SuomiAreenassa pelastetaan leskiä ja orpoja byrokratian kourista - Finanssiala ry:n, DVV:n ja Verohallinnon paneelikeskustelussa haetaan ratkaisuja kuolinpesän asioiden vaivattomaan hoitoon
6.6.2024 11:14:47 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
- Finanssiala ry (FA), Verohallinto ja Digi- ja väestötietovirasto (DVV) järjestävät kesän SuomiAreenassa paneelikeskustelun ”Lesket ja orvot byrokratian kourissa”.
- Keskustelutilaisuuden juontaa toimittaja-somevaikuttaja Merja Mähkä.
- Panelisteina toimivat johtava asiantuntija Teija Kaarlela (FA), ylijohtaja Pekka Rehn (DVV), ylijohtaja Saku Airosmaa (Verohallinto) sekä Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä.
- Paneelikeskustelu järjestetään Raatihuoneenpuiston lavalla torstaina 27.6. klo 14–14.45.
Kun sielu taivaaseen vilahtaa – tiedot järjestelmään kilahtaa. Tai näin sen ainakin luulisi olevan. Tosiasiassa juuri mikään asia ei tapahdu automaattisesti, vaan läheisen kuolema syöksee omaiset lomakerumbaan. Kuolleen lähiomainen joutuu taistelemaan valtavan, vanhanaikaisen ja monimutkaisen byrokratiaviidakon läpi ennen kuin kaikki kuoleman jälkeen hoidettavat asiat on saatu kunnialla maaliin. Tämä kaikki on tehtävä keskellä loputonta surua. Tule kuulemaan, millaisia ratkaisuja ongelmaan on mahdollista löytää!

Finanssiala ry (FA), Verohallinto ja Digi- ja väestötietovirasto (DVV) järjestävät kesän SuomiAreenassa paneelikeskustelun, jossa etsitään ratkaisuja kuolinpesän asioiden vaivattomampaan hoitoon. Tällä hetkellä läheisen kuolema syöksee omaiset paperilomakerumbaan, sillä juuri mikään asia ei tapahdu automaattisesti tai sähköisesti. Kuolleen lähiomainen joutuu taistelemaan valtavan, vanhanaikaisen ja monimutkaisen byrokratiaviidakon läpi ennen kuin kaikki kuoleman jälkeen hoidettavat asiat on saatu kunnialla maaliin.
”Tällä hetkellä kuolinpesän asioiden hoito on varsin monimutkainen prosessi, jota pyöritetään pitkälti paperisesti. Tilaisuuden järjestäjien yhteinen tavoite on, että läheisen kuolemaan liittyvää byrokraattista taakkaa saataisiin kevennettyä ja läheisen kuoleman jälkeiset asiat voisi hoitaa halutessaan mahdollisimman pitkälti automaationa ja digitaalisesti”, FA:n johtava asiantuntija Teija Kaarlela selventää.
DVV, Verohallinto ja Finanssiala kutsuivat koolle niin sanotun kuoleman ekosysteemin ensimmäisiä kertoja jo yli viisi vuotta sitten ja alkoivat edistää asiaa. Digitaalisen palvelun visiointiin ja suunnitteluun on osallistunut näiden kolmen organisaation lisäksi muun muassa pankkeja, vakuutusyhtiöitä, laki- ja hautaustoimistoja sekä seurakuntia.
