Jyväskylän yliopisto

Liikunnan terveyshyödyt ovat kiistattomat, mutta elinikää se ei välttämättä pidennä

Jaa

Liikunta mielletään usein keinona pidentää elinikää, mutta tuoreessa kaksostutkimuksessa havaittiin, että liikunnan hyödyt pitkäikäisyyteen eivät ehkä olekaan niin suoraviivaisia kuin on ajateltu. Liikunta yksistään ei merkittävästi vaikuttanut kuolleisuuteen, kun otettiin huomioon muut terveyteen vaikuttavat tekijät, kuten tupakointi, alkoholin kulutus, ruokavalio sekä painoindeksi. Liikunnalla voidaan kuitenkin kehittää fyysistä toimintakykyä ja hallita monia sairauksien riskitekijöitä.

Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, miten Maailman terveysjärjestön liikuntasuosituksen noudattaminen on yhteydessä kuolleisuuteen ihmisillä, joilla on geneettinen alttius sydän- ja verisuonitaudeille. Tutkijat arvioivat myös liikuntasuosituksen noudattamisen ja kuolleisuuden välistä syy-seurausyhteyttä. 

Tutkimuksessa havaittiin, että liikunnan itsenäiset yhteydet kuolleisuuteen olivat pieniä ja heikkenivät merkittävästi, kun huomioitiin keskeiset sekoittavat tekijät, kuten tupakointi, alkoholin kulutus, ruokavalio sekä painoindeksi. Liikunnan ei myöskään havaittu muokkaavan geneettistä sairausriskiä, vaan liikunnan yhteydet kuolleisuuteen olivat samankaltaiset riippumatta geneettisen sairausriskin tasosta. 

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös identtisiä kaksospareja, jotka erosivat toisistaan liikunta-aktiivisuutensa suhteen. Kaksoset, joiden aktiivisuustaso 15 vuoden aikana oli liikuntasuosituksen mukainen, eivät olleet tilastollisesti merkitsevästi pienemmässä kuolemanriskissä verrattuna vähemmän aktiivisiin kaksossisariinsa. 

Tutkijatohtori Laura Joensuu Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta kertoo tutkimustuloksista näin: 

"Yleisesti esiin nousevat liikunnan ja kuolleisuuden väliset suotuisat yhteydet perustuvat havainnoiviin tutkimuksiin, jotka ovat alttiita harhalle monista eri lähteistä. Tässä tutkimuksessa pyrittiin huomioimaan eri virhelähteitä, emmekä voineet vahvistaa, että liikuntaa koskevien ohjeiden noudattaminen lieventäisi geneettistä sydän- ja verisuonitautiriskiä tai vähentäisi kuolleisuutta kausaalisesti." 

Samalla Joensuu kuitenkin muistuttaa, että tutkimuksien tuloksia ei voi yleistää koskemaan muuta kuin kuolleisuusriskiä.  

"Liikunnalla voidaan tutkitusti kehittää esimerkiksi fyysistä toimintakykyä, sekä hallita sairauksien riskitekijöitä. Lisätutkimusta tarvitaan selvittämään, tapahtuuko näin geneettisestä taustasta riippumatta."

Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Suomen molekyylilääketieteen instituutin kanssa. Tutkimuksessa seurattiin 4897 henkilön ja 180 identtisen kaksosparin kokonais- sekä sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta noin 17 vuoden ajan suomalaisessa kaksoskohortissa.  

Seurantaan osallistuneiden geneettinen alttius sepelvaltimotautiin, sekä systoliseen ja diastoliseen verenpaineeseen arvioitiin uusien polygeenisten riskisummien avulla, jotka summaavat genominlaajuisen alttiuden sairastuvuuteen. Liikunta-aktiivisuutta arvioitiin vuosina 1975, 1981 sekä 1990 tutkittaville lähetetyllä kyselytutkimuksella.  

Tutkimus valittiin Liikuntatieteellisen Seuran Vuoden Liikuntalääketieteellinen tutkimus 2022 -kilpailun finalistiksi ja julkaistiin korkeatasoisessa liikuntalääketieteen Medicine & Science in Sports & Exercise Medicine - julkaisussa. Tutkimusta rahoitti Suomen Akatemia, Juho Vainion säätiö, Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö sekä Sigrid Juseliuksen säätiö. 

Linkki avoimeen alkuperäisjulkaisuun: 

Joensuu, Laura1,2; Waller, Katja1; Kankaanpää, Anna1,2; Palviainen, Teemu3; Kaprio, Jaakko3; Sillanpää, Elina PhD1,4. Genetic Liability to Cardiovascular Disease, Physical Activity, and Mortality: Findings from the Finnish Twin Cohort. Medicine & Science in Sports & Exercise. May 15, 2024. DOI: 10.1249/MSS.0000000000003482  

 Medicine & Science in Sports & Exercise (lww.com) 
 

Lisätietoja: 

Tutkijatohtori Laura Joensuu 
Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto 
+358504363466, laura.p.joensuu@jyu.fi    

Yhteyshenkilöt

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Ruutuajan rajoittaminen suojaa lasten ja nuorten mielenterveyttä6.3.2025 07:54:42 EET | Tiedote

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan runsaampi liikkuminen ja vähäisempi ruutuaika lapsuudessa ja nuoruudessa ovat yhteydessä parempaan mielenterveyteen nuoruusiässä. Tutkimuksen tulokset ovat merkittäviä, sillä mielenterveyden ongelmat ovat suuri yhteiskunnallinen haaste ja ne koskettavat jopa 30 % nuorista. Tulosten valossa liikunnan lisääminen ja ruutuajan rajoittaminen lapsuudesta alkaen voi auttaa ehkäisemään mielenterveyden ongelmia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye