EVA: Eurovaalien äänestysaktiivisuuden ennakoidaan nousevan aiemmasta

EVAn kevään 2024 Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan yli puolet (56 %) suomalaisista ilmoittaa äänestävänsä varmuudella europarlamenttivaaleissa. Neljäsosa (24 %) pitää äänestämistään todennäköisenä ja 13 prosenttia ilmoittaa jättävänsä äänestämättä joko todennäköisesti tai varmuudella. Loput seitsemän prosenttia ei halua arvioida äänestystodennäköisyyttään.

Viime vuosina EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa äänestämistään varmana pitäneiden osuus on vastannut varsin tarkasti toteutunutta äänestysprosenttia. Kevään 2023 eduskuntavaalien äänestysaktiivisuus oli 72 prosenttia kun varmuudella äänestäviä EVAn kyselyssä oli 74 prosenttia. Vastaavasti aluevaalien 2022 alla näin vastanneita oli 48 prosenttia, mikä oli myös aluevaalien äänestysprosentti.

"Aiempien havaintojen valossa vaikuttaa todennäköiseltä, että europarlamenttivaalien äänestysaktiivisuus loikkaa viime vaalien 43 prosentista lähelle 50 prosentin haamurajaa tai jopa sen yli", povaa EVAn tutkimusjohtaja Ilkka Haavisto.

Kaikkiaan tiistaina päättyneessä eurovaalien ennakkoäänestyksessä äänioikeuttaan käytti hieman yli neljäsosa (25,5 %) Suomessa asuvista äänioikeutetuista. Vuonna 2019 ennakkoon äänesti eurovaaleissa 21,2 prosenttia äänioikeutetuista.

EU-lait ärsyttävät suomalaisia – kahdella kolmesta ei ole kuvaa euroedustajien tekemisistä

Enemmistö suomalaisista (59 %) arvioi, että EU-jäsenyys pakottaa suomalaiset noudattamaan monia sellaisia normeja ja yksityiskohtaisia säädöksiä, joita emme halua emmekä tarvitse ja vain reilu neljäsosa (26 %) on tästä eri mieltä.

Peräti kahdella kolmasosalla (65 %) suomalaisista ei oman arvionsa mukaan ole ”minkäänlaista kuvaa siitä mitä maamme edustajat europarlamentissa ovat tehneet tai ylipäätään aikovat tehdä”, ja vain neljäsosa (25 %) katsoo olevansa hyvin perillä suomalaisten euroedustajien toiminnasta.

"Vaikka suomalaiset suhtautuvat EU-jäsenyyteen myönteisesti, pikkutarkaksi koettu EU-sääntely ja päätöksenteon heikko läpinäkyvyys saavat moitteita suomalaisilta. On todennäköistä, että tyytymättömyys EU-normeihin toimii käyttövoimana populistipuolueiden kannatukselle", pohtii Ilkka Haavisto.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 087 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 13.3.-21.3.2024. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.

Lisätiedot

Asiaa käsittelevän jutun saa julkaista saman aamun painetuissa uutislehdissä. Raportti kokonaisuudessaan löytyy tämän tiedotteen liitteenä.