Kriittisen infrastruktuurin riskitasoja on alennettava Suomessa, varoittavat Vaasassa 10.–11. kesäkuuta järjestettävien Tietojenkäsittelytieteen päivien pääpuhujat

Vaasan yliopiston tietojärjestelmätieteen professorin Tero Vartiaisen mukaan kriittisten infrastruktuurien digitalisointi tehostaa toimintoja ja sen avulla voidaan tarjota uusia palveluja, kuten älykkäät sähkömittarit tai vaikkapa sosiaali- ja terveydenhuollon digitaaliset Kanta-palvelut. Digitalisaation kääntöpuolena on kuitenkin haavoittuvuuksien lisääntyminen: internetiin kytketyt digitaaliset palvelut ja kyberfyysiset laitokset ja komponentit ovat kyberhyökkäysten kohteena. Jos nämä hyökkäykset onnistuvat, laitokset ja järjestelmät voivat lamaantua täysin.

Tiistaina Tietojenkäsittelytieteen päivillä puhuva Traficomin teknologia- ja strategiajohtaja Kirsi Karlamaa muistuttaa, että yhteiskuntaamme ylläpitävä digitaalinen infrastruktuuri ulottuu meren pohjasta avaruuteen.

– Murrosteknologiat kuten tekoäly, kvanttiteknologia tai 6G verkkoteknologia tuovat meille paljon hyötyjä ja tehokkuutta, mutta luovat myös uhkakuvia. Meidän tulee varmistaa, että kriittiset yhteiskunnan palvelut ovat käytettävissä kaikissa tilanteissa, sanoo Karlamaa.

Teknologiateollisuuden kyberturvallisuustoimialan toimitusjohtaja Peter Sundin mukaan kyberturvallisuus on yksi digitalisoituvan yhteiskunnan riskienhallinnan kulmakivistä.

– Riskienhallinnan keskiössä ovat tietoverkkojen ja tietojärjestelmien omistajat ja hallinnoijat. Sota- ja kriisipuheen sijasta kaipaamme konkreettisia toimia, jotka vaikuttavat riskitasoomme sitä alentavasti. Paljon on työn alla, resursseja ei kuitenkaan ole hukattavaksi, tiistaina puheenvuoron pitävä Sund sanoo.

Enemmän automaatiota inhimillisten virheiden havaitsemiseksi

Automaatio ja tekoäly ovat erinomaisia työkaluja, mutta ne eivät voi korvata palvelun ylläpitäjiä tai pääkäyttäjiä, muistuttaa maanantaina päivillä alustuksen pitävä johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku Digi- ja väestötietovirastosta.

– Kyber- ja digiturvallisuuden kehittäminen on yhdistelmä teknologiaa ja ihmisten toiminnan parantamista. Teemme inhimillisiä virheitä käyttäjinä, mutta erityisesti järjestelmien ylläpitäjinä ja sovelluskehittäjinä, mikä voi pahimmillaan aiheuttaa merkittävää vahinkoa. Näiden virheiden havaitsemiseksi tarvitaan enemmän automaatiota, hälytyksiä ja reagointia, jotka lopulta päätyvät ihmisten tarkistettavaksi ja tehtäviksi.

Koodaamisella iso merkitys palvelinkeskusten energiatehokkuuden parantamiselle

Palvelinkeskusten energiatehokkuus ei parane vain uusiutuvalla energialla ja hukkalämmön hyödyntämisellä – myös koodausta tarvitaan, muistuttaa tiistaina puheenvuoron pitävä Data Center Business Lead Antti Laine Swecosta.

–Vaikka palvelinkeskusten energiatehokkuus ja päästöjen vähennys ovat ottaneet isoja harppauksia parempaan suuntaan viimeisen parin vuosikymmenen aikana, on huomio koodaamisen merkitykselle jäänyt sen merkitykseen nähden varsin pieneen rooliin. Teknologisen kehittämisen rinnalla koodaamisen merkitys energiatehokkuudelle ja kestävälle kehitykselle palvelinkeskusteollisuudelle on merkittävä, muistuttaa Laine.

Lisätiedot

Tero Vartiainen, professori, Vaasan yliopisto
puh 029 449 8588, tero.vartiainen@uwasa.fi

Tietojenkäsittelytieteen päivien ohjelma: https://sites.uwasa.fi/tktp2024/