Hyvinvointialueilla tarve 5,85 miljardin euron tilainvestoinneille – erikoissairaanhoito edelleen merkittävin investointikohde

”Kokosimme Maakuntien tilakeskuksen investointiselvitykseen tietoja hyvinvointialueiden kolmenlaisista toimitilainvestoinneista: 1) hankkeista, joista on jo tehty investointipäätös, 2) suunnitteilla olevista hankkeista ilman päätöstä, ja 3) investointeja vastaavista sopimuksista. Näin saimme muodostettua kokonaiskuvan hyvinvointialueiden tilainvestoinneista julkistalouden näkökulmasta”, taustoittaa Maakuntien tilakeskuksen investointi- ja asiakkuuspäällikkö Henrik Kalske. 

Laki hyvinvointialueesta velvoittaa Maakuntien tilakeskusta laatimaan vuosittain selvityksen hyvinvointialueiden tekemistä investointipäätöksistä ja niiden vaikutuksista hyvinvointialueiden talouteen. Suunnitteilla olevien hankkeiden tiedot taas edesauttavat päätöksentekijöitä arvioimaan lähivuosien kokonaisinvestointitarvetta. Investointeja vastaavat sopimukset sisältävät puolestaan tiedot vuokravastuista. Näillä on merkitystä esimerkiksi hyvinvointialueiden lainanottovaltuuksia laskettaessa. 

Edelleen eniten tilainvestointeja tehdään erikoissairaanhoitoon 

Kustannusarvioltaan suurimmat hankkeet, joista hyvinvointialueilla oli jo tehty päätökset Maakuntien tilakeskuksen tietopyyntöön mennessä, sijaitsivat Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella, HUSin alueella tai Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Palvelualoittain tarkasteltuna päätösperusteisista hankkeista 87 prosenttia ja 2,6 miljardia euroa kohdistui erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuollon tilainvestointeihin oli päätetty ohjata 313 miljoonaa euroa ja pelastustoimeen noin 28 miljoonaa euroa. 

”Investointiselvityksemme mukaan investointeja tehdään ja suunnitellaan kaikille palvelualoille. Erikoissairaanhoito korostui kuitenkin euromääräisesti selvästi suurimmaksi. Tämä oli odotettua, sillä hyvinvointialueiden käytössä olevista toimitiloista omassa taseessa on lähinnä erikoissairaanhoidon kiinteistöjä”, Kalske selvittää. 

Vielä ilman investointipäätöstä olevista suunnitelluista hankkeista nousivat esiin Pirkanmaan hyvinvointialueen mittava erikoissairaanhoidon uudistamisohjelman loppuvaiheen hanke ja HUS-yhtymän suunnitellut investoinnit. Erikoissairaanhoidon osuus suunnittelussa olevien hankkeiden kokonaisarvosta oli noin 75 prosenttia ja 2,1 miljardia euroa. Perusterveydenhuollon osuus oli 384 miljoonaa ja pelastustoimen 60 miljoonaa euroa. 

”Kansallisella tasolla tarkasteltuna suunniteltujen hankkeiden vuotuinen rahoitustarve näyttäisi kasvavan nousevalla trendillä. Vuonna 2025 hyvinvointialueet arvioivat rahoitustarpeen olevan yhteensä noin 240 miljoonaa euroa. Vuosina 2026–2028 vuotuinen rahoitustarve nousisi hieman yli 400 miljoonaan euroon ja vuodesta 2029 eteenpäin se olisi jo yli miljardi euroa”, Kalske kertoo. 

Maakuntien tilakeskuksen investointiselvitys nosti esiin tarpeen yhtenäisille investointilaskelmille ja hankesuunnittelulle 

Ensimmäinen ja jatkossa vuosittain julkaistava Maakuntien tilakeskuksen laatima selvitys hyvinvointialueiden tilainvestoinneista osoitti, että hyvinvointialueilla on hyvin erisisältöisiä hankesuunnitelmia ja alueiden lähtökohdat investoinneille ovat toisiinsa nähden erilaisia. Tämä ilmeni tietojen kokoamisen aikana muun muassa hyvinvointialueiden vaihtelevana valmiutena koostaa ja toimittaa tietojaan.  

”Keskusteluissamme hyvinvointialueiden, HUSin ja Helsingin kaupungin sekä valtiovarain-, sosiaali- ja terveys- sekä sisäministeriön kanssa tärkeiksi teemoiksi nousivat kevään aikana tietojen yhdenmukaisuus ja vertailtavuus sekä yhtenäiset laskentatavat ja toimintaperiaatteet. Nämä tehostaisivat kaikkien osapuolten päätöksentekoa ja toimintakustannuksia. Päätimmekin jo selvityksen laatimisvaiheessa perustaa yhteisen työryhmän edistämään näitä asioita”, Kalske sanoo. 

Maakuntien tilakeskus aikoo tulevina vuosina laajentaa investointiselvitystään muun muassa siten, että investointitietojen lisäksi kootaan yhteen myös investoinnin kohteena olevan kiinteistön salkutus- ja kuntoluokitustietoja. Nämä näkökulmat tukevat hyvinvointialueen omaisuuden arviointia ja antavat selkänojaa investointien perusteluille. Lisäksi salkutus- ja kuntoluokitustietojen avulla hyvinvointialueiden asiantuntijat ja päättäjät voivat arvioida entistä paremmin tulevia investointitarpeita.

”Maakuntien tilakeskus on valtakunnallinen hyvinvointialueiden kiinteistö- ja toimitilahallinnon osaamiskeskus, jonka tehtävänä on tukea asiakkaitaan eli alueita ja valtionhallintoa talouden tasapainottamisessa sekä tehokkaan ja kestävän kiinteistöhallinnan saavuttamisessa. Tuotamme kaikkia osapuolia hyödyttävää tietoa ja luomme innovatiivisia ratkaisuja. Yksi toimintamme kulmakivistä on jakaa asiantuntijuuttamme ja yhdessä todettuja parhaita käytäntöjä hyvinvointialueille”, Kalske summaa.