Osittainen vanhuuseläke suosituin Pohjois-Suomessa
6.6.2024 09:00:00 EEST | Eläketurvakeskus (ETK) | Tiedote
Osittaisen vanhuuseläkkeen suosiossa ja rahamäärässä on merkittäviä alueellisia eroja. Todennäköisimmin eläkkeen ottavat maksuun Pohjois-Suomessa asuvat. Eläke nostetaan useimmiten puolikkaana, ja se oli Suomessa viime vuonna keskimäärin 853 euroa kuukaudessa.

Osittaisen vanhuuseläkkeen suosio vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea, kertovat Eläketurvakeskuksen (ETK) uudet tilastot. Kun keskimäärin joka neljäs 61–68-vuotias eläkkeeseen oikeutettu nostaa osittaista vanhuuseläkettä, Lapissa eläkettä nostaa joka kolmas. Vastaavasti ahvenanmaalaisista vajaa viidennes on valinnut osittaisen vanhuuseläkkeen.
– Karkeasti voidaan sanoa, että mitä pohjoisempana asutaan, sitä herkemmin osittaiseen vanhuuseläkkeeseen tartutaan. Koska alueelliset erot ovat merkittäviä, ne otettiin nyt mukaan tilastoon ensimmäisen kerran, ETK:n kehityspäällikkö Jari Kannisto kertoo.
Kannisto luonnehtii osittaista vanhuuseläkettä tavallisten suomalaisten eläkkeenä.
– Valtaosa heistä käy töissä, ja useimmilla on työura yksityisellä sektorilla. Miehet hakevat eläkettä hieman naisia hanakammin.
Suurimmat osittaiset eläkkeet Uudellamaalla, pienimmät Kainuussa
Osittaisen vanhuuseläkkeen etuudensaaja voi valita kertyneestä työeläkkeestään maksuun neljänneksen tai puolet.
Vuoden 2023 lopussa neljä viidestä osittaisesta vanhuuseläkkeestä maksettiin 50 prosentin tasoisina, keskimäärin 853 euroa kuukaudessa. Mediaanieläke oli 763 euroa kuukaudessa.
– Vuodenvaihteessa eläkkeitä korotettiin eläkeindeksillä 5,7 prosenttia. Sen jälkeen keskimääräinen 50 prosentin osittainen vanhuuseläke on kivunnut 900 euron paikkeille.
Keskimäärin suurimmat osittaiset vanhuuseläkkeet maksetaan Uudellamaalla, jossa 50 prosentin keskieläke oli viime vuonna 1 000 euroa kuukaudessa.
Vastaavasti pienimmät keskimääräiset osittaiset eläkkeet maksetaan Kainuussa, hieman yli 700 euroa kuukaudessa.
Suosio jatkuu vahvana
ETK:n tilastojen mukaan vuonna 2023 alkoi lähes 21 000 uutta osittaista vanhuuseläkettä. Määrä on puolitoistakertainen aikaisempaan vakiintuneeseen tasoon verrattuna, mutta 14 000 kappaletta edellisvuotta pienempi. Vuonna 2022 poikkeuksellinen indeksikehitys houkutteli aikaistamaan eläkkeen valinnan ennen vuodenvaihdetta.
– Ilmiö toistui myös viime vuonna, mutta selvästi vaimeampana kuin edellisvuonna. Hyöty eläkkeen aikaistamisesta edullisen eläkeindeksin vuoksi oli vähäinen. Todennäköisesti tämä eläke kiinnostaa suomalaisia nyt muistakin syistä, mahdollisesti heikentyneen taloustilanteen vuoksi, Jari Kannisto arvioi.
Vuosittain useampi kuin joka kymmenes osittaiseen vanhuuseläkkeeseen oikeutettu 61-vuotias ottaa eläkkeen maksuun. Vuonna 1962 syntyneistä tätä mahdollisuutta käytti viime vuonna 15 prosenttia.
Osittaisen vanhuuseläkkeen suosio on jatkunut vahvana myös tämän vuoden puolella.
– Hakemuksia on virrannut eläkelaitoksiin lähes ennätysmäärä, ja osittaisen vanhuuseläkkeen saajien kokonaismäärä kipusi huhtikuussa jo yli kuuteenkymmeneen tuhanteen.
