Suomen Keskusta r.p.

Puheenjohtaja Antti Kaikkosen linjapuhe puoluekokouksessa Jyväskylässä 16.6.2024

Jaa

 

Hyvät keskustalaiset, hyvät kuulijat.

Taisin eilen mainita, että rakennushommissa on oltu. 

Nyt edessä on remonttimiehen homma: Keskustan puheenjohtajuus.

Pohdin puheenjohtajan tehtävää etukäteen niin, että siinä on jotain, mitä talon rakentamisessakin.

Yhtä ihmistä suurempi homma. Vakava ja vastuullinen tehtävä, jossa on välillä hauskatkin puolensa. Yllätyksiä tulee, epäonnistumisiakin. Vapaa-ajalle tekemisen keksimisen ongelmaa ei ole.

Yksin ei tarvitse eikä pidä yrittää. Mallia voi ottaa niistä, jotka ovat aiemmin olleet samalla asialla.

Olen tuntenut kaikki Keskustan puheenjohtajat Johannes Virolaisesta tähän päivään.

Kahta samanlaista puheenjohtajaa ei ole. Eikä kahta samanlaista puheenjohtajakautta.

Jokaisen kausi on ollut erilainen kuin sen ensimmäisenä päivänä odotettiin. 

Yksityiskohtaiset suunnitelmat harvoin pitävät, kun maailma ympärillä rakentelee yllätyksiä. Sen ovat etenkin viime vuodet osoittaneet.

Tavoite ja suunta pitää kuitenkin olla, jotta jotain voi saada aikaan.

Jos raksaporukka lähtee rakennustyömaalle suhailemaan ilman piirrustuksia, tai monilla eri piirrustuksilla, on tulos sattuman varassa.

Tiivistän tavoitteemme ja suunnitelmamme tähän:

  1. Me rakennamme parhaan vaihtoehdon ja linjan.
  2. Me kohtaamme suomalaiset parhaiten.
  3. Me luomme parhaan joukkuehengen.

Tämä ei ole Kaikkosen lupauslista. Tämä on meidän keskustalaisten työlista. Lupaan vain sen, että tulokset seuraavat perästä, kun näissä onnistumme.

Keskustan uskottava vaihtoehto on kaiken lähtökohta. 

Kaikille ei voi luvata kaikkea. Kompromisseja pitää tehdä oppositiossakin, eurojen ja itsemme kanssa. Läksyt pitää lukea, vaikeatkin oppiaineet opiskella.

Lähtökohtani vaihtoehdon rakentamiselle on: Keskusta tarjoaa kohtuullisemman taakan pieni- ja keskituloisille kodeille. Emme leikkaa lähipalveluista. Kehitämme koko Suomea. Puolustamme työnteon ja yrittämisen edellytyksiä. Taloudellisesti kestävältä pohjalta.

Tälle keskustalaiselle päälinjalle rakennamme syvyyttä ja leveyttä kohti eduskuntavaaleja.

Keskustalle sopii parhaiten olla laaja yleispuolue, jolla on yleispuolueen asialista ja uskottavuus monissa tärkeissä kysymyksissä, ruuantuotannosta liikenteeseen ja mielenterveydestä koulutukseen.

Oli asia iso tai pieni, se sopii asialistallemme, jos se on tärkeä. 

Puhuin eilen Keskustan talosta ja sen remontointitarpeesta. Yhden asian sieltä toistan. Talossamme pitää olla seinät leveällä ja katto korkealla. Mutta kaikkien on mahduttava yhteisen pöydän ääreen. Talomme pitää kestää myös keskustelua. On paljon asioita, joista ajattelemme samaan tapaan. Mutta on myös kysymyksiä, joita näemme eri tavalla. Tällekin pitää olla tilansa. Keskustelu ei heikennä taloamme, vaan päinvastoin, kun vain muistamme arvostaa toinen toisiamme.

Vaihtoehdoista puheenollen.

Hallitus usein väittää, että ei ole vaihtoehtoja. On pakko tehdä juuri niin, kuin hallitus sanoo. 

Eihän se niin ole. Politiikassa on aina vaihtoehtoja. 

Mutta ajat ovat sellaiset, että varsinkin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä on hyvä hakea yhtenäisyyttä. Keskusta tukee niitä esityksiä, joilla vahvistetaan maamme turvallisuutta.

Myös taloustilanne on vaikea. Keskusta tukee tavoitetta hillitä maamme velkaantumista. Mutta haluamme tehdä sen mahdollisimman oikeudenmukaisella tavalla. 

Keskustan vaihtoehtobudjetti syksyltä ja kehysvaihtoehto tältä keväältä antaa oikeaa esimakua. Hallitusta parempi linja on mahdollinen ilman hallitusta vauhdikkaampaa velanottoa, jos kotiläksyt tehdään kunnolla.

Tehtävämme on rakentaa uskottava ja realistinen päävaihtoehto hallituksen linjalle. Sellaisen Suomi tarvitsee ja pystymme siihen kyllä.

Kokoomuksen ja perussuomalaisten osalta en enää aina tiedä, mistä toinen alkaa ja mihin toinen päättyy. Se on käynyt selväksi, että keskustalaisesta politiikasta hallituksen linja on aika kaukana.

