Selvitys: Itäradalla merkittävä tavaraliikenteen potentiaali

Destia Oy:n ja Afry Finland Oy:n yhdessä tekemän selvityksen mukaan Itäradalle kohdistuva tavaraliikenteen määrä voisi olla merkittävä. Lisäksi Itäradan toteuttaminen sekaliikenneratana tarjoaisi vaihtoehtoisen kuljetuskäytävän nykyisen ratayhteyden häiriötilanteissa ja parantaisi siten huoltovarmuutta. Positiivinen kehitys edellyttäisi paitsi talouskasvua ja investointeja myös Baltian suunnan yhteyksien kehittymistä sekä rautatiemarkkinoiden kehitystä.

”Itäradan tavaraliikenteen potentiaalin toteutuminen edellyttää strategisia päätöksiä Suomen kansainvälisten liikennekäytävien kehittämisestä, käytettävästä raideleveydestä ja kalustomarkkinan kehittämisestä. Itäradan raideleveyden valinnalla on suuri merkitys Itäradan tavaraliikenteen tulevaisuudelle, sillä se vaikuttaa kuljetusten suuntautumiseen, kalustomarkkinoihin ja operointiin. Eurooppalaisen raideleveyden merkitys korostuu entisestään Tallinnan tunnelin ja sen ratayhteyteen kytkeytyvien eri kuljetusmuotoja yhdistävien terminaalien toteutuessa”, Itärata Oy:n toimitusjohtaja Petteri Portaankorva toteaa.

Suurin potentiaali kohdistuu Baltian suuntaan ja Itä-Suomeen

EU-sääntely ohjaa tavaraliikennettä painokkaasti rautatiekuljetuksiin, ja tavoitteena on kaksinkertaistaa rautatiekuljetusten määrä vuoteen 2050 mennessä. Rautatieyhteydet satamiin ovat kuljetusten kannalta olennaisia, ja Itärata voitaisiin kytkeä Vuosaaren, Sköldvikin ja Loviisan satamien raideyhteyteen.

Selvityksen mukaan Itäradan tavaraliikenteen potentiaaliin vaikuttaa merkittävästi myös rakenteilla oleva, Virosta Latvian ja Liettuan kautta Puolan Varsovaan kulkeva Rail Baltica -raideyhteys. Rail Baltica on osa Skandinavia–Välimeri-liikennekäytävää, johon Itäratakin kuuluu, ja se rakennetaan eurooppalaiselle raideleveydelle. Baltian suunnan ohella tavaraliikenteen suurimmat potentiaalit kohdistuvat selvityksen mukaan Itä-Suomeen.

“Itäradan suunnittelua on tehty varautuen siihen, että rata mahdollistaa sekä suurnopeusjunakalustolla liikennöinnin että tavaraliikenteen. Selvityksessä esitettyjen skenaarioiden myönteisimmässä vaihtoehdossa Itäradalla liikennöisi tavarajuna suuntaansa joka toinen tunti”, Itärata Oy:n suunnittelujohtaja Minna Weurlander toteaa.

Itärata Oy:n teettämän selvityksen tavoitteena oli tarkastella Itäradan roolia tavaraliikennejärjestelmässä sekä arvioida, millaisia tavaravirtoja Itäradalle voi kohdistua. Työn tarkastelu sijoittuu 2030-luvun loppupuolelle, jolloin radan on tavoitteena olla liikenteellä. Selvitystyö käynnistyi marraskuussa 2023.

Itärataa on esitetty kuuluvaksi laajennettuun Euroopan laajuiseen liikenteen ydinverkkoon (TEN-T). Päätöksen voimaan astumisen myötä Itärata Oy voi hakea ratahankkeen suunnitteluun merkittävää EU-rahoitusta. Radan rakentaminen voitaisiin aloittaa 2030-luvun alussa, jotta se on valmis vuoteen 2040 mennessä TEN-T-asetuksen mukaisesti.

Itäradan suunnittelun eteneminen

• 2024–2026 ympäristövaikutusten arviointi ja alustava yleissuunnitelmaa
• 2025–2027 yleissuunnitelma
• 2028 CEF-ohjelmakausi alkaa
• 2028–2031 ratasuunnitelma

Lisätietoja:

Petteri Portaankorva, toimitusjohtaja, Itärata Oy
p. 050 357 7581
petteri.portaankorva@itarata.fi