Korjattu tiedote: Kuntien ilmastopäästöt laskeneet 38 prosenttia 2000-luvun huippuvuodesta
Suomen ympäristökeskuksen tiedote, joka korvaa 16.5.2024 julkaistun tiedotteen tiedot
Suomen ympäristökeskus julkaisi 16.5.2024 tiedotteen kuntien ilmastopäästöistä. Tieliikenteen päästöjen laskennassa havaittiin tiedotteen julkaisemisen jälkeen virhe, mikä vaikuttaa kaikkien sektoreiden päästöjen osuuteen. Tämän takia Syke julkaisee poikkeuksellisesti koko tiedotteen korjatuin luvuin ja se korvaa siten aiemman tiedotteen. Suurin muutos on liikenteen päästöissä, jotka päinvastoin kuin aiemmin kerrottiin, eivät kasvaneet vaan alenivat 3,7 prosenttia. Tämä vaikutti myös päästöjen kokonaismäärään: kuntien ilmastopäästöt laskivat 38 prosenttia vuosina 2006-2022 aiemmin kerrotun 36 prosentin sijaan. Syke pahoittelee virheestä mahdollisesti aiheutunutta haittaa.
![Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain vuosina 1990 ja 2005–2022. Päästöt on laskettu Hinku‐laskentasääntöjen mukaisesti ilman päästöhyvityksiä.](/data/images/public/69819243/70291755/80b525d0-6f67-4437-af3f-e7b407f97d95-w_720.png)
Vuoden 2022 yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt ovat laskussa. Vuoden 2006 huippuvuodesta päästöt ovat laskeneet 38 prosenttia.
Vuoden 2022 kasvihuonekaasupäästöt laskivat 4,3 prosenttia edellisvuodesta. Suurimmat kasvihuonekaasujen päästölähteet olivat edellisvuosien tapaan tieliikenne, jonka päästöt olivat 27,1 prosenttia, maatalous 19,8 prosenttia ja kaukolämpö 14,8 prosenttia kokonaispäästöistä.
”Kunnat ovat tehneet pitkäjänteistä ilmastotyötä ja päästöjen pieneneminen näkyy erityisesti hiilineutraalisuutta tavoittelevien Hinku-kuntien kuntakohtaisissa päästöissä. Kansallisesti sähkön- ja kaukolämmön tuotannon puhdistumisella on ollut suuri merkitys päästöjen pienemisessä. Tekemistä kuitenkin riittää erityisesti ajoneuvoliikenteen päästöjen vähentämisessä”, erikoissuunnittelija Jari Rantsi Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Vuoden 2022 tuloksissa näkyivät Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan vaikutukset. Ukrainan sodan vaikutuksesta maakaasun ja puupolttoaineiden käyttöä korvattiin kivihiilellä ja turpeella. Tämä oli nähtävissä erityisesti energiasektorilla ja teollisuudessa. Kaukolämmön tuotannon päästöintensiteetti kasvoi hieman ja päästökauppasektorin ulkopuolisen teollisuuden päästöt kasvoivat 24,5 prosenttia hajalähteissä tapahtuneen öljynkäytön kasvun takia.
Energiasektori puhdistuu, kuorma-autoliikenteen päästöt kasvoivat
Sähkön käytön päästöt jatkoivat laskuaan. Tähän vaikutti myönteisesti energiankulutuksen väheneminen. Vaikka kivihiilen käyttö kasvoi, pienensi lisääntynyt tuulivoimatuotanto sähkön tuotannon päästöintensiteettiä.
Tieliikenteen päästöt pienenivät 3,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kuorma-autoliikenteessä päästöt kuitenkin kasvoivat siitä huolimatta, että ajosuorite pieneni. Kuorma-autoliikenteen päästöjen kasvuun vaikutti polttoaineisiin sekoitettavien biokomponenttien jakeluvelvoitteen pieneneminen. Jakeluvelvoitteen muutokset näkyvät erityisesti dieseliä polttoaineena käyttävissä liikennemuodoissa, kuten kuorma-autoliikenteessä.
Rakennusten muun erillislämmityksen eli öljyn, kaasun ja puun käytön päästöt jatkoivat laskuaan. Erityisesti öljylämmityksen päästöt pienenivät (-17 prosenttia).
Jätteiden käsittelyn päästöt pienenivät 5,2 prosenttia ja fluorattujen kasvihuonekaasujen päästöt 8,1 prosenttia. Samoin sektoreista pienimpien raide- ja vesiliikenteen päästöt laskivat. Maatalouden päästöt pienenivät edellisvuodesta 2,8 prosenttia.
![Suomen%20kuntien%20yhteenlaskettujen%20kasvihuonekaasup%E4%E4st%F6jen%20jakauma%20vuonna%202022.%20P%E4%E4st%F6t%20on%20laskettu%20Hinku%u2010laskentas%E4%E4nt%F6jen%20mukaisesti%20ilman%20p%E4%E4st%F6hyvityksi%E4.](https://www.sttinfo.fi/data/images/public/69819243/70291755/5fddadfa-8a88-4bc4-a4cf-4a7a93186899-w_720.png)
Työkonepäästösektorin päästölaskentaa tarkennettu
Työkonesektorin päästölaskentaa päivitettiin rakennus-, kaivos-, metsä- ja maataloustyökoneiden laskennan osalta. Rakennustyökoneiden päästöt allokoidaan nyt laskentavuonna valmistuneiden rakennusten pinta-alan perusteella. Kaivostyökoneiden päästöjen allokoinnissa käytetään kaivannaismääriä.
Metsätyökoneiden päästölaskennassa huomioidaan metsänkäyttöilmoitusten mukainen hakkuupinta-ala ja onko kyseessä ollut harvennus- vai päätehakkuu. Maatalouskoneiden kohdalla huomioidaan kuntakohtainen viljelyspinta-ala ja viljelyskasvit.
Suurimmat muutokset kohdistuivat kaivoskoneisiin, joiden kuntakohtaiset päästöt saattoivat kasvaa huomattavastikin. Myös metsäkoneiden päästöissä oli huomattavia kuntakohtaisia muutoksia.
Asukaskohtaisissa päästöissä eroja maakuntien välillä
Kuntien ja maakuntien välillä on edelleen suuria eroja päästöjen kehityksessä ja niiden jakautumisessa eri sektoreille. Asukaskohtaiset päästöt olivat pienimmät Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä.
Suhteellisesti eniten asukaskohtaiset päästöt pienenivät Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaalla, joissa kaikissa asukaskohtaiset päästöt pienenivät 7-8 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna.
Maakuntien välillä eroja selittävät muun muassa elinkeinorakenne, erityisesti maatalousvaltaisuus, maantieteelliset ominaisuudet kuten etäisyydet ja yhdyskuntarakenne sekä sääolosuhteiden ja kaukolämmön polttoainekäytön erot.
![Maakuntien%20asukasta%20kohti%20lasketut%20kasvihuonekaasup%E4%E4st%F6t%20vuonna%202022.%20P%E4%E4st%F6t%20on%20laskettu%20Hinku%u2010laskentas%E4%E4nt%F6jen%20mukaisesti.](https://www.sttinfo.fi/data/images/public/69819243/70291755/8a0cc853-6c9c-4eec-b3cf-9b335014b174-w_720.png)
Lisätietoa
- Erikoissuunnittelija Jari Rantsi, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1274, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Erikoistutkija Santtu Karhinen (laskennan vastuuhenkilö), Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1889, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Erikoistutkija Eija Ferreira (öljy- ja muu erillislämmitys), Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 252 227, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Erikoistutkija Juha Grönroos (maatalous), Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1128, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Erityisasiantuntija Tommi Forsberg (F-kaasut), Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1116, etunimi.sukunimi@syke.fi
Kuntien päästölaskenta on saanut rahoitusta EU:n Life IP Canemure-hankkeesta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
![Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain vuosina 1990 ja 2005–2022. Päästöt on laskettu Hinku‐laskentasääntöjen mukaisesti ilman päästöhyvityksiä.](/data/images/public/69819243/70291755/80b525d0-6f67-4437-af3f-e7b407f97d95-w_240.png)
![Maakuntien asukasta kohti lasketut kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2022. Päästöt on laskettu Hinku‐laskentasääntöjen mukaisesti.](/data/images/public/69819243/70291755/8a0cc853-6c9c-4eec-b3cf-9b335014b174-w_240.png)
![Suomen kuntien yhteenlaskettujen kasvihuonekaasupäästöjen jakauma vuonna 2022. Päästöt on laskettu Hinku‐laskentasääntöjen mukaisesti ilman päästöhyvityksiä.](/data/images/public/69819243/70291755/5fddadfa-8a88-4bc4-a4cf-4a7a93186899-w_240.png)
Liitteet
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
![](/data/images/public/69819243/70291755/baa45ef9-1a5e-45bd-9967-d7eef292027f-w_780.png)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Relatively small amount of blue-green algae have been observed in inland waters, but there are plenty of observations on the coast and in the open sea25.7.2024 13:17:22 EEST | Press release
The blue-green algae situation has remained stable in inland waters, and slightly less blue-green algae than in previous monitoring years have been observed. Blue-green algae observations have increased on the coasts, and plenty of observations have also been made in the Bothnian Sea and the Åland Sea.
För tidpunkten har ganska lite cyanobakterier observerats i insjöarna, men vid kusten och på öppet hav finns det rikligt med observationer25.7.2024 13:06:55 EEST | Tiedote
Algläget har hållits stabilt i insjöarna och cyanobakterier har observerats något mindre än genomsnittet för tidpunkten under tidigare uppföljningsår. Observationerna av cyanobakterier har ökat vid kusten och rikligt med observationer har också gjorts i Bottenhavet och Ålands hav.
Ajankohtaan nähden sinilevää on havaittu sisävesillä melko vähän, mutta rannikolla ja avomerellä havaintoja on runsaasti25.7.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Sinilevätilanne on pysynyt sisävesillä vakaana, ja sinilevää on havaittu ajankohtaan nähden hieman keskimääräistä vähemmän kuin aikaisempina seurantavuosina. Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet rannikoilla, ja havaintoja on tehty runsaasti myös Selkämerellä ja Ahvenanmerellä.
Blue-green algae observations have increased in coastal and open sea areas18.7.2024 13:18:58 EEST | Press release
Blue-green algae observations have increased in coastal and open sea areas, but the situation in inland waters is typical of the season. Blue-green algae have been observed especially on the coasts of Southwest Finland, Uusimaa and Kymenlaakso. Abundant blue-green algae occur in the open sea area throughout the Gulf of Finland.
Observationerna av cyanobakterier har ökat vid kusterna och på öppna havsområden18.7.2024 13:08:13 EEST | Tiedote
Observationerna av cyanobakterier har ökat vid kusterna och på öppna havsområden, men i insjöarna är läget typisk för tidpunkten. I kustområdena har cyanobakterier observerats särskilt längs kusterna i Egentliga Finland, Nyland och Kymmenedalen. I det öppna havsområdet förekommer rikligt med cyanobakterier i hela Finska viken.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme