemi sanoo.

Sijainti ja asumismuoto sanelevat kiinnostuksen määrää

Energiaremonttia koskeva tiedonjano on kovinta Oulun ja Lapin läänissä (47 %) sekä Itä-Suomessa (42 %) asuvien keskuudessa. Päiväniemi uskoo syyn liittyvän siihen, että talvet ovat perinteisesti muuta maata kylmempiä pohjoisessa ja idässä, mikä lisää lämmityskustannuksia.

”Nyrkkisääntö on, että yhden asteen lämpötilan tiputtaminen pudottaa lämmityskustannuksia noin 5 prosenttia. Kustannussäästöjen lisäksi energiaremontilla on kuitenkin useita muitakin positiivisia vaikutuksia: energian riittävyys, asumismukavuuden parantuminen, päästöjen vähentäminen ja asunnon arvonnousu. Asunnon myynti- ja ostotilanteessa energiatodistuksen merkitys konkretisoituu,” Päiväniemi muistuttaa.

Vastausten tarkastelu asumismuodon mukaan paljastaa, että paritaloissa (54 %) energiaremontointiin liittyvä tietotaito kiinnostaa vieläkin enemmän kuin omakotitaloissa (40 %). Kerros- ja luhtitaloissa lukema jää 34 prosenttiin.

”Pientaloasujien energiaremonttiin kohdistuvaa suurta kiinnostusta selittää vapaammat kädet päätösvallan suhteen. Rivi- tai kerrostalossa remontointipäätös sen sijaan on koko taloyhtiön. Energiaremonteissa kannattaa huomioida energiamuodon lisäksi muun muassa lämpöeristys ja rakennuksen tiiveys, ikkunat ja ovet, energiatehokkaat sähkölaitteet ja talotekniset järjestelmät, minimoitu jäähdytystarve sekä tehokas lämmön talteenotto ilmanvaihdossa.”

”Rivi- ja kerrostaloissa hyviä keinoja oman energiankäytön tehostamiseen ovat laitteiden vaihtaminen, energiatehokkaaseen valaistukseen panostaminen sekä veden säästö. Mahdollisimman energiatehokkaiden vaihtoehtojen löytämiseksi kannattaa ehdottomasti kysyä asiantuntijan neuvoa”, Päiväniemi sanoo.

Asiantuntijan vinkit: huomioi nämä energiatehokkaassa kodissa

1. Kiinnitä huomiota pohjien ja seinien lämmöneristävyyteen. Mikäli mahdollista, lisäeristys kannattaa tehdä jo rakentamisvaiheessa, vaikka se onnistuukin myös jälkikäteen. Lämmöneristämisessä on tärkeää osata huomioida rakenteiden hengittävyys, jottei seurauksena ole kosteusongelmat.

2. Valitse energiatehokkaat ikkunat. Ikkunoiden energiatehokkuutta voi vertailla niissä olevan energialuokituksen avulla.

3. Energiatehokkaassa talossa ilma ei vaihdu rakenteiden läpi, vaan hallitusti koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla.

4. Kiinnitä huomiota myös valaistuksen ja kodinkoneiden energiatehokkuuteen. Valitse säädettäviä tai esimerkiksi liiketunnistimilla toimivia valaistusratkaisuja ja kiinnitä huomiota laitteiden energiamerkintöihin vertaillessasi tuotteita.

Stark Suomi Oy:n Suomalaiset remontoivat ja rakentavat 2024 -tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin online-kyselynä Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Panelissa 9.–15.1.2024. Kohderyhmänä olivat 18–76-vuotiaat suomalaiset, jotka omistavat asunnon. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimuksen lopulliseen kohderyhmään kuului 1 000 vastaajaa.

  

Yhteydenotot ja lisätietoja:

Harri Päiväniemi, toimitusjohtaja, Stark Suomi Oy, puh. 040 643 1800

Satu Otala, viestintäjohtaja, Stark Suomi Oy, puh. 044 475 7483, satu.otala@stark-suomi.fi