Väitöstutkimus: Arvostettu amerikkalainen keksijä, arkkitehti ja yleisnero Buckminster Fuller oli huijari

Arkkitehti Pasi Toiviainen kysyy tuoreessa tutkimuksessaan, oliko maailmankuulu visiönääri Buckminster Fuller lopulta nero vai huijari. Toiviaisen tutkimus paitsi suorittaa Fullerin elämäntarinalle perusteellisen faktantarkistuksen, myös analysoi kokonaisvaltaisesti hänen teostensa ja ajattelunsa alkuperäisyyttä ja pätevyyttä.

Fullerista psykobiografisen uudelleentulkinnan tehnyt Toiviainen väittelee 14. kesäkuuta Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun arkkitehtuurin laitoksella.

Nykyisellään Toiviaisen tutkimuskohdetta, yhdysvaltalaista R. Buckminster Fulleria (1895–1983), pidetään ainutlaatuisena yleisnerona. Fullerin moniin titteleihin lukeutuvat mm. arkkitehti, ekologi, ekonomisti, filosofi, fyysikko, historioitsija, insinööri, kartografi, keksijä, matemaatikko, mekaanikko, muotoilija, runoilija ja systeemiteoreetikko. Häntä tavataankin kutsua 1900-luvun Leonardo da Vinciksi.

Fuller oli ahkera kirjoittaja ja luennoitsija, ja uransa aikana hänelle myönnettiin lukuisia kunniatohtoruuksia, patentteja ja palkintoja. Parhaiten hänet tunnetaan geodeettisten kupolien, kuten Montrealin vuoden 1967 maailmannäyttelyn Yhdysvaltain paviljongin, keksijänä.

– Nykyisin Fulleria arvostetaan ennen kaikkea ekologisen suunnittelun tärkeänä edelläkävijänä sekä uraauurtavana ympäristöajattelijana ylipäätään. Siksi maailmalla on parhaillaan käynnissä suoranainen Fuller-villitys, Toiviainen kertoo.

Toiviaisen tulosten mukaan Fuller vaikuttaa tosiaan olleen huijari, jonka ura perustui pääasiassa sepittämiseen, anastamiseen ja näennäistieteeseen. Suurimmat saavutuksensa hän yksinkertaisesti joko sepitti tai omi nimiinsä muilta. Hänen aidosti omat teoretisointinsa ovat puolestaan silkkaa monimutkaisella tieteellisellä terminologialla naamioitua hölynpölyä.

– Ottaen huomioon, että nyt vielä yli 40 vuotta hänen kuolemansa jälkeen hänen töistään ja teoretisoinneistaan tehdään yhä lukemattomia nämä ihan vakavasti ottavia tutkimuksia, kirjoja, näyttelyitä, ynnä muuta, ja että muuan huippuyliopisto aivan äskettäin perusti professuurin hänen perintönsä kunniaksi, Fuller lienee yksi modernin ajan menestyksekkäimpiä tunnettuja huijareita, Toiviainen pohtii.

Toiviaisen tutkimuksen alkusykäyksenä toimi se, että jo Fullerin eläessä häntä toisinaan syytettiin huijariksi, eikä tällaisista syytöksistä ole vieläkään päästy täysin eroon. Itse asiassa vuonna 2022, Fullerin uusimman elämäkerran julkaisun myötä, vastaavat epäilyt nousivat jälleen esiin – jopa siitä huolimatta, että kyseinen elämäkerturi vahvisti hänen olleen merkittävä suunnannäyttäjä ja nero.

– Kirjallisuudessa Fullerin mainetta on pyritty puhdistamaan huijaussyytöksistä jo ainakin kahdesti, mutta tähän mennessä aiheesta tehdyt selvitykset ovat olleet kovin kursorisia, Toiviainen taustoittaa.

Toiviaisen tutkimus pohtii myös syitä Fullerin toiminnan takana sekä analysoi hänen persoonallisuuttaan. Osoittautuukin, että Fullerin toiminta voidaan selittää hänen grandioosilla narsismillaan, jonka kehittymiseen ovat puolestaan vaikuttaneet hänen lapsuuden ja nuoruuden traumansa.

– Loppujen lopuksi Fullerin tarina on ennen kaikkea henkilökohtainen tragedia. Suuri huijari oli itsekin uhri: pieni laiminlyöty poika, joka olisi vain kaivannut vanhempiensa huomiota ja rakkautta, Toiviainen summaa.

– Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, kuinka laajoja seurannaisvaikutuksia havainnoillani voi olla. Tähän asti Fullerilla on ollut arkkitehtuurin historiankirjoituksissa merkittävä asema, ja hänellä oli myös lukuisia opetuslapsia – muutamia sangen merkittäviäkin.

Arkkitehti Pasi Toiviainen esittää väitöskirjansa ”Genius or Charlatanry? A psychobiographical reinterpretation of the life and works of Buckminster Fuller” julkisesti tarkastettavaksi Aalto-yliopistossa perjantaina 14. kesäkuuta 2024 klo 12.00. Vastaväittäjänä toimii emeritusprofessori Jonathan Woodham (University of Brighton, Iso-Britannia). Tilaisuus on suomen- ja englanninkielinen. Väitöksen alana on arkkitehtuurin historia.