Puoli Suomea on jätetty aika lailla oman onnensa nojaan. Etenkin se osa, itäinen Suomi, joka kärsii nyt turvallisuustilanteen takia.

Kaljaveroa lasketaan ja lääkeveroa kiristetään. Terveyspalveluista, mielenterveyspalveluista ja vanhainkodeista, hoitajista ja lääkäreistä, leikataan urakalla. Se sattuu ja tuntuu ihmisten arjessa. Perheiden turvaverkkoa revitään niin palveluiden kuin tukienkin osalta. 

Valtavia summia löytyy Turun tunnin junaan, yksityisten terveysfirmojen tukemiseen ja kovapalkkaisten veronalennuksiin. 

Kasvua ei näy, paitsi jos katsoo työttömien ja konkurssien määrää. 

Hyvät ystävät, kyllä tälle kaikelle vaihtoehto tarvitaan.

Suomen taloustilanne on huolestuttava. Keskusta pitää välttämättömänä talouden tasapainottamista ja työmarkkinoiden vakautta. Työmarkkinoiden vakaudella ja toimivuudella on iso vaikutus myös valtiontalouteen.

Keskusta on sopimisen kannalla. Merkittäviä työmarkkinauudistuksia tulee edistää yhdessä sopien ja tasapainoisia ratkaisuja hakien. Vahvemman voimalla ja sanelukulttuurilla saadaan aikaan lähinnä vain vaurioita ja epävakautta.

Kasvava epävakaus työmarkkinoilla uhkaa sysätä Suomen talouden yhä vakavampiin ongelmiin. Sotkuun, jonka aukaiseminen ei välttämättä ole yhtä yksinkertaista kuin sen aikaansaaminen oli.

Palkkaratkaisuilla ja jopa niistä julkisuudessa käydyllä keskustelulla on merkitystä eri alojen vetovoimaan. Tutkimusten mukaan työn vaativuuteen nähden matala palkka, eri tavoin kuormittava työ ja hallitsematon työmäärä heikentävät työn pitovoimaa ja työssäjaksamista. Ja sen sanoo muuten järkikin.

Tällaisen muutoksen keskellä on entistä tärkeämpää huolehtia siitä, että emme heikennä poliittisilla päätöksillä, emmekä puheillamme, minkään alan vetovoimaa.

Motivoituneet ja työhönsä sitoutuneet työntekijät ovat yrityksen tärkein voimavara. Heistä jokainen työnantaja ja yrittäjä haluaa pitää kiinni ja hyvää huolta.

Pääministeri Orpon ja valtiovarainministeri Purran hallitus päätti jo hallitusneuvotteluissa muuttaa työmarkkinoita reippaalla kädellä. En voi olla pohtimatta, valtasiko hallituksen samalla vauhtisokeus. 

Hallitus on nyt viemässä eteenpäin niin sanottua vientivetoista palkkamallia. Hallitus on kirjaamassa lakiin tiukat raamit valtakunnansovittelijan valtaan tehdä sovintoesityksiä. Siis lakiin. Vientivetoinen palkkamalli voi tiukoilla ehdoilla lakiin kirjattuna johtaa siihen, että esimerkiksi kätilöt, sairaanhoitajat, lähihoitajat, poliisit, sotilaat ja opettajat sekä varhaiskasvatuksen ammattilaiset jäävät ikuiseen palkkakuoppaan. Se ei ole oikein. Se ei ole oikein.

Hallitus on sitoutunut samapalkkaisuusohjelmassaa tavoittelemaan naisten ja miesten välisen keskimääräisen palkkaeron kaventumista. Hallituksen jääräpäisesti eteenpäin viemä esitys on räikeässä ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Esimerkiksi Kunta- ja hyvinvointityönantajien mukaan hallituksen esitys tulee johtamaan siihen, että naisten ja miesten välinen keskimääräinen palkkaero kasvaa eikä kapene.

Hallitus ei vaikuta arvioineen lainkaan, millaisia vaikutuksia tällä tulee olemaan erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman saatavuuteen ja riittävyyteen. Matalapalkkaisten naisvaltaisten alojen houkuttelevuus voi heikentyä entisestään nuorten silmissä, kun he valitsevat tulevaa ammattiaan, jos hallituksen aikeet rajoittaa palkkaneuvotteluja toteutuvat.

Ensi syksyn työmarkkinaneuvotteluista voi tulla vaikeat. Hallitus on omalla toiminnallaan politisoinut tulevat palkkaneuvottelut. Keskusta on huolissaan, onko talouden kasvulle edellytyksiä, jos riitely työmarkkinoilla jatkuu.

Eduskunta ei päätä sairaanhoitajien palkoista. Näin pitää olla myös jatkossa. Eduskunnan ei tule myöskään rajata palkkaneuvotteluja lainsäädännöllä.

Tämä Orpon ja Purran hallituksen politiikka ei ole Suomen kuntoon laittamista, se on Suomen kahtia repimistä.

Siksi paras ja uskottavin vaihtoehto on Keskustan työlistan kohta yksi. 

Me rakennamme parhaan vaihtoehdon ja linjan.

Hyvät keskustalaiset, 

Työlistan toinen kohta: Teemme itsestämme ykkösen suomalaisten kohtaamisessa. 

Tämä ei tarkoita vain pahvisia kahvimukeja, somepäivityksiä tai palstamillimetrejä, tiktok-videoita ja tiedotteita. Kohtaaminen alkaa kuuntelemisesta. Ihmisten asioiden ymmärtämisestä ja niihin keskittymisestä.

Hyvä lähtökohta on: On tärkeää keskustella Suomen Keskustasta, mutta vielä sitäkin tärkeämpää on keskustella suomalaisten arjesta ja sen asioista. Somessa, kasvotusten, mediassa. Korvat ja silmät auki ensin, sitten suu. Keskustan pitää tietää, mitä kello on lyönyt. Keskustan pitää ymmärtää ja tuntea ihmisten arki, huolineen, murheineen, tarpeineen, toiveineen. 

Kun ihmisellä on kaksi korvaa ja yksi suu, suunnilleen samassa suhteessa niitä kannattaa myös käyttää. Kuunnella vähän enemmän kuin julistaa.

Meidän pitää näyttää, että kun kyse on yhteisestä asiasta, keskustelukumppaniksi meille kelpaa jokainen. Emme kulje nokka pystyssä, vaan katsomme ihmistä silmien tasalta ja haluamme kuulla, mitä hänellä on sanottavaa.

Tässä maassa on paljon väkeä, jotka ovat kiinnostuneita tasapainoisemmasta politiikasta ja vaihtoehdoista laidoille. He eivät kuitenkaan vielä, tai enää, koe, että Keskusta on kiinnostunut heistä tai heille tärkeistä asioista. Tähän tarvitaan muutos.

Yksi esimerkki ovat työntekijät. 

Olen ylpeä siitä, että Keskusta on lujasti pienyrittäjän asialla. Se ei kuitenkaan saa millään tavalla estää meitä olemasta tavallisen ahkeran ja perheensä elättävän palkansaajan puolue. Hänen murheensa ja huolensa pitää olla myös keskustan murhe ja huoli.

Työelämäasioissa roolin ottaminen on tavallisen suomalaisen asialla olemista ja siksi keskustan asialistalle sopiva teema, johon AY-liikkeellä tai vasemmistolla ei ole yksinoikeutta.

Keskustan hallitusvuosina työllisyys saatiin nostettua tässä maassa ennätyslukemiin. Nyt tätä perintöä tärvellään muun muassa taloutta hyydyttävällä, hämmentävän suurella arvonlisäveron kiristyksellä. Samalla yrittäjien mahdollisuuksia saada osaavaa työvoimaa heikennetään.

Tarvitaan uutta Keskustan työlinjaa. Suomen kilpailukyvystä on pidettävä huolta. Työn kysyntää ja tarjontaa on saatava lisää. Työelämän määrän lisäksi myös laatuun on meillä oltava sana sanottavana.

Puolustamme jatkossakin pienyrittäjää. Mutta samalla – jatkossa meidän on toimittava niin, että entistä useampi työntekijä tässä maassa, olkoon sitten sairaanhoitaja, opettaja, poliisi, kirvesmies, kaupan kassa tai tehtaan duunari kokee, että ymmärrämme hänenkin tilannettaan.

Emme aseta työnantajaa ja työntekijää vastakkain, vaan haemme yhteistä etua. 

Alueellisuudessakin meillä on kasvunvaraa. Koko Suomen puolueen on kohdattava ihmiset koko Suomessa. Olli Rehn näytti tästä mallia presidentinvaaleissa.

Espoossa ja Enontekiöllä ihmisillä on paljon samanlaisia murheita ja toiveita, joihin me voisimme paremmin vastata. Uusia kannattajia ei tarvitse hankkia hylkäämällä vanhoja, eihän politiikka niin toimi.

Aloitamme projektin keskustan nuorisokannatuksen vahvistamiseksi. Osana sitä lähdemme hakemaan määrätietoisesti ensi kevään kunta- ja aluevaaleihin isoa joukkoa nuoria alle kolmikymppisiä ehdokkaita. Teemme tämän yhdessä nuoriso- ja opiskelijajärjestöjemme kanssa. 

Puolustamme alueita ja maakuntia vahvemmin kuin mikään muu poliittinen voima tässä maassa. Puolustamme kotimaista ruokaa ja kotimaista energiaa. Näemme metsät mahtavana voimavarana Suomelle, joka on tärkeä osa Suomen menestystä. Muistamme liikkeemme juuret emmekä koskaan käännä selkäämme maaseudulle.

Mutta samalla: Meille on avautumassa mahdollisuus kohdata ihmiset entistä laajemmin ja entistä paremmin. Ensimmäiset merkit ovat jo näkyvissä.

Kunta- ja aluevaalit lähestyvät

Kannatus on hieman noussut huonoimmista mittaustuloksista. Erilaisten tutkimusten mukaan suhtautuminen keskustaan on varovaisen myönteistä, hieman aiempaa myönteisempääkin. Mutta nykyiseen tasoon emme tietenkään ole tyytyväisiä.

Tämän kevään vaalit, presidentinvaalit ja eurovaalit antavat kuitenkin hyvää pohjaa jatkotyölle.

Kunta- ja aluevaalit lähestyvät. Niissä linja ja myötätunto ovat tärkeitä, mutta eivät riitä. Montako ehdokasta asetamme, vaikuttaa suoraan siihen, montako ääntä saamme. Hyvä puolue ja hyvä linja tarvitsee myös hyvät ehdokaslistat, joista valita.

Viime kuntavaaleissa meillä oli noin 7000 ehdokasta. Kaikkonen ei muuten sitten seitsemäätuhatta ehdokasta hanki, enkä usko, että Siika-ahokaan.

Mutta tässä puoluekokouksessa on mukana reilusti yli 2000 keskustalaista. Jos jokainen hankkii neljä ehdokasta, menevät käppyrät uuteen uskoon. Itse ajattelin hankkia vähän enemmän. Mutta tämä on haaste teille kaikille. Jos jokainen meistä hankkii neljä ehdokasta, kuljemme kohti vaalivoittoa. Sen työn voi aloittaa heti, vaikka kotimatkalla täältä. Tai itseasiassa se pitää aloittaa heti. Ja tämä on muuten käsky!

Vanhat vaikuttajat tarvitaan ilman muuta. Mutta uuttakin väkeä. Moni voisi ehdokkaaksemme hyvinkin lähteä, kun vain hoksaisimme kysyä. Koetetaanpa hoksata.

Ja sanon senkin, jos keskustan viesti tuntuu järjelliseltä, meille saa kernaasti tulla mukaan myös itsekin ilmoittautumalla. Uudet ihmiset ovat erittäin lämpimästi tervetulleita keskustaan.

Suomi tarvitsee uusia keskustalaisia ja keskustaan mahtuu uutta väkeä. Rosoisessa porukassa on tilaa. Keskusta on jo kiitoradalla. Kerätään porukka kyytiin, niin pienissä pitäjissä kuin isoissa keskuksissakin. Tämä menopeli liikkuu sitä lujempaa, mitä enemmän on porukkaa jousilla.

Suomen kartta on kauneimmillaan keskustanvihreänä. Voimme voittaa, kun uskallamme tehdä sen eteen töitä.

Tulevissa aluevaaleissa on kyse elintärkeistä asioista. Jokainen tietää, että kun kansan ikärakenne on tämä, meinaa palvelujen järjestäminen olla hankalaa. Mutta ne palvelut pitää järjestää.

Ikäihminen ansaitsee arvokkaan vanhuuden. Sairaan pitää päästä hoitoon ajoissa. Vauva vanhempineen ansaitsee maailman parhaan neuvolan. Toimivasti ja tasa-arvoisesti koko maassa.

Koulun pitää olla kunnossa. Siihen pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota. Ensimmäinen askel voisi olla julistamalla täysi kännykkärauha kouluihin. Se varmasti helpottaisi keskittymistä siihen, mitä varten koulu on olemassa. Jos se vaatii lain, tehtäköön laki.

Vaaleissa on kyse siitä, mitä ihmisten arjessa tapahtuu nyt, ja mitä pitäisi tapahtua jatkossa.

Keskustan kuntapolitiikan tärkeimpänä viestinä on estää alueiden ja kuntien eriytyminen. Meille kaikki kunnat ja kaupungit, kylät ja lähiöt ovat yhtä arvokkaita.

Keskusta on valmis kuulemaan kaikkia hyviä ehdotuksia siitä, miten terveyspalveluja pitäisi kehittää. Paikallisesti, maakunnallisesti ja koko maassa. Niin kansalaisilta, asiantuntijoilta kuin muilta puolueiltakin, vasemmalta oikealle.

Uusi hyvinvointialuemalli - emme me sitä täydelliseksi väitä. Se vaatii korjauksia ja parannuksia. Mutta jotain sen kaltaista Suomeen on jo pitkään yritetty rakentaa, käytännössä kaikkien eduskuntapuolueiden voimin. Se onnistui vasta nyt.

Hallituksen taholta annetaan ymmärtää, että nykyiset ongelmat ovat mallin syytä. Sellaistakin mielikuvaa kernaasti ylläpidetään, että tässä rakennettiin uutta hallintoa kaiken vanhan olemassa olevan päälle. Tästä ei ole kysymys. Tästä ei ole kysymys. 

Nämä uudet parikymmentä hyvinvointialuetta korvasivat yli 200 vanhaa kuntayhtymää ja muuta hallintohimmeliä. Siis ennen yli 200, nyt parikymmentä. Ei siinä kuulkaa hallinto lisääntynyt.

Perussuomalaisten ja kokoomuslaisten lärväilyä meidän ei tarvitse kuunnella. Riikka Purra ja Petteri Orpo joukkoineen leikkaavat suomalaisten palveluista, hoitajista ja lääkäreistä, massiivisen suuria summia. Seurauksena hoitajia on potilasta kohden vähemmän, palvelut karkaavat kauemmaksi, hoivaan pääsee hitaammin ja vaivat pahenevat odotellessa. Tätä menoa hallituksen väärä politiikka vauhdittaa. Tämän menon haastamme.

Paikallaan on myös muistuttaa, että eiväthän perussuomalaiset viime eduskuntavaalien alla mistään tällaisesta puhuneet. Ensi vuoden vaaleissa on kansalaispalautteen aika. Ensimmäinen erä palautetta taisikin tulla jo viime viikonvaihteen eurovaaleissa.

Työlistan kolmas kohta on tärkein. Me rakennamme parhaan yhteishengen ja tekemisen meiningin.

Vaihtoehdon rakentaminen tai ihmisten kohtaaminen ei onnistu, jos emme rakenna poikkeuksellista yhdessä tekemisen henkeä. Eikä onnistu muuten Suomen asioiden hoitaminenkaan.

Keskusta on viimeisen vuoden koonnut itseään. Viime vaalikausien tapahtumia on pohdittu urakalla. Komiteoita on perustettu ja mietintöjä mätetty. Viime kesänä toteutettiin koko maassa piirikierros, jonka puitteissa pohdittiin, missä kaikessa meidän pitää nyt ottaa opiksi ja ojennukseksi. Uskoisin, että asiaa on arvioitu sadoissa tilaisuuksissa ja tapaamisissa.

Tiedän kokemuksesta, että kun tekee virheitä ja epäonnistuu, vaikeinta on rakentaa rauha itsensä kanssa. Peilistä katsoo ankarin tuomari.

Nyt on aika keskittyä siihen, miten meistä olisi parhaiten hyötyä suomalaisille ja Suomelle. Tarttua töihin yhteiseksi hyväksi.

Eiköhän sieluamme ole jo tarpeeksi nuohottu. 

Ihan kuin Suomi pitää saada nousuun koko voimallaan, onnistuaksemme meidän keskustalaisten on saatava koko Keskustan voimavarat käyttöön.

Tässä liikkeessä jokainen tarvitaan pelikentälle. Ketään ei saa työntää sivuun. Kaikille löytyy rooli. Hyökkääjänä, puolustajana, pelinrakentajana, maalintekijänä. Jokaista tarvitaan.

Oma roolini kapteenina on selvä. Puheenjohtaja sanoo viimeisen sanan ja kantaa vastuun. Mutta yksin ei kukaan meistä ole mitään, eikä kaikki viisaus asu yhdenkään yksilön päässä.

Tiedän, että tähän puheenjohtajuuteeni kohdistuu paljon odotuksia. Mutta niin se kuulkaa on, että en tässä yksin pärjää. En ole sateentekijä tai ihmemies, pikemminkin aivan tavallinen pulliainen. Mutta tämä pulliainen kyllä haluaa, että Suomi pärjää. Ja että keskusta pärjää. Ja näillä kahdella asialla on aika isokin yhteys. 

Tulkaa tähän työhön mukaan. Olkaa rohkeasti keskustalaisia. Ei siinä mitään hävettävää ole, päinvastoin. Mennään, tehdään, vaikutetaan, kysytään uusiakin ihmisiä mukaan. Minä en pärjää yksin, mutta porukalla menestymme. Ole siinä mukana, pyydän.

Aika on nyt sellainen, että Suomi tarvitsee enemmän yhdessä tekemisen henkeä. Enemmän yhteistä ymmärrystä kuin tulostettua paperia. Kykyä sopia, arvostaa toista ja kohdata kovatkin tilanteet yhdessä.

Näytetään me keskustalaiset tässä esimerkkiä. Rakennetaan yhteishenkeä kunnissa, maakunnissa ja koko maassa. Se on menestyvän joukkueen tärkein ominaisuus.

 

Hyvät keskustalaiset,

Isoin askel Suomen suunnan korjaamiseksi tullaan ottamaan tulevissa eduskuntavaaleissa.

Nykymeno ei voi jatkua, eikä vasemmistolla ole kestävää vaihtoehtoa.

On pohdittu, että Suomi jakaantuu kahteen blokkiin, ja Keskustan pitää alistua valitsemaan jompikumpi.

Vastaan: Blokit eivät kestä, keskusta ei blokkeihin sovi, eikä meitä niihin höynäytetä.

Onko kokoomus ilmoittanut, että tästä eteenpäin ääni kokoomukselle on ääni myös perussuomalaisten hallitusvastuulle?

Ei tietenkään.

Onko SDP ilmoittanut, että sinipuna ei ole heille vaihtoehto?

Ei tietenkään.

Pitäisikö Keskustan sitoa kätensä?

Ei tietenkään.

Me keskustalaiset emme mene halpaan. Punavihreä blokki ja oikeistoblokki ovat Amerikan meininkiä, jota Suomi ei tarvitse ja jonka Suomen Keskusta haastaa.

Petteri Orpo sanoi meille eduskunnassa, että ”ei siellä keskellä vaan voi olla”. Olen toista mieltä. Pitäkää blokkinne, niiden ”parasta ennen” päivä on keväällä 2027. Sen tulette näkemään.

Se, että emme ole punavihreitä, ei tarkoita, että hylkäämme perinteemme olla köyhän asialla, tai että lopettaisimme hyvinvointi- ja sivistyserojen tasoittamisen. Tai että emme jatkaisi Keskustan työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja kotimaisen luonnon kestäväksi hyödyntämiseksi. Arvostamme luontoa, emme tärvele sitä. Sitä on keskustan vihreys.

Se, että emme ole kovaa oikeistoa, ei tarkoita, että lopetamme työnteon ja yrittämisen edistämisen, omaisuuden suojan puolustamisen, tai että alkaisimme tekemään löysiä talousvaihtoehtoja.

Velkaantumista pitää hillitä, mutta Suomi ei nouse vain leikkaamalla ja veroja korottamalla. Tarvitaan valoisampi vaihtoehto, kasvun tie kohti parempaa. Ja kun tämä hallitukselta puuttuu, silloin puuttuu aika paljon.

Rakennetaan me se tie, kasvun tie kohti parempaa. Työtä, toimeliaisuutta, pärjäämistä ja menestystä. Pystymme varmasti parempaan kuin se, mitä hallitus nyt suomalaisille tarjoilee. Mutta meidänkin on otettava uusi alku. Oppositiokausi kannattaa hyödyntää. Tarvitsemme uuden poliittisen ohjelman ja uuden suunnan Suomelle. Niillä haastamme hallituksen, ja kun teemme läksyt hyvin, tulemme myös pärjäämään.

Sillä se kannatuksen taso, jossa olemme nyt pyörineet, 10-12 prosenttia – emme me siihen tyydy. Suomi tarvitsee vahvempaa keskustaa, ja me pystymme parempaan. Ensi vuoden kunta- ja aluevaaleissa taistelemme mitalisijoista. Mutta katsetta laittaisin samalla vieläkin pidemmälle. Eduskuntavaalit 2027 ovat tavattoman tärkeät. Isänmaan etu on, että keskusta silloin pärjää. Mutta ohjelmatyössä on katsottava vielä sitäkin pidemmälle. On ryhdyttävä rakentamaan 2030-luvun keskustaa, Suomen ja keskustan menestystä tulevalla vuosikymmenellä.

Sillä jos Keskustaa ei olisi, se pitäisi nyt keksiä. Keskustaa tarvitaan torjumaan Suomen jakautuminen kahteen kyräilevään leiriin myös seuraavat sata vuotta. Blokkien rakentelulle pitää pistää raksit päälle heti ja reippaasti. Niin tehtiin Maalaisliiton toimesta myös sata vuotta sitten. 

Siitä muistuttavat Kyösti Kallion sanat Nivalan kirkossa. Elettiin aikaa, jolloin Suomi oli jakautunut, aivan liian jakautunut.

Kallion sovintopuheen viesti on ajankohtainen tänäänkin: ”Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä”. 

Siinä terveisiä myös vuoteen 2024 niille voimille, jotka mieluummin repivät, kuin rakentavat.

Ja sanon vielä senkin, että nyt eletään muuten sellaisia aikoja, että Suomessa olisi hyvä pitää paketti aika lailla kasassa ja kansakunta mahdollisimman yhtenäisenä. Voi nimittäin olla niinkin, että Suomen ulkopuolella on voimia, jotka mielellään näkisivät meidät eripuraisina, riitelemässä keskenämme ja jakautuneena. Kykenemättömänä hoitamaan asioita, pitämään isänmaata turvassa. Siihenkin pitää varautua, että eripuraa nimenomaan kylvetään maahamme Suomen ulkopuolelta. Tällaiselle toiminnalle meidän ei pidä antaa yhtään tilaa. Ajat ovat sellaiset, että turvallisuuteen ja kansalliseen yhteisyyteen on syytä kiinnittää aivan erityistä huomiota.

On myös tärkeää, että varsinkin ulko- ja turvallisuuspolitiikan ratkaisuissa vältämme turhanpäiväistä puoluepolitikointia. Tehdyn Nato-ratkaisun lisäksi meidän edelleen täytyy pitää huolta omasta vahvasta puolustuskyvystä, laajasta reservistä, koko maan puolustamisesta ja korkeasta maanpuolustustahdosta. Korkea maanpuolustustahto muuten lähtee siitä, että suomalaiset kokevat maamme puolustamisen arvoiseksi. Tähän saakka niin on ollut, mutta tätä perusasiaa on syytä jatkossakin varjella.

Sillä suomalaisen maanpuolustustahto, se ei ole vain Pohjoismaiden huippua, se ei ole vain Euroopan huippua, vaan se on aivan maailman huippua. Ja tämä on hyvä tietää Suomessa ja vähän muuallakin. Tässä maassa asuu kansa, joka arvostaa itsenäisyyttään, ja vapauttaan, ja on valmis sitä myös puolustamaan. Ja keskusta on tähän nyt ja jatkossa täysin sitoutunut.

Ja haluamme, että Suomi elää ja voi hyvin myös 50 ja sadan vuoden päästä. Se edellyttää muuten sitä, että syntyvyyskäyrät saadaan käännettyä ylöspäin. Muuten meiltä loppuvat lapset. Ja se ei olisi kovin kaksinen tulevaisuus isänmaallemme.

Syntyvyys on laskenut maassamme historiallisen alas, mittaushistorian alimmalle tasolle. Ja sitä mittaushistoriaa, sitä on. Ei riitä, että mennään 1900-luvulle. Ei edes riitä, että mennään 1800-luvulle. Pitää mennä mittaushistorian alkuun, 1700-luvulle, että päästään samalle tasolle, kuin missä syntyvyydessä nyt ollaan. Tämä on uskomatonta, mutta valitettavasti totta.

Ja tälle muuten pitää tehdä jotain, ainakin pitää yrittää. Tehtävä on vaikea, koska kyse on aina perheiden omista valinnoista, eikä aina niistäkään. Mutta politiikan keinoin pitää tehdä se, mitä voidaan. Tukea perheiden toivetta ja haavetta saada lapsia toiveensa mukainen määrä. Vahvistaa nuorten uskoa tulevaisuuteen. Rakentaa lapsi- ja perhemyönteistä ilmapiiriä yhteiskuntaan. 

Otamme tästä tehtävän, ja keskusta tulee esittämään aikanaan ratkaisuja tähän aivan massiiviseen kysymykseen. Keskusta on ja tulee olemaan Suomen lapsi- ja perhemyönteisin puolue.

___

Hyvät ystävät, aivan lopuksi: 

Pyydän teitä olemaan kärsivällisiä. Keskustan nousu ei tapahdu päivässä, eikä kahdessa. Meidän talossa on edessä sitkoa vaativa remontti. Sen aikana kärsivällisyyttämme tullaan koettelemaan monin tavoin. Taitaa olla niinkin, että kaikki tässä maassa eivät usko, että meidän talo enää nousee harjakorkeuteen. Niitäkin on, jotka eivät sitä edes halua. Mutta me emme siitä lannistu.

Me rakennamme nyt huolella ja kärsivällisesti. Emme juokse jokaisen gallupin perässä, vaan katseemme on pidemmällä. Rakennamme menestystä seuraaviin eduskuntavaaleihin. Teemme 2030-luvun Suomea.

Ystävät, tekisi mieli sanoa, että voin luvata teille vain verta, hikeä ja kyyneleitä. Kyllä rakennushommiin nuo kaikki kuuluvat. Voisin myös siteerata yhtä edeltäjääni: Menestys tulee ennen työtä vain sanakirjassa.

Mutta kun yhdessä tehdään, niin matkasta tulee hyvä ja menestys koittaa. Lopulta me noustaan ja se tulee tuntumaan hyvältä. Teemme tämän hyvällä itseluottamuksella, innostuksella ja ilollakin. Suomi nousee, kuten se on noussut aina ennenkin. Keskustalla on siinä jälleen ratkaiseva rooli.

Se että olemme keskellä, tarkoittaa että olemme löytäneet paikkamme. Seuraavaksi näytämme suomalaisille, että keskellä on hyvä olla, ja keskelle on hyvä tulla. Keskellä voi olla kärkeä asioissa, tekemisessä ja meiningissä. Jälleen kerran.

Suomi tarvitsee suunnan, ja se suunta muuten rakennetaan keskellä. 

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Keskusta. Rohkeutta. Ratkaisuja. Keskusta on yli 110-vuotias kansanliike, joka rakentaa politiikkansa ihmisen, ei järjestelmän tarpeille.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Keskusta r.p.

Keskustan Jyväskylän puoluekokouksen poliittinen kannanotto: Jokainen nuori tarvitsee turvallisen aikuisen17.6.2024 10:26:37 EEST | Tiedote

Keskustan mielestä jokainen nuori tarvitsee arkeensa vähintään yhden turvallisen aikuisen. Yksikin kiusattu, syrjäytynyt tai koulusta pudonnut nuori on sivistysliike keskustalle liikaa. Keskusta edellyttää toimivaa oppilashuoltoa ja haluaa vahvistaa sitä. Koulutsempparit ovat reilussa kymmenessä vuodessa lunastaneet paikkansa nuorten ja koulujen arjessa. Tsempparin työ on painottunut erilaisin Opetus- ja kulttuuriministeriön hankerahoin yläkouluikäisten nuorten yhteisöllisen hyvinvoinnin tukemiseen, aikuisen läsnäoloon ja yksilön kohtaamiseen kouluarjen keskellä. Työ on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää, mutta valitettavan usein vain määräaikaista. Keskusta esittää, että jokaisessa yli 100 oppilaan koulussa tulee olla kouluohjaaja tai koulutsemppari nuoria kuuntelemassa, nuorten koulutyötä ja kasvua tukemassa, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta vahvistamassa sekä elämänhallintaa opastamassa. Kouluohjaaja työskentelee osana oppilashuollon, opetuksen, nuorisotyön ja vapaa-aikatoimen moniamm

Keskusta valitsi uuden puoluejohdon, keskustalaisia johtaa jatkossa Antti Kaikkonen15.6.2024 17:34:23 EEST | Tiedote

Keskustan Jyväskylän puoluekokous on lauantaina 15.6. valinnut uuden puoluejohdon nyt alkavalle kaksivuotiskaudelle. Puheenjohtajaksi valittiin Antti Kaikkonen, varapuheenjohtajiksi Hilkka Kemppi, Tuomas Kettunen ja Markus Lohi. Puoluesihteerinä jatkaa Antti Siika-aho. Vaalien tulokset Puheenjohtajavaali Antti Kaikkonen 1368 ääntä Tuomas Kettunen 308 ääntä Varapuheenjohtajavaali Hilkka Kemppi 1350 Tuomas Kettunen 955 Markus Lohi 892 Petri Roininen 558 Vesa Kallio 502 Joonas Könttä 429 PäiviMononen-Mikkilä 321 Puoluesihteeriksi esitetty Antti Siika-aho valittiin yksimielisesti jatkokaudelle.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikon poliittinen katsaus Keskustan puoluekokouksessa 15.6.202415.6.2024 10:05:12 EEST | Tiedote

Hyvät aatesisaret ja aateveljet, Puoluekokousväki – ystävät! Kaikki tiet vievät jonnekin. Ja joskus tiet risteävät. Tänään tiellä tulimme toisiamme vastaan. Kiitos kun tulit. Olen edessänne puhumassa viimeistä kertaa tämän hienon puolueen puheenjohtajana. Risteyksessä. Viime vuosien yksi hienoimmista kirjoista on Tommi Kinnusen Neljäntien risteys. Kirja kertoo monen sukupolven mittaisen suomalaisen sukutarinan. Neljäntien risteys on oikeasti yhä olemassa, kirjailijan synnyinseudulla Kuusamossa. Kaikki paikalliset siellä vaarojen maisemissa tuntevat risteyksen. Yksi tie vie Ouluun, yksi Lopottiin. Yksi rantaan, yksi kirkkoon. Minne tiet vievät tästä Keskustan risteyksessä? Meidän risteyksessä on kai yksi tie vie vasemmalle, yksi oikealle. Yksi menneeseen, yksi tulevaan. Minkä tien valitsemme? Vai olisiko sittenkin viisasta toviksi pysähtyä ja katsella ympärilleen ennen kuin jatkaa matkaa. Vapaan kansan suoralta tieltä, keskeltä näkee kauas. Hyvät ystävät, Erilaiset kriisit kotimaassa ja

Puheenjohtaja Annika Saarikon puhe puoluekokouksen avauksessa Jyväskylässä 14.6.202414.6.2024 14:50:26 EEST | Tiedote

Hyvät keskustalaiset, Aatesisaret ja veljet! Alkava kesä, viikot ennen juhannusta ovat täynnä vehreyttä ja valoa. Suomi on parhaimmillaan pientareiden kukissa, koivujen vihreän eri sävyissä ja peilityynissä järvissä. Me keskustalaiset kokoonnumme tänne Jyväsjärven rannoille viettämään kesäisiä päiviä yhdessä ja rakentamaan suuntaa Suomelle ja puolueellemme. Olette sydämellisesti tervetulleita jokainen. Ja huomenna meitä on täällä vielä moninverroin enemmän väkeä! Emme ole täällä Jyväskylässä koolla ensimmäistä kertaa – kokous kolmenkymmenen vuoden takaa on piirtynyt vahvasti puolueen syvämuistiin. Silloinkin Suomelle totisesti etsittiin yhdessä suuntaa, lamavuosien keskellä ja Neuvostoliiton romahduksen jälkeen. Tuolloin Keskusta kokosi sisäänsä koko vaativan kansallisen keskustelun EU-jäsenyyden mahdollisuuksista ja uhista. Olimme monen äänen ja mielipiteen joukko – ja sellaisena valtavan vahva. Keskusta ratkaisi Suomen suunnan. Toivon, että tässä kokouksessa – vaikkakaan ei varmasti

Saarikko: Sunnuntaina kansa päättää, tässä vaalien ydinkysymykset ja päävaihtoehdot8.6.2024 10:17:57 EEST | Tiedote

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko nostaa esille neljä kriittistä asiaa, joihin eurovaaleissa vaikutetaan: Kokonaisturvallisuus, luonnonvarat, koko Suomesta huolehtiminen ja EU:n uudet yhteisvelkapakeketit. EU:n kautta voimme vahvistaa puolustustamme, mutta turvallisuus on paljon muutakin. EU:lla on valtaa ruokaturvallisuuden, energiaturvallisuuden sekä rajaturvallisuuden asioissa. Keskusta on vahvin maamme omavaraisuuden puolustaja ruoassa ja energiassa, myös EU-pöydissä. Vaihtoehdoilla on suuria eroja. Esimerkiksi viljelijöiden tukien leikkaamista kannattavat avoimesti monet keskeiset suomalaiset ehdokkaat vasemmistosta oikeistoon. Keskustan ehdokkaiden linja pitää. Koko Suomesta huolen pitäminen on myös vaalien asialistan kärkeä, ja EU:lla on asiassa selkeä roolinsa sekä velvollisuutensa. Orpon hallituksen toimettomuus asiassa korostaa EU:n kautta vaikuttamisen merkitystä. Orpon hallitus ja EU ovat jättäneet itäisen Suomen oman onnensa nojaan, vaikka sodan myötä itäinen Suomi o

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye