SuomiAreenassa pelastetaan leskiä ja orpoja byrokratian kourista - Finanssiala ry:n, DVV:n ja Verohallinnon paneelikeskustelussa haetaan ratkaisuja kuolinpesän asioiden vaivattomaan hoitoon
6.6.2024 11:14:47 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
- Finanssiala ry (FA), Verohallinto ja Digi- ja väestötietovirasto (DVV) järjestävät kesän SuomiAreenassa paneelikeskustelun ”Lesket ja orvot byrokratian kourissa”.
- Keskustelutilaisuuden juontaa toimittaja-somevaikuttaja Merja Mähkä.
- Panelisteina toimivat johtava asiantuntija Teija Kaarlela (FA), ylijohtaja Pekka Rehn (DVV), ylijohtaja Saku Airosmaa (Verohallinto) sekä Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä.
- Paneelikeskustelu järjestetään Raatihuoneenpuiston lavalla torstaina 27.6. klo 14–14.45.
Kun sielu taivaaseen vilahtaa – tiedot järjestelmään kilahtaa. Tai näin sen ainakin luulisi olevan. Tosiasiassa juuri mikään asia ei tapahdu automaattisesti, vaan läheisen kuolema syöksee omaiset lomakerumbaan. Kuolleen lähiomainen joutuu taistelemaan valtavan, vanhanaikaisen ja monimutkaisen byrokratiaviidakon läpi ennen kuin kaikki kuoleman jälkeen hoidettavat asiat on saatu kunnialla maaliin. Tämä kaikki on tehtävä keskellä loputonta surua. Tule kuulemaan, millaisia ratkaisuja ongelmaan on mahdollista löytää!

Finanssiala ry (FA), Verohallinto ja Digi- ja väestötietovirasto (DVV) järjestävät kesän SuomiAreenassa paneelikeskustelun, jossa etsitään ratkaisuja kuolinpesän asioiden vaivattomampaan hoitoon. Tällä hetkellä läheisen kuolema syöksee omaiset paperilomakerumbaan, sillä juuri mikään asia ei tapahdu automaattisesti tai sähköisesti. Kuolleen lähiomainen joutuu taistelemaan valtavan, vanhanaikaisen ja monimutkaisen byrokratiaviidakon läpi ennen kuin kaikki kuoleman jälkeen hoidettavat asiat on saatu kunnialla maaliin.
”Tällä hetkellä kuolinpesän asioiden hoito on varsin monimutkainen prosessi, jota pyöritetään pitkälti paperisesti. Tilaisuuden järjestäjien yhteinen tavoite on, että läheisen kuolemaan liittyvää byrokraattista taakkaa saataisiin kevennettyä ja läheisen kuoleman jälkeiset asiat voisi hoitaa halutessaan mahdollisimman pitkälti automaationa ja digitaalisesti”, FA:n johtava asiantuntija Teija Kaarlela selventää.
DVV, Verohallinto ja Finanssiala kutsuivat koolle niin sanotun kuoleman ekosysteemin ensimmäisiä kertoja jo yli viisi vuotta sitten ja alkoivat edistää asiaa. Digitaalisen palvelun visiointiin ja suunnitteluun on osallistunut näiden kolmen organisaation lisäksi muun muassa pankkeja, vakuutusyhtiöitä, laki- ja hautaustoimistoja sekä seurakuntia.
Kaarlelan mukaan nykyisen tilanteen ongelmallisuus on tunnistettu ja tiedostettu kiitettävästi. Myös poliittinen tahtotila asian korjaamiseksi on herännyt. Hallitusohjelmasta löytyy kirjaus kuolleen omaisen asioiden hoidon helpottamisesta, ja asiaa edistämään on perustettu erillinen ohjelma, jonka tavoitteena on digitalisoida läheisen kuolemaan liittyviä palveluita ja helpottaa omaisten asiointia raskaassa elämäntilanteessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teija KaarlelaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4256teija.kaarlela@finanssiala.fiPauliina Kaaresvirta-HuhtaVaikuttajaviestinnän asiantuntija
Puh:020 793 4275pauliina.kaaresvirta-huhta@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Nousevat korot ja epävarmuus saivat sijoittajat myymään pitkän koron rahastoja – raha virtasi lyhyen koron rahastoihin ja osakerahastoihin9.10.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Liikkeet korkomarkkinoilla näkyivät myös sijoitusrahastoissa. Pitkän koron rahastojen nettomerkinnät olivat syyskuussa tappiolla heijastellen korkojen nousua. Osakerahastoissa kehittyvät markkinat kasvattivat suosiotaan. Lunastukset Suomi-rahastoista kiihtyivät, kun sijoittajat kotiuttivat voittoja. Rahastopääomat laskivat hieman elokuun ennätystasolta huolimatta siitä, että rahastoihin sijoitettiin enemmän kuin niistä tehtiin lunastuksia. Lasku johtui syyskuun markkinakehityksestä.
YEL-esitys parantunut: Ajantasaisemmat tulotiedot käyttöön – rahastoinnin valmistelu aloitettava tällä hallituskaudella8.10.2026 15:33:29 EEST | Tiedote
Finanssiala pitää hyvänä uudistusta, jossa yrittäjän ansiotulojen määrittämiseen käytetään ajantasaisempia tietoja. Vahvistetun verotuksen tiedot perustuvat pahimmillaan yli vuoden ikäisiin tietoihin. Hallituksen esityksessä lain voimaantulosäännöksiä on muutettu parempaan suuntaan. YELin rahastoinnin aloittamista on syytä selvittää. Rahastointi tasapainottaisi pitkällä aikavälillä järjestelmän rahoitusta ja vähentäisi valtion roolia.
EU:n valtiovarainministerit käsittelevät rahoitusmarkkinoita – Finanssiala vetoaa Purraan: Suomen ajettava ponnekkaammin omaa etuaan ja Euroopan kilpailukykyä8.10.2026 08:57:28 EEST | Tiedote
Suomen on EU-pöydissä ajettava ennakkoluulottomia uudistusehdotuksia, jotka parantavat eurooppalaisen pankkisektorin kilpailukykyä. EU:n valtiovarainministerit kokoontuvat Luxemburgissa torstaina ja perjantaina eri kokoonpanoilla.
Etla laski: Valtio ei juuri menetä verotuloja, jos osakesäästötili laajennetaan rahastoihin1.10.2026 06:01:00 EEST | Tiedote
Jos kuluttaja voisi siirtää rahastosäästöjään rahastosta toiseen ilman verojen välitöntä realisoitumista, rahastojen kilpailu kiristyisi ja korkoa korolle -vaikutus vahvistuisi. Pienemmät kulut ja mahdollisuus muokata sijoituksia kasvattaisivat sijoittajan tuottoa, ja varoja lunastettaessa myös verottaja saisi suuremmat verotulot korkoineen. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on laskenut, millaisia verotuottovaikutuksia aiheutuisi, mikäli osakesäästötilin kautta voisi sijoittaa myös rahastoihin. Vaikutukset arvioitiin laskennassa vähäisiksi. Hintalapun laskenta on vaikeaa. Etla on keskittynyt selvityksessään tuotto-osuusrahastoihin, joissa verotuottovaikutuksia voidaan arvioida tiettyjen oletusten avulla. Valtaosa yksityishenkilöiden suosimista rahastoista on kuitenkin niin sanottuja kasvuosuusrahastoja, jotka eivät maksa sijoittajalle tuottoa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan selvityksen tilasi Finanssiala ry.
Suomalaisilta yritettiin alkuvuonna huijata 60 miljoonaa euroa – huijausyritysten lukumäärät hurjassa kasvussa17.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisilta yritettiin huijata 60 miljoonan edestä rahaa vuoden 2026 ensimmäisellä puolikkaalla. Pankit onnistuivat estämään tai palauttamaan 31,7 miljoonaa euroa huijattuja maksuja. Rikollisille päätyi siten 28,3 miljoonaa euroa huijattuja varoja. Koko vuonna 2025 suomalaisilta yritettiin huijata rahaa 148 miljoonan euron edestä. Huijausyritysten lukumäärät kasvoivat alkuvuonna lähes kolmanneksella verrattuna vuoden 2025 vastaavan aikaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme