Yksilöity magneettistimulaatio voi auttaa masennuksen hoidossa

Lääkehoito ei tehoa kaikilla masennusta sairastavilla. Kaksi hiljattain julkaistua tutkimusta antaa lisätietoa siitä, miten vaihtoehtoista hoitomuotoa eli aivojen magneettistimulaatiota (TMS) voitaisiin entisestään tehostaa. TMS on eri asia kuin sähköhoito (ECT), jota myös käytetään masennuksen hoitoon.

Helsingin yliopiston ja Stanfordin yliopiston tutkijat selvittivät, mitkä asiat TMS-hoidon kohdentamisessa vaikuttavat aivojen sähköisiin vasteisiin. Tutkijat tarkastelivat erityisen sähköfysiologisen mittarin käyttäytymistä. Tätä mittaria voitaneen tulevaisuudessa käyttää TMS-hoidon tehoa mittaavana biomarkkerina ja auttaa näin kohdentamaan ja räätälöimään hoitoa.

– Magneettistimulaatio on tehokasta hoitoa potilaille, joiden masennukseen lääkkeet eivät tehoa. Silti tällä hetkellä noin puolet näistä potilaista ei saa hoidosta merkittävää apua. Tutkimamme biomarkkeri voi auttaa ennustamaan, ketkä hyötyvät hoidosta. Sen avulla voi myös olla tulevaisuudessa mahdollista räätälöidä hoitoa yksilöllisesti, kertoo tutkijatohtori Juha Gogulski Stanfordin ja Helsingin yliopistoista sekä Aalto-yliopistosta.

Yksilöllinen optimointi kannattaa

Ensimmäinen tutkimuksista käsitteli aivokuoren ärtyvyyttä kuvaavaa sähköfysiologista mittaria ja mittaukseen vaikuttavia virhelähteitä. Tutkijat selvittivät terveillä koehenkilöillä, miten aivojen etuotsalohkolle kohdistettu magneettistimulaatio sekä stimulaatiokelan kulma vaikuttivat aivokuoren ärtyvyyteen, eli aivosähkökäyrällä mitattuihin vasteisiin välittömästi stimulaatiopulssin jälkeen.

– Tulokset osoittivat, että stimulaatiokelan kohdistaminen aivojen etuotsalohkon eri osiin vaikutti suuresti sähköisten vasteiden laatuun. Lisäksi saimme viitteitä siitä, että stimulaatiopaikan ja kelan kulman yksilöllinen optimointi saattaa parantaa entisestään tämän mittauksen laatua, Gogulski kertoo.

Toinen tutkimus käsitteli saman sähköfysiologisen mittarin luotettavuutta etuotsalohkolla. Tutkimuksessa kävi ilmi, että eniten luotettavuuteen vaikutti stimulaatiopaikka.

– Ennen kuin pystymme kehittämään yksilöityä TMS-hoitoa, pitää varmistua siitä, että otsalohkon ärtyvyyttä saadaan mitattua yksittäisillä potilailla mahdollisimman laadukkaasti. Tätä tietoa tarvitaan, jotta voimme tulevaisuudessa seurata, miten TMS-hoito vaikuttaa aivokuoren ärtyvyyteen. Luotettavuuden selvittäminen on myös tärkeää, ennen kuin tämän kaltaista biomarkkeria voidaan soveltaa kliinisesti, Gogulski sanoo.

Hyödyt mahdollisesti suuret, lisätutkimusta tarvitaan

Magneettistimulaatio auttaa jo osaa masennusta sairastavista, mutta Gogulskin mukaan TMS-hoidon teho vaihtelee yksilöiden välillä. Aiempaa tarkemmin räätälöity hoito saattaisi parantaa hoidon tuloksia.

– TMS-hoidossa on todella monia mahdollisia asioita, joita voisi käyttää hoidon yksilöllisessä räätälöinnissä. Näitä ovat esimerkiksi stimulaatiopaikka, pulssien määrä ja tiheys, stimulaation voimakkuus sekä hoitokertojen määrä. TMS-hoidon haittavaikutukset ovat vähäisiä, ja yleisimpänä haittana on ohimenevä, lievä päänsärky.

Gogulskin mukaan uusista tutkimuksista tekee merkittäviä se, että yhtä tarkkaa systemaattista kartoitusta aivojen otsalohkon sähköisistä vasteista ja niiden luotettavuudesta ei ole aiemmin tehty. Tutkijat toivovat, että tulevaisuudessa TMS-hoidon tehoa voisi seurata mittaamalla aivojen sähköisiä vasteita jo hoidon aikana. Mittausten perusteella stimulaatiota voisi kenties tarvittaessa hienosäätää jo hoidon aikana.

– Molempien tutkimusten tuloksia hyödynnetään tulevaisuudessa, kun suunnitellaan sähköisiin biomarkkereihin perustuvia, yksilöllisiä aivostimulaatiohoitoja. Ennen uudenlaisten hoitomenetelmien käyttöönottoa tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimuksia, Gogulski sanoo.

Julkaisut:

Gogulski, J., Cline, C. C., Ross, J. M., Truong, J., Sarkar, M., Parmigiani, S., & Keller, C. J. (2024). Mapping cortical excitability in the human dorsolateral prefrontal cortex. Clinical Neurophysiology, 164, 138-148. https://doi.org/10.1016/j.clinph.2024.05.008

Gogulski, J., Cline, C. C., Ross, J. M., Parmigiani, S., & Keller, C. J. (2024). Reliability of the TMS-evoked potential in dorsolateral prefrontal cortex. Cerebral Cortex, 34(4). https://doi.org/10.1093/cercor/bhae130

Lisätiedot:

Juha Gogulski
Tutkijatohtori, Stanfordin yliopisto, Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto
Precision Neurotherapeutics Lab
juha.gogulski@helsinki.fi
+358405700451