Reilu kolmannes vähentää työntekoa
Osittainen vanhuuseläke on joustava eläke-etuus, joka ei aseta rajoitteita työnteolle. Vuonna 2023 osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneista yli 80 prosenttia oli työssä ennen eläkkeen ottamista. Näistä työssä olleista 90 prosenttia oli työssä myös vuoden 2023 lopussa eli he jatkoivat työntekoa.
Tosin eläkkeen valinneilla keskiansio laski jonkin verran muiden samanikäisten työssä jatkavien keskiansion alapuolelle.
– Palkkatiedot viittaavat siihen, että reilu kolmannes osittaisen vanhuuseläkkeen valinneista vähentää työntekoa. Eläke tarjoaa mahdollisuuden keventää viimeisten työvuosien rasitusta. Samalla se helpottaa sopeutumista varsinaiseen eläkeaikaan.
Osittainen vanhuuseläke
- korvasi osa-aikaeläkkeen vuoden 2017 eläkeuudistuksessa,
- antaa 61 vuotta täyttäneelle henkilölle mahdollisuuden ottaa kertyneestä eläkkeestään maksuun neljänneksen (25 %) tai puolet (50 %),
- vähentää eläkettä pysyvästi 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta ennen vanhuuseläkkeen alaikärajan täyttämistä,
- on mahdollista ottaa myös vanhuuseläkkeen alaikärajan täyttämisen jälkeen. Tällöin siihen lasketaan 0,4 prosentin lykkäyskorotus jokaiselta lykkäyskuukaudelta,
- ei edellytä työaika- tai palkkaseurantaa. Voit olla työtön tai töissä ja nostaa eläkettä.
Lisää aiheesta
Osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke. Uudet eläkelajit 2023. Eläketurvakeskuksen tilastoja 04/2024 (Julkari.fi)
Laske arvio osittaisesta vanhuuseläkkeestäsi (Työeläke.fi)
Uudet eläkelajit ja eläkeuudistus (Etk.fi)
Kehityspäällikkö Jari Kannisto, puh. 029 411 2232, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Nästan hälften av unga vuxna sparar med tanke på pensionstiden11.3.2026 07:00:00 EET | Pressmeddelande
Privat sparande med tanke på tiden som pensionär har blivit vanligare i alla åldersgrupper, men i synnerhet bland unga vuxna. Enligt en ny undersökning av Pensionsskyddscentralen uppgav nästan hälften av 25–34-åringarna att de hade sparat för pensionstiden.
Lähes puolet nuorista aikuisista säästää eläkeaikaa varten11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Yksityinen säästäminen eläkeaikaa varten on yleistynyt kaikenikäisillä, mutta erityisesti nuorilla aikuisilla. Eläketurvakeskuksen uuden tutkimuksen mukaan vuonna 2024 lähes puolet 25–34-vuotiaista kertoi säästäneensä eläkeaikaa varten.
Pensionsövergångarna senarelagts snabbt - PSC:s Kautto: ”Förändringen stärkt de offentliga finanserna”13.2.2026 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Pensioneringsåldern i Finland har stigit snabbare än målsättningen. I fjol pensionerades finländare med arbetspension i genomsnitt vid 63,2 års ålder. Samtidigt fortsatte sysselsättningsgraden bland äldre att stiga.
Eläkkeelle siirtyminen myöhentynyt nopeasti – ETK:n Kautto: "Muutos vahvistanut julkista taloutta"13.2.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Eläkkeellesiirtymisikä on noussut Suomessa tavoiteltua ripeämmin. Viime vuonna suomalaiset jäivät työeläkkeelle keskimäärin 63,2-vuotiaana. Samalla ikääntyneiden työllisyysaste jatkoi nousuaan.
De som pensionerats före 30 års ålder har en kort arbetshistoria – depression vanligaste orsaken till unga vuxnas sjukpension15.1.2026 07:45:00 EET | Pressmeddelande
Största delen av sjukpensionerna för personer under 30 år beror på psykiska sjukdomar. Enligt Pensionsskyddscentralens (PSC) undersökning är de som blivit sjukpensionerade som unga ändå olika på många sätt. Ungefär hälften av dem som blivit pensionerade i 18–29 års ålder inte arbetat alls.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

