Kuusiston kartanon rakennuksista ja ympäristöstä sekä Kuusiston linnanraunioiden vahtituvasta tehty uusi rakennussuojelupäätös

Suojeluasia otettiin vireille ELY-keskuksen omasta aloitteesta. Kohde on ollut osittain suojeltu jo aiemman lainsäädännön nojalla. Uuden suojelupäätöksen tarkoituksena on ollut päivittää suojelun kohdentumista ja suojelumääräyksiä nykyisin voimassa olevaan rakennusperintölakiin perustuen. ELY-keskus kuuli suojeluasiassa Museovirastoa, Varsinais-Suomen liittoa, Kaarinan kaupunkia, Senaatti-kiinteistöjä ja Metsähallitusta omistajana olevan Suomen valtion edustajina, rakennusten vuokralaisia sekä naapureita.

Suojelu kohdennettiin rakennusten rakennusrunkoon ja ulkoarkkitehtuuriin sekä kartanon päärakennuksen ja vahtituvan osalta lisäksi sisätiloihin ja kiinteään sisustukseen. Myös kartanon ympäristö suojeltiin. 

Kohde on huomioitu niin Varsinais-Suomen maakuntakaavoissa kuin Kuusiston osayleiskaavassakin osoittamalla rakennukset ja niitä ympäröivää aluetta suojelumerkinnöillä. Kohde sijaitsee myös valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä eli RKY-alueella (Kuusiston Piispanlinnan rauniot ja Kuusiston kartano). Kuusiston kartanon päärakennuksen, liiterin ja vilja-aitan on todettu inventoinneissa olevan valtakunnallisesti arvokkaita ja niillä on historiallisia, rakennushistoriallisia ja ympäristöllisiä arvoja. Päärakennus on mainittu myös Haagin vuoden 1954 yleissopimuksen toimeenpanoa varten laaditussa kansallisesti merkittävää kulttuuriomaisuuden luetteloa koskevassa Museoviraston inventoinnissa (luetteloa ei ole vielä vahvistettu).

Kuusiston piispanlinnan rauniot ja Kuusiston kartano lähiympäristöineen, tiestöineen, vanhoine peltoviljelyksineen ja Kappelinmäen muinaismuistoalueineen muodostavat yhden maamme merkittävimmistä historiallisista kokonaisuuksista ja vaikuttavan kulttuurimaiseman. Kuusiston kartanon vaiheet liittyvät tiiviisti osaksi Kuusiston piispanlinnan historiaa. Kartanolla on huomattava historiallinen merkitys, sillä se kertoo keskiaikaisen maatilan kehityksestä kirkon latokartanosta valtionhallinnon alaiseksi ja edelleen yksityiseksi tilaksi. Kuusistolla on ollut alueellisesti tärkeä merkitys virkamies- ja sotalaitokselle. Kartanon rakennuskokonaisuudella ja erityisesti päärakennuksella on lisäksi huomattavaa rakennushistoriallista arvoa, sillä se on maamme vanhimpia säilyneitä puurakennuksia. Kuusiston linnanraunioiden vieressä sijaitseva vahtitupa on puolestaan ensimmäinen kansalliseksi nähtävyydeksi luokitellun muinaisjäännöksen hoitoon liittyvä rakennus ja siten osa Suomen muinaismuistohallinnon historiaa.

Päätös suojeluasiassa ei ole vielä lainvoimainen.

Lisätietoja

Ylitarkastaja Reetta Katila, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi, p. 0295 022 820