Kuljetusyrityksen toimitusjohtajalle sakkoja toistuvista kuljettajien ajo- ja lepoaikarikkomuksista

Toimitusjohtaja esitti, että eläinkuljetuslainsäädäntö edellyttää, että kuljetusta jatketaan kaikissa tilanteissa, jotta eläinten hyvinvointi kuljetuksen aikana voidaan turvata. Auto ei siis hänen käsityksensä mukaan voi pysähtyä ajo- ja lepoaikasäännöstön edellyttämällä tavalla. Oikeus arvioi säännösten ristiriitaa kuitenkin samoin kuin työsuojeluviranomainen todeten, että ajo- ja lepoaikasäännösten soveltamisalapoikkeus koskee vain pienellä maantieteellisellä alueella tapahtuvia eläinkuljetuksia ja työnantajan olisi tullut huolehtia siitä, että valtakunnalliset eläinkuljetukset saadaan suoritettua lain edellyttämällä tavalla.  

Työsuojelujuristi Aki Eriksson Lounais-Suomen aluehallintovirastosta huomauttaa, että ajo- ja lepoaikasäännökset ovat koko EU:n alueella yhtenäiset ja pohjautuvat suoraan EU-asetukseen:

”Näissä säännöksissä on pyritty ottamaan huomioon monia eri toimintoja ja esimerkiksi eläinkuljetukset ovat vapautettu ajo- ja lepoaikasäännöksistä, kun kuljetus tapahtuu 100 kilometrin säteellä. Nyt kyse oli kuitenkin huomattavasti pidemmistä matkoista. Osa poikkeuksista on kansallisia, mutta kaikissa tilanteissa on kuljetusyrittäjän viimekätisenä velvollisuutena järjestää työ niin, että lakeja ja asetuksia noudatetaan. Tämä saattaa edellyttää esimerkiksi tuplamiehitystä, vaikka siitä kuluja syntyykin.”

Tieliikenteen sosiaalilainsäädännön valvonta on jaettu Suomessa niin, että poliisi, tulli ja rajavartiolaitos valvovat ajo- ja lepoaikoja tien päällä tehtävillä tarkastuksilla ja työsuojeluviranomaiset valvovat yrityksiä yritysten toimittamien tietojen perusteella. Eriksson huomauttaa, että ajo- ja lepoaikojen noudattaminen ja noudattamisen valvonta parantavat sekä liikenneturvallisuutta että työntekijöiden työturvallisuutta ja osaltaan myös varmistavat, ettei yksikään toimija saa epätervettä kilpailuetua sillä, ettei säännöksiä noudateta. 

Satakunnan käräjäoikeuden tuomio 29.5.2024, R 24/446.