Kaarlelan mukaan nykyisen tilanteen ongelmallisuus on tunnistettu ja tiedostettu kiitettävästi. Myös poliittinen tahtotila asian korjaamiseksi on herännyt. Hallitusohjelmasta löytyy kirjaus kuolleen omaisen asioiden hoidon helpottamisesta, ja asiaa edistämään on perustettu erillinen ohjelma, jonka tavoitteena on digitalisoida läheisen kuolemaan liittyviä palveluita ja helpottaa omaisten asiointia raskaassa elämäntilanteessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teija KaarlelaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4256teija.kaarlela@finanssiala.fiPauliina Kaaresvirta-HuhtaVaikuttajaviestinnän asiantuntija
Puh:020 793 4275pauliina.kaaresvirta-huhta@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Muistutuskutsu: Talouden pyöreä pöytä: Ketä YEL-uudistuksessa kuunnellaan? 25.2.202624.2.2026 10:00:33 EET | Kutsu
Yrittäjäeläkejärjestelmää on tarve uudistaa. Järjestelmän menot ovat olleet lähes koko nykyjärjestelmän historian ajan suuremmat kuin tulot. Yrittäjien maksamat eläkemaksut eivät riitä maksussa olevien eläkkeiden kattamiseen. Yrittäjien eläkejärjestelmässä ei ole otettu käyttöön rahastointia samaan tapaan kuin työntekijöiden eläkejärjestelmässä, joten puuttuvan osuuden eläkemenoista maksaa valtio. Nykyisin eläkemaksut perustuvat työtuloon, eli arvioon yrittäjän työpanoksen rahallisesta arvosta. Työtulolla ei tarkoiteta yrityksen tuottamaa voittoa, verotettavaa tuloa tai yrittäjänä nostettua palkkaa. Työtulon pitäisi vastata vuosipalkkaa, joka samasta työstä pitäisi maksaa toiselle yhtä ammattitaitoiselle tekijälle. Missä uudistuksessa mennään? Maan hallitus asetti selvityshenkilön tekemään ehdotuksen järjestelmän kehittämisestä. Selvityksen teki Eläketurvakeskuksen entinen toimitusjohtaja Jukka Rantala, jonka esitys julkistettiin joulukuussa 2025. Hallituksella on parhaillaan valmistel
Lukiolaisten Talousguru 2026 huipentuu finaaliin tulevana torstaina 26.2. – suulliset väittelyt suorana Kauppalehden verkkosivuilla23.2.2026 07:53:02 EET | Tiedote
Lukiolaisten Talousguru-kilpailu 2026 huipentuu finaaliin torstaina 26.2.2026. Finaalin suullisia pariväittelyitä voi seurata suorana Kauppalehden verkkosivuilta klo 14.00 alkaen. Vuoden 2026 Talousguru hatutetaan suoran lähetyksen päätteeksi noin klo 15.45.
Talouden pyöreä pöytä: Ketä YEL-uudistuksessa kuunnellaan? 25.2.202620.2.2026 11:41:11 EET | Kutsu
Yrittäjäeläkejärjestelmää on tarve uudistaa. Järjestelmän menot ovat olleet lähes koko nykyjärjestelmän historian ajan suuremmat kuin tulot. Yrittäjien maksamat eläkemaksut eivät riitä maksussa olevien eläkkeiden kattamiseen. Yrittäjien eläkejärjestelmässä ei ole otettu käyttöön rahastointia samaan tapaan kuin työntekijöiden eläkejärjestelmässä, joten puuttuvan osuuden eläkemenoista maksaa valtio. Nykyisin eläkemaksut perustuvat työtuloon, eli arvioon yrittäjän työpanoksen rahallisesta arvosta. Työtulolla ei tarkoiteta yrityksen tuottamaa voittoa, verotettavaa tuloa tai yrittäjänä nostettua palkkaa. Työtulon pitäisi vastata vuosipalkkaa, joka samasta työstä pitäisi maksaa toiselle yhtä ammattitaitoiselle tekijälle. Missä uudistuksessa mennään? Maan hallitus asetti selvityshenkilön tekemään ehdotuksen järjestelmän kehittämisestä. Selvityksen teki Eläketurvakeskuksen entinen toimitusjohtaja Jukka Rantala, jonka esitys julkistettiin joulukuussa 2025. Hallituksella on parhaillaan valmistel
Geopoliittiset myrskyt ohjasivat sijoituksia Eurooppaan – Suomalaisiin rahastoihin tammikuussa yli miljardi euroa10.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin tammikuussa yhteensä 1,1 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi yli 205 miljardiin euroon, kun se joulukuun 2025 lopussa oli 202 miljardia euroa.
Herääkö yksityinen kulutus viimein horroksestaan? Ennusteissa varovaisia merkkejä talouden elpymisestä9.2.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Tuoreimmissa talousennusteissa Suomen talouskehityksen ennakoidaan vähitellen elpyvän, mutta kasvusta ei odoteta rivakkaa. Ensi vuodelle ennustetaan jonkin verran tätä vuotta nopeampaa kasvua. Kehitystä voivat häiritä maailmantalouden epävarmuudet, erityisesti Yhdysvaltojen arvaamaton kauppapolitiikka. Tammikuun aikana julkaistuista ennusteista korkeimman kasvuluvun antaa OP Pohjolan ennuste, jonka mukaan Suomen talous kasvaisi 1,5 prosenttia vuonna 2026. Matalinta kasvulukua ennustaa Säästöpankkiryhmä, jonka mukaan talous kasvaisi tänä vuonna 0,8 prosenttia. Yksityisen kulutuksen odotetaan vähitellen piristyvän korkojen laskun, palkkojen nousun ja kotitalouksien vahvistuneiden taseiden myötä. Tammikuussa ennusteensa Suomen tämän ja ensi vuoden talouskasvusta julkaisivat Suomen Hypoteekkiyhdistys (Hypo), Nordea, OP Pohjola, Säästöpankkiryhmä, Aktia ja Swedbank. Swedbankin ennuste on mukana nyt ensimmäistä kertaa. Finanssiala ry (FA) kokoaa sivuilleen listausta pankkien, viranomaisten j
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme