Ilman laiduneläimiä luonnonlaitumet kasvavat umpeen ja monimuotoisuus heikkenee
11.6.2024 13:00:00 EEST | Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry | Tiedote
Lauantaina 15. kesäkuuta vietetään järjestyksessään kolmatta valtakunnallista luonnonlaidunpäivää. Silloin maatilat ja muut toimijat ympäri Suomen pitävät avoimia ovia ja järjestävät ohjelmaa. Päivä juhlistaa luonnonlaitumia sekä niitä kunnossa pitäviä nautoja, lampaita ja muita laiduntajia.

Perinneympäristöt ovat erittäin lajirikkaita elinympäristöjä ja monien uhanalaisten lajien koti. Perinneympäristöt vaativat kunnossa pysyäkseen jatkuvaa hoitoa, etteivät ne kasva umpeen. Laiduneläinten tekemä kunnossapitotyö on tärkeää etenkin kesäkuukausina, jolloin luonnonlaitumilla voi nähdä useita tuttuja niittykukkia, kuten ahomansikoita ja kissankelloja. Samaan aikaan alueiden umpeenkasvun uhka on ajankohtaisimmillaan.
Suomessa on tällä hetkellä noin 30 000 hehtaaria hoidossa olevia perinneympäristöjä, joiden pääasiallinen hoitotapa on laidunnus. Perinneympäristöjä hoidetaan niin valtion suojelualueilla kuin yksityisillä mailla. Helmi-elinympäristöohjelman tavoitteena on nostaa hoidettujen perinneympäristöjen ala 52 000 hehtaariin, jotta hoito olisi lajien ja luontotyyppien kannalta kestävällä tasolla.
”Tukijärjestelmän viimeaikaiset haasteet valitettavasti vaikeuttavat tavoitteiden saavuttamista. MTK ja SLC ovat luonnon monimuotoisuuden tiekartassaan korostaneet tarpeen kehittää markkinaehtoisia rahoitusmahdollisuuksia perinneympäristöjen hoidolle. Yhtenä keinona tähän voi toimia MTK:n Luontoarvot.fi-palvelu, sanoo MTK:n juristi Anna-Rosa Asikainen.
Niityt ja laitumet hallitsivat ennen maaseutumaisemaa, mutta laidunnus vähentyi 1900-luvulla huomattavasti maatalouden menetelmien muuttuessa. Nykyisin Suomen perinneympäristöt ovat kaikki uhanalaisia luontotyyppejä, ja niillä elää neljäsosa maamme uhanalaisista lajeista.
Perinneympäristöjen katoaminen on suuri uhka pölyttäjähyönteisille, joiden työ on korvaamatonta viljely- ja puutarhakasvien pölytyksessä.
”Kedoilla ja niityillä elää laaja kirjo erilaisia perhosia ja mesipistiäisiä, joiden ansiosta saamme parempaa satoa monista peltokasveista sekä mehevämpiä marjoja ja hedelmiä. Mikäli pölyttäjien elinympäristöt katoavat, sillä on vaikutusta paitsi niittykasviemme tulevaisuuteen myös omaan ruokaturvaamme”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Eeva-Liisa Korpela.
Luonnonlaidunpäivänä useat maatilat ympäri Suomen avaavat laitumensa yleisölle ja järjestävät ohjelmaa. Päivä onkin mainio tapa nähdä maatilan elämää sekä oppia luonnonlaitumista ja luonnon monimuotoisuudesta. Usealta tilalta voi samalla ostaa myös luonnonlaiduntuotteita. Kaikki teemapäivän tapahtumat löytyvät päivittyvästä kartasta, josta voi katsoa lähialueensa tapahtumat.
”Tänä vuonna monet luonnonlaidunpäivän tapahtumista ovat hyvin ihmisten ulottuvilla. Esimerkiksi Kotkassa Kyminlinnan kupeessa on Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten, Kotkan kaupungin ja paikallisten maatilojen yhteistapahtuma”, kertoo Luonnonlaidunlihan tuottajat ry:n puheenjohtaja ja Kosken kartanon luomutilan isäntä Fredrik von Limburg Stirum.
Luonnonlaidunpäivän järjestävät yhteistyössä MTK, SLC, WWF Suomi, Luonnonlaidunlihan tuottajat ry, Metsähallitus, Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria, Ruokavirasto, Perinnemaisemayhdistys, Suomen Lammasyhdistys ja Pihvikarjaliitto.
Luonnonlaidunpäivän verkkosivulta löytyy lisätietoja sekä päivittyvä kartta avoimet ovet pitävistä tiloista. Median edustajat voivat olla suoraan yhteydessä omalta levikkialueeltaan löytyvään tilaan ja sopia juttukeikasta luonnonlaidunpäivän tapahtumaan.
Lisätietoja:
Anna-Rosa Asikainen, juristi luonnonsuojeluasioissa, MTK, 040 920 9858, anna-rosa.asikainen(at)mtk.fi
Eeva-Liisa Korpela, suojeluasiantuntija (pölyttäjät ja muu lajisto perinneympäristöissä), WWF Suomi, 044 5655 165, eeva-liisa.korpela(at)wwf.fi
Fredrik von Limburg Stirum, puheenjohtaja, Luonnonlaidunlihan tuottajat ry, 040 540 1506, fredrik(at)koskis.fi
Katja Raatikainen, palveluomistaja, Metsähallituksen Luontopalvelut, +358 40 354 0512, katja.raatikainen@metsa.fi
---------------
Faktaa luonnonlaidunlihasta:
• Luonnonlaidunlihalla tarkoitetaan lihaa, joka saadaan osan vuodesta vapaana luonnonlaitumilla laiduntavista eläimistä, kuten naudoista ja lampaista.
• Yksi keino auttaa uhanalaisia niittyjä, ketoja, hakamaita ja muita perinneympäristöjä, on panostaa luonnonlaidunnukseen myös lihantuotannossa.
• Suomalaisen luonnonlaidunlihan sertifiointi nytkähti käyntiin vuonna 2022, kun Kosken kartanon luomutila Perniössä sertifioi luonnonlaidunlihan tuotantonsa.
Kuvat
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
MTK: Polttoainekriisin kustannukset eivät saa kaataa kotimaista tuotantoa2.10.2026 18:36:16 EEST | Tiedote
MTK:n johtokunta vaatii hallitukselta nopeita toimia Lähi-idän kriisin aiheuttaman polttoaineiden hinnannousun hillitsemiseksi. MTK korostaa, että maa- ja metsätalouden sekä muidenkin kotimaisten tuotantoketjujen nopeasti kasvavia kustannuksia ei voida jättää huomiotta. Johtokunta käsitteli pitkittyvän öljykriisin vaikutuksia kokouksessaan keskiviikkona.
Pieni kaali, suuri ravintoarvo – kotimainen ruusukaali on nyt parhaimmillaan1.10.2026 09:23:00 EEST | Tiedote
Ruusukaali on syksyn ja loppuvuoden kiinnostavimpia kaaleja. Se on napakka ja voimakkaan vihreä ja maistuu parhaalta, kun sen kypsentää huolella, mutta ei liikaa. Nykyään viljeltävät lajikkeet ovat miedon ja miellyttävän makuisia, ja paahdettuna ruusukaalista tulee näyttävä lisuke. Ruusukaaliviikkoa vietetään 5.–11.10.
Koulumaidon rooli on suurempi kuin luulet29.9.2026 09:20:00 EEST | Tiedote
Koulumaito mielletään usein pelkäksi lasilliseksi maitoa lounaspöydässä, mutta sen merkitys on paljon suurempi. Kansainvälistä koulumaitopäivää vietetään vuosittain syyskuun viimeisenä keskiviikkona, tänä vuonna 30. syyskuuta. Päivä muistuttaa, että koulumaito liittyy lasten ravitsemuksen lisäksi myös ruokakasvatukseen ja ymmärrykseen siitä, mistä ruoka tulee.
MTK vetoaa metsästäjiin: ASF-tartuntavyöhykkeeltä jahteihin lähdettäessä tärkeää huolehtia, ettei virusta levitetä uusille alueille25.9.2026 14:01:33 EEST | Tiedote
MTK muistuttaa metsästäjiä erityisestä huolellisuudesta afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviämisen estämiseksi metsästyskauden aikana. Erityisen tärkeää on, että Kaakkois-Suomen ASF-tartuntavyöhykkeeltä tai sen lähialueelta muualle Suomeen metsästämään matkustavat puhdistavat ja desinfioivat huolellisesti metsästysvarusteensa. Virus voi levitä maaperän, mudan ja muun orgaanisen aineksen mukana ihmisten, varusteiden ja kaluston välityksellä.
Alueellinen tieverkko rapautuu – MTK varoittaa kasvun ja investointien pullonkaulasta25.9.2026 09:51:16 EEST | Tiedote
Suomen tieverkosta 96 prosenttia koostuu seutu-, yhdys- ja yksityisteistä. Niiden heikkenevä kunto uhkaa maaseudun yritystoimintaa, kotimaista ruoantuotantoa, metsätaloutta, huoltovarmuutta ja vihreän siirtymän investointeja. MTK vaatii alueelliselle tieverkolle pitkäjänteistä rahoitusohjelmaa, jolla korjausvelan kasvu saadaan pysäytettyä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


