Finanssiala ry

SuomiAreenassa pelastetaan leskiä ja orpoja byrokratian kourista - Finanssiala ry:n, DVV:n ja Verohallinnon paneelikeskustelussa haetaan ratkaisuja kuolinpesän asioiden vaivattomaan hoitoon

6.6.2024 11:14:47 EEST | Finanssiala ry | Tiedote

Jaa
  • Finanssiala ry (FA), Verohallinto ja Digi- ja väestötietovirasto (DVV) järjestävät kesän SuomiAreenassa paneelikeskustelun ”Lesket ja orvot byrokratian kourissa”.
  • Keskustelutilaisuuden juontaa toimittaja-somevaikuttaja Merja Mähkä.
  • Panelisteina toimivat johtava asiantuntija Teija Kaarlela (FA), ylijohtaja Pekka Rehn (DVV), ylijohtaja Saku Airosmaa (Verohallinto) sekä Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä.
  • Paneelikeskustelu järjestetään Raatihuoneenpuiston lavalla torstaina 27.6. klo 14–14.45.


Kun sielu taivaaseen vilahtaa – tiedot järjestelmään kilahtaa. Tai näin sen ainakin luulisi olevan. Tosiasiassa juuri mikään asia ei tapahdu automaattisesti, vaan läheisen kuolema syöksee omaiset lomakerumbaan. Kuolleen lähiomainen joutuu taistelemaan valtavan, vanhanaikaisen ja monimutkaisen byrokratiaviidakon läpi ennen kuin kaikki kuoleman jälkeen hoidettavat asiat on saatu kunnialla maaliin. Tämä kaikki on tehtävä keskellä loputonta surua. Tule kuulemaan, millaisia ratkaisuja ongelmaan on mahdollista löytää!

Finanssiala ry (FA), Verohallinto ja Digi- ja väestötietovirasto (DVV) järjestävät kesän SuomiAreenassa paneelikeskustelun ”Lesket ja orvot byrokratian kourissa”.
Finanssiala ry (FA), Verohallinto ja Digi- ja väestötietovirasto (DVV) järjestävät kesän SuomiAreenassa paneelikeskustelun ”Lesket ja orvot byrokratian kourissa”.

Finanssiala ry (FA), Verohallinto ja Digi- ja väestötietovirasto (DVV) järjestävät kesän SuomiAreenassa paneelikeskustelun, jossa etsitään ratkaisuja kuolinpesän asioiden vaivattomampaan hoitoon. Tällä hetkellä läheisen kuolema syöksee omaiset paperilomakerumbaan, sillä juuri mikään asia ei tapahdu automaattisesti tai sähköisesti. Kuolleen lähiomainen joutuu taistelemaan valtavan, vanhanaikaisen ja monimutkaisen byrokratiaviidakon läpi ennen kuin kaikki kuoleman jälkeen hoidettavat asiat on saatu kunnialla maaliin.

”Tällä hetkellä kuolinpesän asioiden hoito on varsin monimutkainen prosessi, jota pyöritetään pitkälti paperisesti. Tilaisuuden järjestäjien yhteinen tavoite on, että läheisen kuolemaan liittyvää byrokraattista taakkaa saataisiin kevennettyä ja läheisen kuoleman jälkeiset asiat voisi hoitaa halutessaan mahdollisimman pitkälti automaationa ja digitaalisesti”, FA:n johtava asiantuntija Teija Kaarlela selventää.

DVV, Verohallinto ja Finanssiala kutsuivat koolle niin sanotun kuoleman ekosysteemin ensimmäisiä kertoja jo yli viisi vuotta sitten ja alkoivat edistää asiaa. Digitaalisen palvelun visiointiin ja suunnitteluun on osallistunut näiden kolmen organisaation lisäksi muun muassa pankkeja, vakuutusyhtiöitä, laki- ja hautaustoimistoja sekä seurakuntia.

Kaarlelan mukaan nykyisen tilanteen ongelmallisuus on tunnistettu ja tiedostettu kiitettävästi. Myös poliittinen tahtotila asian korjaamiseksi on herännyt. Hallitusohjelmasta löytyy kirjaus kuolleen omaisen asioiden hoidon helpottamisesta, ja asiaa edistämään on perustettu erillinen ohjelma, jonka tavoitteena on digitalisoida läheisen kuolemaan liittyviä palveluita ja helpottaa omaisten asiointia raskaassa elämäntilanteessa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry

Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240
http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Suomalaiset satsaavat turvalliseen maksamiseen, kertoo tuore kysely – mutta tulisiko virtuaalisella kirpputorilla tarvita pankkitunnuksia?13.7.2026 07:00:00 EEST | Tiedote

Suomalaiset huolehtivat maksamisen turvallisuudesta yleisesti ottaen hyvin, kertoo tuore valtakunnallisesti edustava kysely. 82 prosenttia välttää pankkitunnuksilla kirjautumista linkkien kautta ja pitää tunnukset sekä salasanat omana tietonaan. Joidenkin turvakeinojen kohdalla luku voisi silti olla korkeampikin. Esimerkiksi vain 48 prosenttia kertoo, ettei siirry verkkopankkiin tai muihin palveluihin hakukoneen kautta. Pankkitunnuksia ei kannata käyttää yleisavaimena kaikkiin palveluihin. Ne olisi hyvä varata pankkiasiointiin ja käyttää muussa tunnistautumisessa muita vaihtoehtoja, kuten mobiilivarmennetta. FA:n Norstatil Oy:lta tilaama kysely tehtiin 1.–10.4.2026 välisenä aikana. Tutkimukseen hyväksyttiin 2563 iältään 15–79-vuotiasta vastaajaa. Lisäksi haastateltiin 155 iältään 12–14-vuotiasta lasta.

Pankinjohtajien arvio: 40-vuotiset asuntolainat ovat kädenojennus ensiasunnon ostajille ja työuran alkumetreillä oleville2.7.2026 06:00:00 EEST | Tiedote

Pankinjohtajat arvioivat, että 40 vuoden asuntolainoista ovat kiinnostuneita ensi sijassa ensiasunnon ostajat ja työuran alkumetreillä olevat kotitaloudet. Eduskunta ja talousvaliokunta etunenässä ansaitsevat kiitosta ennakkoluulottomasta asuntomarkkinasääntelyn höllennyksestä. Asuntolainan voi nyt saada korkeintaan 40 vuodeksi. Ennen muutosta raja oli 30 vuotta. Ylipäänsä asuntoluottojen pituuteen säädettiin raja vasta vuonna 2023.

Finanssivalvonta helpottaa asuntolainan saantia - oikea päätös uinuvalle asuntomarkkinalle30.6.2026 11:03:26 EEST | Tiedote

Finanssivalvonta (Fiva) nostaa asuntolainakaton 95 prosenttiin myös muille kuin ensiasunnon ostajille. Päätös pienentää asunnonvaihtajien omasäästöosuutta ja voi vauhdittaa uinuvaa asuntomarkkinaa. Samalla Fiva päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen edelleen nollassa prosentissa. Finanssiala ry (FA) pitää päätöksiä oikeana: makrovakauspolitiikan tulee tukea talouskasvua, kun pankkisektori on vahva ja ylikuumenemisriskit vähäisiä.

Mitä nuorempi suomalainen, sen varmemmin kassalla heiluu kännykkä kortin sijaan30.6.2026 06:00:00 EEST | Tiedote

Suomalaiset maksavat ostoksiaan kortilla ja kännykällä. Mitä nuorempi kuluttaja, sen todennäköisemmin lähimaksu tehdään kännykällä. Iäkkäämmät ikäryhmät suosivat lähimaksussa maksukortin vilautusta. Suomalaiset ovat varautuneet maksamisen poikkeusoloihin hyvin: suurimmalla osalla on hallussaan useampi kuin yksi maksukortti ja mukana kulkee aina käteistä hätävaraksi. Käteistä pidetään myös kotivarana. Enemmistö suomalaisista käyttää myös MobilePayta tai Siirtoa. FA:n Norstatilla teettämä kysely tehtiin 1.–10.4.2026 välisenä aikana. Tutkimukseen hyväksyttiin 2563 iältään 15–79-vuotiasta vastaajaa. Lisäksi haastateltiin 155 iältään 12–14-vuotiasta lasta. Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan tämän tiedotteen liitteenä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye