Pelot ja toiveet yhdistävät – nuorille tulee luoda toivoa globaalisti
Tampereen yliopistolla järjestetään nuorisotutkimuksen tieteellinen konferenssi. Nuorisotutkijat ja -asiantuntijat kokoontuvat pohtimaan haasteita ja visioimaan parempaa tulevaisuutta. NYRIS-konferenssin teemana on nuoret ja nuoruus oikeudenmukaisessa ja reilussa maailmassa.

Järjestyksessään 16. NYRIS (Nordic Youth Research Symposium) kokoontuu Tampereella 12.–14.6.2024. Pohjoismainen NYRIS-konferenssi, Nordic Youth Research Symposium, kokoaa yhteen alan tutkijoita, opiskelijoita ja asiantuntijoita eri puolilta maailmaa.
Tällä kertaa nuorisotutkijat ja -asiantuntijat kokoontuvat pohtimaan haasteita ja visioimaan parempaa tulevaisuutta ajassa, jossa elämää leimaavat lukuisat toisiinsa kietoutuneet kriisit: ilmastonmuutos, sodat, turvallisuushuolet, sosiaaliset levottomuudet ja pandemiat.
Konferenssin teemana on nuoret ja nuoruus oikeudenmukaisessa ja reilussa maailmassa. Nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia kertoo, että paikalle on tulossa yli 300 osallistujaa. Teema onkin ollut järjestäjille iso sitoumus, sillä he tavoittelivat konferenssiin tutkijoita ympäri maailman pohtimaan nuoruuteen ja nuorisoon liittyviä ilmiöitä.
– Monet nuorisotutkimuksen teoriat on kehitetty ja keskustelua käydään usein pelkästään länsimaissa, vaikka valtaosa nuorista asuu globaalissa etelässä. On tärkeää tutkia nuorten elämään liittyviä kysymyksiä globaalista näkökulmasta. Oma ja maailman tulevaisuus ovat tärkeitä kysymyksiä nuorille kaikkialla, Honkatukia toteaa.
– Uskon, että kaikki nuoret pohtivat omaa tulevaisuuttaan ja toivovat voivansa elää hyvää ja arvojensa mukaista elämää. Heillä on haaveita, unelmia kuin pelkoja. Samaan aikaan nuorten taustat ja asema yhteiskunnassa vaihtelevat vaikuttaen siihen, miten he voivat toteuttaa unelmiaan tai ylipäätään siihen, mistä asioista he kokevat voivansa haaveilla. Vaikuttavan puheenvuoron tästä esittää konferenssin avaussessioon videotervehdyksen lähettävä M. Hussaini, afganistanilaistaustainen nuori nainen.
Honkatukia sanoo, että meneillään oleva kriisien aikakausi huolestuttaa nuoria ja monet nuoret vaativat päättäjiltä tehokkaampia toimia kestävän tulevaisuuden turvaamiseksi. Tämä näkyy esimerkiksi globaalissa ilmastoliikehdinnässä, sukupuolen ja seksuaalisuuden ympärillä tapahtuvassa liikehdinnässä tai oppilaitosvaltauksissa.
– Samaan aikaan nuorten kokemat paineet voivat heikentää heidän mielenterveyttään. Osa nuorista ei koe kuuluvansa yhteiskuntaan ja etsii kuulumisen kokemuksia manosfäärin kaltaisista vihayhteisöistä, Honkatukia muistuttaa.
Konferenssin pääpuhujat ovat professori Professori Linda Herrera/ University of Illinois, professori Aoife Daly / University College Cork, professori Lucas Gottzén / Tukholman yliopisto, tutkijatohtori Tuuli Kurki / Helsingin yliopisto ja professori Rachel Thomson / Sussexin yliopisto.
Nuorisotutkimuksen tieteellinen symposiumi pidetään joka toinen vuosi. NYRIS-konferensseja on järjestetty pohjoismaisena yhteistyönä vuodesta 1987 lähtien.
Tapahtuman isännöi Tampereen yliopisto ja järjestää yhteistyössä Nuorisotutkimusseura, nuorisotyö ja nuorisotutkimus Tampereen yliopistossa, Tampereen Lapsuuden, nuoriso- ja perhetutkimuksen keskus PERLA sekä perhetutkimus ja lapsuus- ja nuorisotutkimus Helsingin yliopistossa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Päivi Honkatukia
paivi.honkatukia@tuni.fi
050 318 6743
Linkit
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Silmät vaikuttavat siihen, millaiseksi koemme humanoidirobotin mielen25.11.2025 15:07:30 EET | Tiedote
Silmillä on keskeinen rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkijoita kiinnosti kysymys siitä, miten keinotekoisen olennon kuten humanoidirobotin silmät tai niiden puuttuminen vaikuttavat robotin mielen havaitsemiseen. Kokemus robotin ”mielestä” – muun muassa ihmisen sille tulkitsema toimijuus – vahvistui, kun robotilla oli silmät.
Väitös: Lämpötila vaikuttaa puumateriaalien kosteuskäyttäytymiseen enemmän kuin on luultu25.11.2025 14:06:42 EET | Tiedote
Puu on Suomessa keskeinen rakennusmateriaali, jonka kosteustekninen toimivuus on kriittistä erityisesti ulkoseinärakenteissa. Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Petteri Huttunen tutki, miten rakennusfysiikan laskentamalleja voidaan parantaa erityisesti puupohjaisten materiaalien osalta. Hän havaitsi, että lämpötilan vaikutus puumateriaalien kosteuden sitomiskykyyn on usein sivuutettu, vaikka se voi olla merkittävä etenkin kylmissä olosuhteissa.
Presidentti, Suomen johtaja? Keskustelua presidentinvaaleista ja instituutiosta25.11.2025 13:25:23 EET | Tiedote
Maanantaina 8. joulukuuta Tampereen pääkirjasto Metson Lehmus-salissa järjestetään kaikille avoin tapahtuma Presidentti, Suomen johtaja? Keskustelua presidentinvaaleista ja presidentti-instituutiosta Suomessa. Tilaisuudessa esitellään myös päätulokset vuoden 2024 presidentinvaalien tutkimuksesta.
Väitös: Kulttuurinen maku kertoo poliittisista kannoista – myös Suomessa20.11.2025 15:01:25 EET | Tiedote
Elämäntyylit ja kulttuuriset käytännöt, kuten kulttuurinen maku ja kulttuurin harrastaminen, kytkeytyvät vahvasti sosiaaliseen taustaan ja eriytyvät esimerkiksi sukupuolen, iän ja koulutuksen mukaan. Väitöskirjatutkimuksessaan YTM Sara Sivonen osoittaa, että kulttuurinen eriytyminen liittyy kiinteästi myös poliittiseen orientaatioon, eli poliittisiin asenteisiin ja puoluekantoihin.
Väitös: Jännitetyt sillat kestävät enemmän kuin luultiin – uutta tietoa rakenteiden vaurionsietokyvystä19.11.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Olli Asp selvitti, miten suurten jännitettyjen betonisiltojen kantavuutta voidaan arvioida tarkemmin jännepunosten korroosiovaurioiden yhteydessä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää siltojen turvallisen käytön varmistamisessa sekä korjausresurssien tehokkaammassa kohdentamisessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme