Jyväskylän yliopisto

Yhteistyöllä uutta ymmärrystä kullan, hopean ja kuparin kiertotalouteen

Jaa

Jyväskylän ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden liuotusmenetelmän kullan, hopean ja kuparin talteenottamiseksi sähkö- ja elektroniikkajätteestä sekä teoreettisen mallin, jolla tätä liuotusprosessia voidaan ymmärtää ja ennustaa atomitasolta alkaen. Uusien kemiallisten menetelmien kehittäminen on entistä tärkeämpää, sillä erilaisissa teollisissa prosesseissa syntyy jätettä, jota ei voida vielä uudelleen kierrättää.

Jyväskylän yliopiston professori Karoliina Honkala oli yksi kemian laitoksen tutkijoista, joka osallistui tutkimukseen.
Jyväskylän yliopiston professori Karoliina Honkala oli yksi kemian laitoksen tutkijoista, joka osallistui tutkimukseen.

Kulta, hopea ja kupari ovat modernin elektroniikan keskeisiä materiaaleja, ja niiden talteenotto sähkö- ja elektroniikkajätteestä (SER) on keskeisessä roolissa metallien kiertotaloudessa. Talteenotto on kuitenkin haastavaa, sillä SER-jäte koostuu useista eri komponenteista ja materiaalista, joista halutut metallit tulee erotella valikoivasti, tehokkaasti, taloudellisesti ja ympäristöystävällisesti.

Kokeellista, teoreettista ja laskennallista tutkimusta

Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen kemian laitosten tutkijat ovat yhteistyössä tarkastelleet uutta tapaa erotella kultaa, hopeaa ja kuparia SER-jätteestä. Menetelmässä halutut metallit liuotetaan valikoivasti biomassapohjaisten ionisten nesteiden ja hapettimien seoksiin. Helsingin yliopistolla tehdyissä kokeellisissa tutkimuksissa havaittiin, että erilaisilla liuotin-hapetin -yhdistelmillä eri metallit voidaan erotella toisistaan tehokkaasti, kuten kuvassa 1 on näytetty. 

null
Kuva 1. Liuotuskaavio metallien erotukseen. Metallit saatiin liuotettua valikoivasti SER-jätteestä liuottamalla ne vuoronperään eri liuottimiin.

Kokeellisten tutkimusten perusteella ei kuitenkaan ollut selvää, miksi ja miten eri metallit liukenevat valikoivasti eri liuotin-hapetin -yhdistelmiin. Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen tutkijat kehittivät teoreettisen mallin, jolla pystyttiin selittämään kokeelliset havainnot. 

- Kehittämämme teoria on varsin yksinkertainen termodynaaminen malli, joka yhdistää eri metallien sähkökemialliset ja liukoisuusominaisuudet. Mallin parametrisointi perustuu kvanttikemiallisiin laskuihin, joissa tutkittiin metalli-ioneita eri liuoksissa, kuten kuvassa 2 on esitetty. Näiden laskujen avulla pystyimme selittämään, miksi eri metallit liukenevat valikoivasti tiettyyn hapetin-liuotin-seokseen. Kehittämämme lähestymistapa mahdollistaa myös liukenemisnopeuksien ennustamisen eri liuottimia ja hapettimia käytettäessä, kertovat yliopistotutkija Timo Weckman ja akatemiatutkija Marko Melander Jyväskylän yliopistosta.

null
Kuva 2. Laskennalliset solvataatiorakenteet kupari-ionille eri liuottimissa. Vasemmalta oikealle: vesi, laktaattihappo ja reliini.

Yksinkertainen malli monimutkaisen kemia ymmärtämiseksi

Tulokset osoittavat, että hyvinkin heterogeenisen SER-jätteen kierrätystä voidaan selittää ja jopa ennustaa varsin perinteisten epäorgaanisen, fysikaalisen ja laskennallisen kemian keinoin. 

- Metallien liukeneminen eri nesteisiin on hyvin monimutkainen prosessi, ja atomitason ymmärryksen saaminen pelkästään kokeiden avulla on haastavaa. Laskennalliset mallit yksinkertaistavat tutkittavan ongelman tarkastelua mahdollisimman pitkälle – usein jopa liikaa, jolloin mallit eivät enää vastaa riittävästi kokeellista tilannetta. Siksi olikin hienoa huomata, että peruskemiaan nojaava lähestymistapamme mahdollisti kokeellisten tulosten ymmärtämisen. Toivomme, että jatkossa voimme käyttää vastaavia laskennallisia lähestymistapoja myös ennustamaan uusia hapetin-liuotin -yhdistelmiä kokeellisille yhteistyökumppaneillemme, kertovat Weckman ja Melander. 

Tulokset on julkaistu arvostetussa Angewandte Chemie International Edition -lehdessä.

Artikkelin tiedot:

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Professori Karoliina Honkala, +358408053686, karoliina.honkala@jyu.fi
Akatemiatutkija Marko Melander, marko.m.melander@jyu.fi

Kuvat

Jyväskylän yliopiston professori Karoliina Honkala oli yksi kemian laitoksen tutkijoista, joka osallistui tutkimukseen.
Jyväskylän yliopiston professori Karoliina Honkala oli yksi kemian laitoksen tutkijoista, joka osallistui tutkimukseen.
Lataa
Kuva 1. Liuotuskaavio metallien erotukseen. Metallit saatiin liuotettua valikoivasti SER-jätteestä liuottamalla ne vuoronperään eri liuottimiin.
Kuva 1. Liuotuskaavio metallien erotukseen. Metallit saatiin liuotettua valikoivasti SER-jätteestä liuottamalla ne vuoronperään eri liuottimiin.
Lataa
Kuva 2. Laskennalliset solvataatiorakenteet kupari-ionille eri liuottimissa. Vasemmalta oikealle: vesi, laktaattihappo ja reliini.
Kuva 2. Laskennalliset solvataatiorakenteet kupari-ionille eri liuottimissa. Vasemmalta oikealle: vesi, laktaattihappo ja reliini.
Lataa

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Apulaisprofessori Paavo Penttilä on inspiroitunut luonnon materiaaleista27.5.2025 07:05:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen uuden apulaisprofessorin Paavo Penttilän tavoitteena on tuottaa uudenlaista tietoa kasvien soluseinien rakenteista ja ominaisuuksista. Tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi vastustuskykyisten viljelyskasvien ja hiiltä sitovien uusien puumateriaalien kehittämisessä. Penttilä on juuri saanut tutkimukseensa 1,5 miljoonan euron rahoituksen Novo Nordisk -säätiöltä.

Kotkan kaupunki on perhoslajistoltaan Suomen rikkain kunta26.5.2025 07:05:00 EEST | Tiedote

Kunnallisen maan käytön suunnittelu eli kaavoittaminen vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen, jonka ylläpitämiseksi päättäjät tarvitsevat tietoa kuntansa lajirikkaudesta ja uhanalaisten lajien määrästä. Lajirikkaus on suurinta hyönteisissä, joista parhaiten tunnetaan perhoset. Jyväskylän yliopiston tutkijat arvioivat suomalaisten kuntien perhoslajiston monimuotoisuutta ja uhanalaisten lajien määriä havaiten Kotkan kaupungin olevan perhoslajistoltaan Suomen rikkain kunta. Kaikkien uhanalaisin perhoslajisto löytyi Enontekiön kunnasta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye