Perusterveydenhuollon kuntoutusohjauksen toimintamallilla matalan kynnyksen tukea lapsille ja nuorille

Asiakas saa kuntoutusohjausta kuntoutusohjaajalta matalalla kynnyksellä joko fyysisesti, puhelimitse tai digitaalisia välineitä hyödyntäen. Digitaaliset välineet, videovastaanotto ja yhteydenottolomake tulevat käyttöön elokuussa 2024.

Kuntoutusohjaaja työskentelee perustasolla toimivien Kuntoutuksen palvelualueen, Perhe- ja sosiaalipalveluiden, OYS psykiatria -toimialueen sekä kuntien varhaiskasvatus- ja opetustoimen työntekijöiden kanssa.

Kuntoutusohjaus on asiakaslähtöistä, lakisääteistä ja tavoitteellista toimintaa. Kuntoutusohjaus voi olla kertaluonteista tai pitkäkestoista maksutonta palvelua. Kuntoutusohjauksen käynnistää asiakkaan tarve kuntoutukseen liittyvästä ohjauksesta ja neuvonnasta. Kuntoutusohjaus se voi käynnistyä asiakkaan, lähiyhteisön, hoitavan tahon tai viranomaisen aloitteesta.

Asiakkaan taustalla voi olla haasteita toimintakyvyssä, jotka vaikuttavat arjen sujumiseen hänen omassa toimintaympäristössään. Toimintaympäristö voi olla esimerkiksi koti, varhaiskasvatuksen yksikkö, koulu tai harrastuksien ja vapaa-ajan ympäristöt. Ohjaus ja neuvonta tapahtuvat yksilöllisesti, erillistä lähetettä kuntoutusohjaukseen ei tarvita.

Kehittämistyö vastaa Pohteen järjestämissuunnitelman tavoitteeseen tarjota asiakkaille matalan kynnyksen kuntoutuspalveluita lähellä, tasapuolisesti, oikeaan aikaan ja vaikuttavasti. Kuntoutusohjauksen toimintamallia kehittävät Lakeuden alueen kuntoutusohjaaja Silja Airaksinen, Oulun alueen kuntoutusohjaaja Pia Kuusela ja Oulun eteläisen ja Rannikon alueen kuntoutusohjaaja Hanna Savela.

Kuntoutusohjauksen kehittämistyötä tehdään Pohteella osana RRP2-hankekokonaisuutta. Hankkeen avulla kiinnitetään erityishuomiota heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien hoitoon pääsyn edistämiseen toimintaa kehittämällä ja digitaalisia ratkaisuja monipuolisesti hyödyntämällä. Hankkeen pääpaino on peruspalveluiden kehittämisessä.

Suomen kestävän kasvun ohjelmalla (RRP – recovery and resilience plan) tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (NextGenerationEU). Pilarin 4 rahoituksesta Suomessa vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Ohjelmaa toimeenpannaan kaikilla hyvinvointialueilla.