Happamat sulfaattimaat hyötykäyttöön – Tutkimuksessa testataan happamien maamassojen neutralointia teollisuuden sivuvirtamateriaaleilla
Suomen rannikkoalueet ovat muinaista merenpohjaa. Maan kohoamisen seurauksena alueet sijaitsevat nyt noin 100 metriä merenpinnan yläpuolelle sijoittuvalla vyöhykkeellä. Merenpohjaan kerrostui aikoinaan runsaasti sulfidimuotoista rikkiä, joka nyt kuivalla maalla happamoittaa maaperää. Happamiin sulfaattimaihin liittyvien riskien arvioidaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen seurauksena, koska kuivuus lisää entisestään maaperän happamoitumista. Tutkijoiden tavoitteena on edistää happamien sulfaattimaiden ympäristöystävällistä ja rakentamisen kannalta turvallista hyötykäyttöä.

Maankäyttö happamilla sulfaattimailla aiheuttaa monenlaisia haitallisia ympäristövaikutuksia. Erittäin happamat ja metallipitoiset valumavedet ovat yksi merkittävimmistä haitoista. Happamat sulfaattimaat ovat myös rakennusteknisesti haastavia. Niiden geotekniset ominaisuudet ovat maa- ja pohjarakentamisen kannalta huonoja, sulfaattimaissa ilmenee lujuus- ja kantavuusongelmia. Lisäksi happamien sulfaattimaiden maaperän kemiallinen koostumus ja mikrobitoiminta altistavat betoni- ja teräsrakenteet korroosiolle eli syöpymiselle.
”Happamat sulfaattimaat päätyvät haastavien ominaisuuksiensa vuoksi usein läjitettäviksi maankaatopaikoille. Samaan aikaan maanrakennushankkeiden maamateriaalin massatasapaino on alijäämäinen eli läjitettäviä massoja joudutaan korvaamaan muualta tuodulla maa-aineksella”, kertoo FiksuHasu-hankkeen projektipäällikkö Mirkka Visuri Suomen ympäristökeskuksesta.
"Myös maamateriaalin läjityksessä täytyy huomioida happamien sulfaattimaiden ympäristövaikutukset”, korostaa Mirkka Visuri.
Happamien sulfaattimaiden esiintymisalue kattaa koko Suomen rannikkoalueen. Rannikkomme on kokonaisuudessaan entistä merenpohjaa. Muinaisen Litorinameren hapettomille pohja-alueille kerrostui aikoinaan pieneliöstön toiminnan tuloksena runsaasti sulfidimuotoista rikkiä. Maan kohoamisen seurauksena muinainen merenpohja on nyt kuivalla maalla noin 100 metriä merenpinnan yläpuolella sijaitsevalla vyöhykkeellä. Happamiin sulfaattimaihin liittyvät riskit todennäköisesti lisääntyvät ilmastonmuutoksen seurauksena, kun kuivat kaudet edistävät maaperän happamoitumista ja happamuuden huuhtoutumista.
Sulfaattimassoja neutraloidaan ja stabiloidaan teollisuuden sivuvirtamateriaaleilla
Sulfaattimaamassojen hyötykäyttöä voidaan lisätä neutraloimalla tai stabiloimalla massat, jonka jälkeen niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi rakennuspohjana, erilaisissa täytöissä tai maisemoinneissa. Happamien sulfaattimaiden stabilointi ja neutralointi estävät happamuuden muodostumisen maaperässä ja vähentävät happamien valumavesien muodostumista sekä sulfaattimaiden käytön aiheuttamia ympäristöongelmia. Stabiloinnilla ja neutraloinnilla voidaan myös vähentää rakenteiden korroosiota.
Maa-ainesmassojen neutralointia ja stabilointia on tehty jo pitkään, mutta käytetyt materiaalit ovat yleensä sementti- ja kalkkipohjaisia, joten niiden laajamittainen käyttö lisää huomattavasti rakentamisen hiilidioksidipäästöjä. FiksuHasu-hankkeessa testataan massojen neutralointia ja stabilointia teollisuuden sivuvirtamateriaaleilla, joita ovat esimerkiksi tuhka ja kuona. Niistä ei muodostu vastaavaa hiilidioksidikuormitusta kuin sementistä tai kalkkipohjaisista materiaaleista.
Tällä hetkellä käytössä ei ole sellaisia menetelmiä, joilla voitaisiin luotettavasti arvioida maaperästä betoni- ja teräsrakenteille aiheutuvan korroosion määrää. FiksuHasu-hankkeessa tutkitaankin happamien sulfaattimaiden aiheuttamaa korroosiota ja sen arviointimenetelmiä. Riskiarvioinnissa huomioidaan myös mikrobien aiheuttama korroosio.
Tietoa FiksuHasu-hankkeesta
FiksuHasu (Happamien sulfaattimaiden hyödyntäminen) -hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta sekä Fingrid Oy, Väylävirasto ja Kiertokaari Oy. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Suomen ympäristökeskus, Åbo Akademi, Geologian tutkimuskeskus GTK ja Yrkeshögskolan Novia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Mirkka VisuriSuomen ympäristökeskus
Puh:0295251024Puh:+358 50 597 8636etunimi.sukunimi@syke.fiPeter ÖsterholmÅbo Akademi ÅA
Puh:+358 50 582 8490etunimi.sukunimi@abo.fiJukka RäisänenGeologian tutkimuskeskus GTK
Puh:029 503 4358etunimi.sukunimi@gtk.fiEva Högfors-RönnholmYrkeshögskolan Novia
Puh:+358 44 780 5737etunimi.sukunimi@novia.fiKuvat

Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
A calm start for the blue-green algae season19.6.2025 13:15:31 EEST | Press release
As typical in early summer, the number of blue-green algae observations is moderate. Some blue-green algae have been observed in inland waters, mainly in Southern Finland. In coastal areas, even slightly less blue-green algae have been detected than typical this time of year. So far, no significant deposits of algae have been observed in offshore areas.
Lugn början på cyanobakteriesäsongen19.6.2025 13:14:48 EEST | Pressmeddelande
Antalet observationer av cyanobakterier är måttligt, vilket är typiskt för början av sommaren. Lite cyanobakterier har påträffats på sina håll i insjöar, främst i Södra Finland. I kustområdena har cyanobakterier observerats i något mindre utsträckning än vad som är vanligt för den här tiden på året. Hittills har inga större mängder cyanobakterier observerats på öppna havsområden.
Rauhallinen alku sinileväkaudelle19.6.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sinilevähavaintojen määrä on alkukesälle tyypilliseen tapaan maltillinen. Sisävesillä on paikoittain havaittu hieman sinilevää, pääosin Etelä-Suomessa. Rannikkoalueilla sinilevää on havaittu ajankohtaan nähden jopa hieman vähemmän. Avomerialueilla ei ole toistaiseksi havaittu merkittäviä leväesiintymiä.
Lajistoseurantojen merkitys korostumassa: suomalaisen luontotiedon tuotanto vapaaehtoisten varassa17.6.2025 10:12:54 EEST | Tiedote
Suomen luonnon tilaa valottavista lajistoseurannoista on koottu ensimmäistä kertaa kattava kokonaiskuva. Kysyntä seurantojen tuottamille tiedoille kasvaa tulevaisuudessa entisestään. Vapaaehtoistyö on seurannoille valtava voimavara, mutta rahoituksen epävarmuus uhkaa seurantatyön jatkuvuutta.
Suomen ympäristökeskukselta kolme merkittävää sitoumusta merten suojelemiseksi13.6.2025 17:37:32 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskus (Syke) on tehnyt osana vuoden 2025 YK:n valtamerikonferenssia kolme sitoumusta, jotka tukevat tutkimukseen perustuvaa päätöksentekoa Itämeren ympäristön hallinnassa ja suojelussa. YK:n valtamerikonferenssi on pidetty kuluneella viikolla (9.–13.6.2025) Nizzassa, Ranskassa. Konferenssin tavoitteena on nopeuttaa ja lisätä merten suojeluun ja kestävään käyttöön tähtääviä toimia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme