Väisälä-hankeapurahat apulaisprofessori Oscar Kiviselle ja apulaisprofessori Maaria Nordmanille
Tutkimusryhmän perustamiseen tarkoitetut tukimuodot ovat Suomessa harvinaisia. Suomalaisen Tiedeakatemian 150 000 euron arvoiset Väisälä-hankeapurahat olivat haettavana kuluvana keväänä toista kertaa. Myönnetyillä apurahoilla tutkitaan algebrallista geometriaa sekä maankuoren liikkeitä Etelämantereella.

Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälä-hankeapuraha on tarkoitettu tutkijauran vakinaistamispolun alkuvaiheen tutkijoille oman tutkimusryhmän perustamiseen ja ryhmän tutkimuskuluihin. Apurahoja myönnetään fysiikan, matematiikan, geofysiikan, tähtitieteen ja meteorologian tutkimukseen. Tiedeakatemian rahoitus on luonteeltaan joustava ja mukautuu hakijan tarpeisiin.
Kolmivuotinen, 150 000 euron arvoinen hankeapuraha myönnettiin tänä vuonna kahdelle Aalto-yliopiston tutkijalle.
Algebrallista geometriaa
Apulaisprofessori Oscar Kivisen tutkimus käsittelee pääasiassa algebrallista geometriaa ja esitysteoriaa sekä näiden yhteyksiä solmuteoriaan. Algebrallinen geometria tutkii polynomiyhtälösysteemien ratkaisuja ja esitysteoria erilaisten algebrallisten rakenteiden esittämistä matriiseilla. Nämä ovat matematiikan perusrakenteita, joilla on lukemattomia sovelluksia mm. kvanttifysiikassa, konenäössä, kryptografiassa ja datatieteessä. Solmuteoriaa hyödynnetään esimerkiksi pitkien molekyylien kuten DNA:n pakkautumisen tutkimuksessa.
”Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälä-hankeapuraha mahdollistaa tutkimusryhmäni laajentamisen sekä ulkomaisten tutkimusvierailijoiden kutsumisen Aaltoon”, Kivinen kertoo. ”Yllä mainitut alat ovat vielä aliedustettuja Suomessa globaaliin tiedeyhteisöön verrattuna ja uskon, että myönnetty hankeapuraha helpottaa tämän seikan korjaamista.”
Maankuoren liikkeitä Antarktiksella
Apulaisprofessori Maaria Nordmanin hankkeessa tutkitaan maankuoren liikkeitä Etelämantereella, Kuningatar Maudin maalla.
”Saatu rahoitus mahdollistaa tutkimusryhmän laajentamisen tutkimussuunnan osalta sekä mahdollisesti uusien tutkijoiden palkkaamisen. Olemme ryhmässäni tutkineet samoja ilmiöitä pohjoisella pallonpuoliskolla, missä havaintoja on hyvin saatavilla. On mielenkiintoista laajentaa tutkimusaluetta Etelämantereelle, jossa havaintoja on hyvin paljon vähemmän”, Nordman kertoo. ”Etelämantereella jäätikkö on edelleen suurelta osin paikoillaan, joten siellä olosuhteet muodostavat mielenkiintoisen ja haastavan kokonaisuuden.”
Tietoa maankuoren liikkeistä Etelämantereen jäätiköiden alla tarvitaan muun muassa jäämassan muutosten tarkemmassa mittaamisessa. Mittauksista voidaan johtaa ennusteita siitä, miten jäätiköt vaikuttavat globaaliin merenpinnan nousuun. Ymmärrys maankuoren liikkeistä parantaa myös aikasarjoja, jotka ovat globaalien koordinaattijärjestelmien taustalla, ja parantaa näin ollen koordinaattijärjestelmien laatua ja tarkkuutta.
Väisälä-hankeapurahat olivat haettavana tänä keväänä toista kertaa. Viime vuonna pilotoitu apuraha on saanut lämpimän ja innostuneen vastaanoton, Tiedeakatemiaan saapui määräajassa 21 hakemusta.
”Hakemukset olivat tänä keväänä kauttaaltaan tieteellisesti erittäin korkeatasoisia”, Tiedeakatemian varapuheenjohtaja, professori Heikki Mannila toteaa. ”Tämänkaltaiselle, oman tutkimusryhmän muodostamista tukevalle rahoitukselle on Suomessa selvästi tarvetta.”
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Suomalainen Tiedeakatemia
pääsihteeri Pekka Aula
pekka.aula@acadsci.fi
p. 040 703 0952
Oscar Kivinen
apulaisprofessori, Aalto-yliopisto
oscar.kivinen@aalto.fi
p. 050 5732 881
Maaria Nordman
apulaisprofessori, Aalto-yliopisto
maaria.nordman@aalto.fi
p. 050 3533 852
Kuvat
Linkit
Suomalainen Tiedeakatemia
Suomalainen Tiedeakatemia on vuonna 1908 perustettu yleistieteellinen seura, jonka tehtävänä on edistää tieteellistä tutkimusta ja toimia tutkijoiden yhdyssiteenä. Järjestämme tapahtumia, edistämme tutkittuun tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa, kustannamme tieteellisiä julkaisuja ja annamme lausuntoja tiedettä ja tieteenharjoittajia koskevissa kysymyksissä. Jaamme vuosittain yli 2,5 miljoonaa euroa apurahoina ja palkintoina suomalaiselle tieteelle. Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita tieteenharjoittajia Suomesta ja ulkomailta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomalainen Tiedeakatemia ry
Viestinnän professori Esa Väliverronen palkittiin työstään tieteen puolestapuhujana10.11.2025 17:33:11 EET | Tiedote
Professori Esa Väliverronen saa Suomalaisen Tiedeakatemian myöntämän Pro Scientia – Tieteen puolesta -palkinnon pitkäjänteisestä, näkyvästä ja vaikuttavasta työstään tieteen puolestapuhujana. Hän on johdonmukaisesti ja rohkeasti edistänyt tieteen asemaa yhteiskunnassa niin tutkijana, julkisena keskustelijana, opettajana kuin tiedepoliittisena kommentoijana, palkintoperusteluissa todetaan.
Lähes 700 000 euroa humanistiseen tutkimukseen Suomalaiselta Tiedeakatemialta21.10.2025 11:53:50 EEST | Tiedote
Suomalainen Tiedeakatemia jakoi lokakuussa lähes 700 0000 euroa humanistiseen ja yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen. Apurahoilla kartoitetaan muun muassa koulukiusaamisen vaikutuksia aivoihin, Suomen kuvaa turkkilaisessa mediassa NATO-jäsenyysprosessin aikana sekä tekoälyn ja robottien mahdollisuuksia oppimisen tukena.
Suomalaisen Tiedeakatemian Eino Jutikkalan historiapalkinto tutkimuksen uudistajalle, emeritaprofessori Irma Sulkuselle20.10.2025 19:53:33 EEST | Tiedote
Pitkän ja ansiokkaan uran Helsingin ja Tampereen yliopistoissa tehnyt Irma Sulkunen on tinkimätön ja syvällinen nais- ja sukupuolihistorian tutkimuksen pioneeri, Suomalainen Tiedeakatemia toteaa palkintoperusteluissaan. Professori Sulkunen tunnetaan myös useiden merkkihenkilöiden elämäkertojen kirjoittajana.
Suomalaisen Tiedeakatemian humanistipalkinto kulutustutkija Eliisa Kylkilahdelle20.10.2025 19:51:00 EEST | Tiedote
Yliopistonlehtori Eliisa Kylkilahden tutkimustyössä yhdistyvät poikkeuksellisella tavalla kuluttajatutkimus, liiketaloustiede ja kestävyystieteet, mikä on avannut uusia näkökulmia yhteiskunnallisten muutosten ymmärtämiseen. Kylkilahden tutkimusta on hyödynnetty laajasti ja se on muun muassa vaikuttanut asumis- ja ilmastopolitiikan valmisteluun, Suomalainen Tiedeakatemia toteaa palkintoperusteluissaan.
”Peukkutsunami” osoittaa, ettei Suomessa ole toimivaa hoitopolkua stimulanttiriippuvuuteen – tutkitusti tehokkaita hoitokeinoja ei käytetä3.10.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Alfa-PVP:n eli ”peukun” käytön yleistyminen, päihtymyksen aiheuttava väkivaltaisuus ja takavarikkojen kasvu kertovat ilmiöstä, johon Suomen palvelujärjestelmä ei ole varautunut. Ongelmia voidaan ratkaista mahdollistamalla korvaushoito stimulanttiriippuvuuden hoidossa, ohjaamalla potilaita päihdehoitoon suoraan päivystyksestä sekä vahvistamalla päihdeosaamista koulutuksessa, ehdottavat tutkijat Suomalaisen Tiedeakatemian uudessa tietokoosteessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

