Raportti: Venäjä sotii verettömästä mutta tappavasti – informaatiosodankäynnillä pyritään horjuttamaan länsimaita
Jyväskylän yliopiston KILPI-hankkeen uusi raportti kuvaa Venäjän pyrkimyksiä jakaa länsimaisia yhteiskuntia informaatiosodankäynnin avulla. Informaatiosodankäynti on viimeisen kymmenen vuoden aikana noussut Venäjällä yhdeksi sotatieteellisen tutkimuksen suosituimmista aiheista. Raportin kirjoittaneen projektitutkija Mari Puurusen mukaan myös Suomessa voitaisiin puhua informaatiosodankäynnistä informaatiovaikuttamisen sijaan.
Venäjän näkee informaatiosodankäynnin osana koko ajan käynnissä olevaa lännen ja Venäjän kamppailua, joka voi päättyä vain toisen osapuolen lopulliseen hävitykseen.
Venäläisessä keskustelussa informaatiosodankäynti nähdään olennaisimpana osana tulevaisuuden sotia, joissa sotatoimet kohdistuvat etenkin vihollisen väestöön. Demokraattisten valtioiden väestöön vaikuttaen Venäjä pyrkii kylvämään epäilyksen siemeniä ja leventämään jo olemassa olevia jakolinjoja. Toiminnan tavoitteena on heikentää yhteiskuntien sisäistä koheesiota.
”Venäjän informaatiosodankäynnin päämääränä on yksilön päätöksentekokyvyn heikentäminen ja henkisen kriisinsietokyvyn murentaminen”, tiivistää raportin kirjoittanut projektitutkija Mari Puurunen.
Raportissa kuvataan Venäjän informaatiosodankäynnin termistöä viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Tälle ajanjaksolle ajoittuvat Krimin valtaus, Itä-Ukrainan sota ja Venäjän laajamittainen hyökkäyssota Ukrainaan. Tänä aikana informaatiosodankäynti on noussut Venäjällä yhdeksi sotatieteellisen tutkimuksen suosituimmista aiheista.
Suomalaisesta näkökulmasta katsoen Venäjän informaatiosodankäynnin toimet tulisi ottaa vakavasti ja niihin tulisi vastata yhtenäisenä rintamana viranomaisten, kansalaisyhteiskunnan ja elinkeinoelämän kanssa.
Asian vakavuus tulisi heijastua myös käytettävässä termistössä: informaatiovaikuttamisen sijaan Suomessakin tulisi keskustella informaatiosodankäynnistä, tai vähintäänkin vihamielisestä valtiollisesta informaatiovaikuttamisesta. Terminologinen muutos suuntaisi ajattelua kohtaamaan informaatiosodankäynti sen vakavuutta vastaavalla tavalla.
”Suomalaisessa keskustelussa vihamielisestä informaatiovaikuttamisesta esille tulisi nostaa myös keinot sen proaktiiviseksi torjumiseksi niin valtion kuin yksittäisen kansalaisen osalta. Venäjän näkemys informaatiosodankäynnin ylisukupolvisesta kestosta tulisi näkyä pitkän aikavälin suunnitteluna myös suomalaisessa kontekstissa”, toteaa Mari Puurunen.
Raportti on osa Jyväskylän yliopiston KILPI-hankkeen tuloksia. KILPI on kognitiivisen ja informaatiopsykologisen turvallisuuden koulutuksen ja tutkimuksen kehityshanke, jonka rahoittaja on opetus- ja kulttuuriministeriö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mari PuurunenProjektitutkija
mari.i.puurunen@jyu.fiTeemu RahikkaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 469 9377teemu.m.rahikka@jyu.fiKuvat
Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Suomen entinen Venäjän-suurlähettiläs Hannu Himanen pitää yleisöluennon Suomen turvallisuudesta ja Venäjän tavoitteista Ukrainassa31.10.2025 14:00:15 EET | Tiedote
Suomen entinen Venäjän-suurlähettiläs Hannu Himanen kertoo Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan taustoista ja Venäjän tavoitteista kaikille avoimella yleisöluennolla Jyväskylän yliopistossa torstaina 6.11. Luento on osa informaatioteknologian tiedekunnan Turvallisuuden ja tiedustelun studia generalia -sarjaa ja sen järjestämistä on tukenut Maanpuolustuksen kannatussäätiö. Luentoa voi seurata Agora-rakennuksessa tai etänä YouTubessa.
Jari Kaukua ja Otso Ovaskainen valittiin akatemiaprofessoreiksi30.10.2025 14:30:00 EET | Tiedote
Kaksi Jyväskylän yliopiston tutkijaa sai arvostetun akatemiaprofessorin rahoituksen kaudelle 1.1.2026-31.12.2031. Akatemiaprofessuurin saivat filosofian professori Jari Kaukua sekä matemaattisen ja tilastollisen ekologian professori Otso Ovaskainen.
Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunnan uusi kyberturvallisuuden professori Markus Miettinen kertoo tekoälyn tuovan mukanaan uudenlaisia tietoturvauhkia30.10.2025 09:01:14 EET | Tiedote
Lokakuussa Jyväskylän yliopistossa kyberturvallisuuden professorina aloittanut Markus Miettinen keskittyy erityisesti teknisen kyberturvallisuuden opetukseen ja tutkimukseen. Miettinen painottaa tietoturvan kokonaisvaltaista ymmärtämistä ja kehottaa meitä huolehtimaan henkilökohtaisessa tietoturvassa perusasioista.
Kun lapsi itkee yöllä, kuka nousee? Tutkimus tarkastelee isien roolia vanhemmuuden yövuorossa30.10.2025 07:02:00 EET | Tiedote
Riittävä ja yhtenäinen yöuni on keskeinen tekijä ihmisen hyvinvoinnille, mutta harvinaista herkkua useille pienten lasten vanhemmille. Kuka saa nukkua, kun lapsi itkee yöllä? Tuore tutkimus tuo tietoa sitä, miltä vanhemmuuden roolijako näyttää, kun katse kääntyy myöhäisiin iltoihin, öihin ja varhaisiin aamuihin.
Jyväskylän yliopiston dekaanit kaudelle 2026–2029 valittu29.10.2025 14:01:29 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala on nimennyt tiedekuntaneuvostoja kuultuaan Jyväskylän yliopiston tiedekuntien dekaanit toimikaudeksi 1.1.2026–31.12.2029. Valituista dekaaneista kaksi jatkaa nykyisessä tehtävässään ja neljä on uusia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme